Mulla on kaksi kissaa ja nyt on pitovaikeuksia, kuten ajan- ja tilanpuutetta. Olen yrittänyt etsiä niille kotia noin kuukauden, mutta ei tunnu löytyvän mistään. Viimeistään lauantaina mun olis pakko niistä luopua, koska lähden viikoksi pois kotoa, enkä saa ketään hoitamaan niitä siksi ajaksi.
Missä päin Suomea olisi siis kissataloja, jonne otetaan pitovaikeuskissoja? Hausjärven eläinsuojeluyhdistyksestä ja Onnentassusta en apua saanut, molemmista tuli ylimielistä pälätystä siitä, miten mä joudun olemaan vastuussa kissoistani kun ne kerran otin... Totta, mutta minkäs sille tekee, kun oma elämä muuttuu!
Toivottavasti saan apua täältä!:)
Missä päin Suomea olisi siis kissataloja, jonne otetaan pitovaikeuskissoja? Hausjärven eläinsuojeluyhdistyksestä ja Onnentassusta en apua saanut, molemmista tuli ylimielistä pälätystä siitä, miten mä joudun olemaan vastuussa kissoistani kun ne kerran otin... Totta, mutta minkäs sille tekee, kun oma elämä muuttuu!
Toivottavasti saan apua täältä!:)
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kissasi eivät ole pitovaikeuskissoja vaan sinä olet päättänyt että elämä ilman kissoja on kivempaa.
Jos lähdet viikoksi pois kotoa, voit viedä kissasi kissahotelliin ja saat lisäaikaa.
Hei haloo, mistä näitä PIIP oikein tulee? Tylypahkan trollikoulusta vai?
älä muuta elämääsi niin, että kissat siitä kärsivät. kun kerran ottaa kissan, se on ainakin kymmenen vuoden ajaksi tehtävä päätös. useimmiten hyvin paljon pidemmäksikin aikaa.
Moi ap!
Esim. jos asut Hesassa: Hesy, Helsingin eläinsuojeluyhdistys.
Googlaa sana "eläinsuojeluyhdistys" ja valitse sieltä omaa paikkakuntaa lähinnä oleva. Onnea kodin etsintään!
"Kissasi eivät ole pitovaikeuskissoja vaan sinä olet päättänyt että elämä ilman kissoja on kivempaa."
Mulla on niiden kanssa pitovaikeuksia, eli ne ovat pitovaikeuskissoja!:)
Mitä järkeä on pitää kahta kissaa, kun tilaa on liian vähän? Tilan puutteella tarkoitan sitä, että asuin ennen kaksiossa, mutta nyt yksiössä, eli mulla ei ole erillistä makuuhuonetta, jossa voisin nukkua rauhassa, vaan nyt joudun kaiket yöt kuuntelemaan kissojen leikkimistä ja riehumista, eli en pysty nukkumaan kunnolla.
Lisäksi olen nykyään viikonloput poissa kotoa, ja kissat joutuvat olemaan paljon yksin. Haluaisin, että mun kissoilla ois hyvä olla, eikä niillä ole todellakaan hyvä olla, kun mulla ei riitä niille enää aikaa!
Kun hankin kissat, mun elämä oli aivan erilainen. Nyt mun elämä on valitettavasti muuttunut, ja rakkaista kissoistani on tullut pitovaikeuskissoja.
En siis tosiaankaan ole päättänyt, että elämä olisi kivempaa ilman kissoja. Ymmärsitkö?
Haukotus. Olen itse elänyt kahden kissan ja suurikokoisen koiran kanssa pienessä yksiössä.
Se ei ollut ongelma kun kuitenkin sekä kissat että koira saivat päivittäin huomiota ja ulkoilutusta, vaikka pitkät päivät joutuivatkin olemana yksin kotona kun olin töissä.
Miksi olet viikonloput poissa kotoa? Poikakaverin luonako? Onko pakko olla viikonloput poissa kotoa vaikka sinulla on kaksi kissaa hoidettavana? Painaako viikonloput vaa´assa enemmän kuin eläimet?
Kuinka elämäsi on muuttunut niin radikaalisti että sulla ei ole enää niille aikaa? Vaikka olisit päivässä 8h töissä, niin tokihan vuorokaudessa on monen monta tuntia enemmän?
Miten kissoista voi tulla pitovaikeuskissoja jos syy on ainoastaan se ettei sulla ole mukamas niille aikaa? Ei kai se kissojen syy ole!
Kun ei taas uusi poikakaveri veisi pikkutytöltä kaiken ajan.
Sinä,joka olet elänyt 2 kissan ja suurikokoisen koiran kanssa yksiössä,niin oliskohan SUN pitänyt miettiä muutaman kerran ennen,kun otat ainuttakaan eläintä vastuulles!Tai toinen vaihtoehto;älä ainakaan tule vaahtoamaan toisille,miten vastuuttomia he ovat!Ja nimenomaan,se ei ole ketjun aloittajan kissojen syy,että ko.ihmisellä ei ole enää tarpeeksi aikaa lemmikeilleen,hän onkin siksi vastuullinen ja koittaa etsiä lemmikeilleen uutta omistajaa,jolla riittäisi enemmän aikaa ja kissat saisivat paremman kodin.
Haukotus. Ja vielä toinen. Haukotus.
Asia ei sinulle tietysti kuulu, mutta kerta kysyit ja asia ei arkaluontoinen ole niin voin tässä joutessani vastata.
Elin kuule onnellisena avovaimona mieheni kanssa muutaman vuoden ihan näpäkässä rivitalokolmiossa hyvien ulkoilumaastojen läheisyydessä. Otettiin sitten harrastus- ja lenkkeilykaveriksi PIIP-rotuinen iso koira kun tuttavan tuttava joutui siitä allergian vuoksi luopumaan. Siitäkin huolimatta että meillä oli jo ex mieheni aikuinen kissa ja yhdessä ostamamme PIIP-rotuinen kissanpentu joukon jatkona. Hyvin meni ja kaikki toisiamme rakastettiin.
Mutta sitten mies kyllästyi minuun, koiraan, omaan kissaansa ja yhteiseen kissaan ja päätti pistää hynttyyt yhteen erään PIIP kanssa. Minä jäin kuin lehdelle soittelemaan eläinten kanssa, mutta onneksi saatiin kaupungin vuokrayksiö jottei tarvittu majoittua sillan alle muiden hylättyjen ja petettyjen kanssa.
Ei ole ollut helppoa joten ihan pienet eläinten "pitovaikeudet" saavat pulssini nousemaan ja mieleni tekisi lyödä nyrkki pöytään sanoen PIIIIIIIP! PIIIP PIIP PIIIIIIP koeta itse elättä ittesi ja kolme viatonta eläintä kun olet vielä opiskelija ja saat PIIP-ketjusta minimipalkan. Koeta pitää pällisi koossa kun sinua on petetty pahemman kerran ja koeta vielä pitää eläimesikin onnellisina ja hyvin hoidettuna. Minä sen tein ja nyt menee jo paremmin, paljon paremmin. Mutta voi PIIP, kaikki ruikuttajat ottaa aivoon ja ehkä näin syyllistyn ylilynteihin näin kirjallisesti.
Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä että jos eläimen olet vastuullesi ottanut niin siitä ON pidettävä huoli kaikissa tilanteissa ellet sitten itse ole sairas, vammautunut tai kuollut ja kuopattu!
Helmpompi olisi kuule mullekin ollut pistää elukat kiertoon tai ainakin sanoa exalle että hoida PIIP oma osas näistä. Mutta päätin että lemmikkini, rakkaani hoidan vaikka kuinka tiukille menisi. Ja meni. Mutta hoidin ja hoidan yhä!
Ihmisen kun on vaan kannettava vastuunsa kaikissa olosuhteissa olipa kysymyksessä sitten lapsi tai lemmikkieläin. Et sinä kakaraasikaan voi hylätä ajanpuutteen tai paremman tekemisen vuoksi.
Ihmisen on sopeuduttava mutta lemmikkieläimen ei.
Jouduin minäkin myymään nahkatakkini jotta sain koirani eläinlääkärikulut maksettua ja tuo on vain pieni esimerkki johon olen joutunut venymään kissojeni ja koirieni vuoksi.
Ajanpuute? Jokainen täysipäinen ymmärtää että opiskelijalla ja työssä käyvällä on pitkät päivät, mutta työlainsäädännön puitteissa ne eivät voi olla määräämättömän pitkiä ts. aina on aikaa hoitaa lemmikkinsä (ja myös lapsensa) jos halua löytyy. Se on sitten eri asia jos harrastukset, matkustelut ja ihastukset ym. sen työltä/opiskelulta ylijäävän ajan vievät, mutta se on jo itsekkyyttä se jos eläimet siitä joutuvat kärsimään!
Kuinkahan on mahdollista että sisarellani riittä aikaa ja voimia hoitaa (ja ulkoiluttaa) 4 kissaa, 2 pikkuista lasta ja koti, sekä opiskella vielä uusi ammatti siinä sivussa? Ja mies sentään oli reissutyössä eli viikot muualla kuin kotona!
Itse pääsin vähän helpommalla kun 3 kissan, 2 koiran, miehen, opiskelun ja omakotitalonrakentamisen lisäksi ei ollut ihmislasta huollettavana, mutta välillä tiukkaa teki niin ajallisesti kuin rahallisestikin!
Älkää kitistö pienistä vaan ottakaa vastuuta lemmikeistänne kun kerran olette ne hankkineet!
Inhottavaa, että kaikki aina tuomitsevat ilman, että edes tietävät, mistä on kyse..! Minusta on todella hyvä, että ihmiset, jotka ymmärtävät, etteivät ole "parhaita mahdollisia vahenmpia" kissoillensa, antavat nämä pois.... Jos kissalla on liian vähän tilaa ja seuraa, on sen varmasti parempi elää jossakin, missä se saa tarvitsemansa huomion...
Ei tietenkään tulisi ottaa eläimiä löyhin perustein ja sitten hylätä niitä heti pahan paikan tullen, mutta joskus tulee tilanteita kun ei itse pystykään huolehtimaan eläimestä... Tiedän ihmisen, joka otti koiran, jota ei jaksanutkaan hoitaa ja antoi tämän heti pois.. Karua kyllä, mutta todellakin parempi ratkaisu kuin se, että pitäisi itse koiran ja sitten koira kärsisi... Minusta on hyvä, että osaa myöntää, ettei ole sopiva näille...
Sama idea kun jos olisi vaikka huumeidenkäyttäjä ja saisi lapsen ja ymmärtäisi, ettei tästä pysty itse huolehtimaan.. Eiköhän kaikkien mielestä olisi ihan ok, enemmänkin suotavaa, että lapsi otettaisiin perheeseen, jossa siitä pystyttäisiin huolehtimaan..
Toivottavasti löydät eläimille kodin! Laita internettiin kissanmyynti foorumeille, että annat kissasi ilmaiseksi hyvään kotiin :) muistat vain selvittää, että koti on oikesti hyvä.. varmasti kissoille saa kodin, kunhan ne ei ole mitään 10 vuotiaita... Ja voi silloinkin saada, jos löytyy joku oikein eläinrakas.. Jos kissasi ovat näin vanhoja, niitä ei ehkä kannata enää siirtää..
toi on sitä tyypillistä vastuuntunnottomuutta ! oisit ajatellut ensin että on kyseessä 15-20 vuotta kun otit kissat. siinä ajassa voi elämä muuttua. lähet viikoksi pois ? ei tullu aikaisemmin mieleen että semmostakin voi sattua ? eikö sulla oo mitään tunteita kissojasi kohtaan ? sit kun ei passaa niin pois vain...
ota vastuusi kyllä ne kahdestaan sun kämpässä pärjää, kissa ei ole eis laumaeläin mut hyvähän se on jos ne kahdestaan viihtyy.
Kun antaa kissalle kodin, siitä on vastuussa sen kuolemaan asti. Itse oon kahden kissan orja, kerrostaloyksiössä asutaan eikä mitään isompaa ongelmaa oo vastaan tullut. Aika vastuuntunnottomalta kuulostaa tuo kissojen poisantaminen, toivottavasti ne saavat ansaitsemaansa hyvää kohtelua ja rakkautta toiselta ihmiseltä. Itse en voisi kuvitellakaan luopuvani omista karvaisista lapsistani. En miehen enkä muunkaan asian takia.
Eihän nyt helvetti soikoon koko elämää voi suunnitella!
Mitä sitten jos ihminen esimerkiksi sairastuu tai vammautuu? Onko se silloinkin kissojen ottajan syy kun ei pysty sitoutumaan enää eläimiinsä?
Jokaista elämän töyssyä ei voi suunnitella, matkan varrelle voi osua asunnottomuutta, työttömyyttä tai muita elämänmuutoksia!
Pääasia sentään, että aloittaja todella välittää eläimistään, eikä vain heitä niitä ulos oman onnensa nojaan, vaan todellakin haluaa löytää lemmikeille uuden kodin ja paremman tulevaisuuden.
Aloittajalla ei kyllä tainnut olla sairastumisesta tai vammautumisesta kyse, joten ihan turha mussuttaa.
Hei,jouduin vuoden verran asumaan alle 30 neliön yksiössä kolmen kissan kanssa,ja ei edes tullut mieleenkään luopua niistä!!! välillä lähdin esim. laivalle,ja sain naapurin hoitaan niitä,niitä ei tarvinnut lähteä edes viemään minnekään.Ihmettelen taas akuperäistä kirjoittajaa...laita kaupan ilm.taululle ilmoitus,jos joku tyttö kävisi ruokkimassa viikon ajan.Onneksi nykyään asutaan kissojen kanssa 90 neliön ok-talossa keskellä metsää..tonttia 2000 neliöö,ja aidattu.
Minuakin mietityttää... Miksi ottaa kissoja, jollei niistä voi huolehtia?
Aina tulee jotain vaikeuksia, mutta niille löytyy vahti niinkuin lapsillekin. Ei kissat ole ilmaisia pitää.
Minulle kissani ovat kuin lapsia. Olen ehkä jopa pitänyt niitä paremmin kuin omaa lastani ;-). Minun kissoillani on ihmisoikeudet. Hiukan noloa selittää sitä vieraille, mutta teen sen aina kaikille silti selväksi - minun kissojani ei roikotella, eikä niitä kiusata eikä häiritä. Ne ovat minulle tärkeitä. Ne ovat terapeutteja ja ystäviä. Suurin palkinto on huomata pelokkaan kissan muuttuvan "mamman kissaksi". Pariin ekaan vuoteen ei saanut koskea, nykyään tulee pyytämään silityksiä, kun on oppinut luottamaan.
Minun kissani ovat myös älykkäitä. Ne ymmärtävät mitä niille puhun. Minä olen tyhmä - en ihan aina saa heti selvää mitä asiaa niillä on.
Tällä hetkellä kissani ovat hyvässä hoidossa tutulla ihmisellä, koska joudun olemaan toisella paikkakunnalla. Käyn niitä viikonloppuisin katsomassa. Tätä kestää puoli vuotta. Jos tulee ongelmia, otan ne tänne toiselle paikkakunnalle luokseni. Pitkän matkan vuoksi päädyimme nyt ensin tähän helpompaan vaihtoehtoon. Lisäksi kissani toimivat tarpeellisena terapeuttina hoitajalleen :-).
Aina on vaihtoehtoja. Lemmikkejä ei saisi ottaa kevein perustein. Pitää sitoutua 20 vuodeksi. Samoin kuin lasten kanssa.