On aika kallis, sillä kurssitavaroihin menee 76e ja tenttimaksut päälle. Toivottavasti tentti menee riittävin pistein läpi että saisi diplomin.
Veneilemään oppii vain veneilemällä, joten sitä ei repuuttaminen estä. Jos tentistä en selviä niin ainakin vähän oppii lukemaan merikorttia.
Veneilemään oppii vain veneilemällä, joten sitä ei repuuttaminen estä. Jos tentistä en selviä niin ainakin vähän oppii lukemaan merikorttia.
Vastaukset 46
Vanhimmat
"Jos tentistä en selviä niin ainakin vähän oppii lukemaan merikorttia. "
Kaikki oppi on aina kotiin päin, ja lisää veneilyn nautittavuutta. Lisäksi tulet huomaamaan miten hauskaa merikorttityöskentely on (käytti sitä sitten käytännön veneilyssä tai ei).
Eikä tuo tentti kovinkaan vaikea voi olla, eteenkin huomioiden että läpäisin sen selkein pistein 11 vuotiaana. Siihen aikaan pisteistä puolet tuli merikorttityöskentelystä ja toinen puolikas sääntöosaamisesta. Itse sain täydet pisteen ensiksi mainitusta, säännöistä tuli 7 lisäpistettä (en näköjään tuntenut mm. erilaisten kauppa-alusten kulkuvalojen käyttöä tarpeeksi hyvin, sama koskee merkkilippuja).
Mutta jos (korkeintaan)keskiverto viidesluokkalainen pystyy siihen, niin pystyt sinäkin!! :)
P.S. Jos oletamme että tutkinnon kokonaiskulu on 100 euroa, niin se on kuitenkin pieni raha veneilyharrastuksessa (uusi vinssi pieneenkin purjeveneeseen maksaa helposti halvimmassa nettikaupassa yli 400 €, pelkkiin pesuaineisiin ja vahoihin kuluu helposti 50 € jne...).
Ei sen hinta paha ole jos parantuneilla navigointitaidoilla vältät eksymisena, tai jopa karilleajon. Ja moottoriveneilyssä satku menee bensaa ihan tuosta vaan...
Se on hyvä että siellä oppii senkin puolen että niitä satasia saa kyllä menemään veneilyssä!
Vitsi vitsinä. Kyllä se on sen arvoista. Veneily on paljon leppoisampaa kun ei tarvi koko ajan olla p@skat housussa että missä ollaan ja kummalta puolelta merkki kierretään.
Toki ne oppii merelläkin, mutta paljon nopeammin pääsee kiinni veneilyyn kun on hyvä teoria alla.
Pari satkua tuli yhteesä hinnaksi ja tentistä 2 pistettä vajaa täydet. Hyvää asiaa kohtuullisella hinnalla mielestäni.
200 eur johonki huuhaa kurssin, voi jeesus sentään, kolme karttasarjaa taivaan tuuliin.
Älä sinä siitä rahankäytöstäni huoli, ostin syksyllä ensimmäisen veneeni joka maksoi monta kymmentä tuhatta euroa! 200 euroa on ihan sama minne laittaa ja omassa tapauksessani katsoin että tuollainen kurssi on ihan yleissivistyksen kannalta hyvä käydä! Ja olikin mielenkiintoista informaatiota sekä erittäin asiantuntevaa opetusta!
Vielä kun todetaan ettet itse ole edes käynyt ko. kurssia, voisit pitää pääsi kiinni.
Ihme kaikkitietäviä peeloja täällä saitilla aina huutelemassa, tuskin edes venettä omistavat itse!
Istuin kurssit kamun seurana muuta en tentannu vuonna 1987, koska jo silloin oli älyttömän hintainen. En oppinut siellä mitään uutta, oli jo silloin ollut vesillä 13 vuotta.
200 eurolla sitten kurssin sijaan ekaa veneeseen olisit saanut karttoja tai yöpynyt marinahaminassa muutaman kerran.
Voi ***tana näitä nuijia. Ammattikorkeakoulut ovat turhia ja kalliita. Kävin istumassa luennot läpi kaverin seurana, mutta en mennyt tentteihin.
En oppinut mitään uutta. Väittelin aiheesta 25-vuotta sitten.
Kannattaisi siis lopettaa koko laitos, niistä ei ole hyötyä kenellekään.
Olisi melko tyhmänkin jo pitänyt vastauksestani tajuta ettei omassa tapauksessani ole mitään väliä olisiko kurssi maksanut 2 vai 2000 euroa. Jos sinne haluan niin sinne myös menen. Jos haluan Maarianhaminaan niin sitten menen sinne. En tosin keskellä viikkoa marraskuussa lähde sinne Maarianhaminaan 2,5 tunniksi kuten voin tehdä saaristolaivurikurssin tunneille osallistuessani.
Joku maksaa veneestä tonnin, toinen miljoonan. Molemmat kelluu.
NIin onkin koulut turhia, työ tekijäänsä opettaa.
minä minä minä, saaristolaivurikurssi on turha. Täässä muutamalla rivillä saaristonavigoinnin perusteet:
- opettele hahmottamaan kartan saaret luonnosta
- opettele arvioimaan etäisyyksiä vaikka uimahallin uima-altaan avulla.
- navigoi maamerkkien mukaan, esim niemien kärjistä saa linjoja, joiden toisella puolen on turvallista purjehtia.
- jos ylitettävä selkä on yli 1 mpk, ota kompassin avulla suunta oikeaan saaren väliin.
- lähes kaikki kivet on löydetty purjehduskelpoisilta alueilta itämerellä. Käytä ajantasaisia paperikarttoja ja päivitä ne säännöllisesti netistä löytyvillä tiedotteilla.Jos kartassa on vettä 4 metriä, on siitä syvälläkin purkkarilla turvallista mennä. Kaikuluotainta kannattaa käyttää koko ajan.
Se on oikein hyvä kurssi
Sympatiani ovat täysin puolellasi, ja ymmärrän täysin persaukisten alkoholistivanhempien aiheuttamat traumasi! Toivottavsti olet kuitenkin saanut oman elämäsi kuntoon!!!
Et voi olla tosissasi, tai sitten olet kunnon "plotteriveneilijä". Plotteriveneilijöden kuuluisi muutenkin olla laillista riistaa (elleivät pysty osoittamaan todellisia navigointitaitoja).
Miten perämoottorin konehuoneessa järjestettiin sinulle laivuritentti? Ulosantisi perusteella olit silloin vielä apukoulussa. Kerro meille lisää vaikka siitä miten kulkuvalojen sammuttaminen pimeässä lisää taitojasi.
Aivan turha paska kurssi, en tentinnyt.
Olen tosissani, saaristolaivurikurssila ei ole mitään sellaista, mitä ei esim tässä olisi:
http://www.huuto.net/kohteet/purjehtijan-kasikirja---bob-bond-otava-1982/196225865
Sääliksi käy turhiin kursseihin rahojaa heittäneitä. Se on veneen varusteista ja satamamaksuista pois.
Joo. Tervetuloa tänne simuloimaan riskejä erilaissa vakuutuksissa. Eikun mene napalle suunnittelemaan laivacadeja. Työ tekijäänsä opettaa joooo.
Säkään et muista puoliakaan sittä, jos jotain hyödyllistä kouluissa olet oppinut. Internet ja muu tietölähteistö on riskianalyytikon ja laivasuunnittelijan jatkuvassa käytössä, ei koulukirjat tai niista saatu tieto.
Täysin turhia kursseja nuo, 76 eurolla saa jo karttasarjankin ja pääsee oikeasti harjoittelemaan. Navigointia ei opi kirjoista eikä luokkahuoneessa istumalla.
Saahan tutkinnon suorittanut käyttää viiriä.
Siitä päästäänkin siihen koomiseen veneilijäryhmään, jotka luulevat sen olevan jotenkin hienoa, nuo viirit saalingissa.
Heh, sitä viimeistä eli Avomerilaivuriviiriä voisi ehkä juuri ja juuri käyttääkin, toki enempi vitsinä sitäkin. Ne kaksi alempaa, duh...
Ei ole siis tullut käytyä avomerikurssia ;)
Ei kurssia, mutta tentitty hyväksytysti muutama vuosi sitten. Huvin vuoksi.
Täälähän meinas keskustelu alkaa asiallisesti mutta sitten.. :D
No, käytännön venekursseja saisi kyllä olla enempi kun kynnys esim. purjehduksen oppimiseen on suuri ellei ole kaveria näyttämässä. Tiedä sitten minne takavuosien sini- ja valkovesikipparikurssit ovat joutuneet?
Tärkeintä on muistaa, että kaikkialla kummittelevia hyviä merimiestaitoja tai -tapoja ei kursseilta opi, ts. järjen käyttö on aina sallittua. Navigaatioporukan kanssa pyöriessä joutuu aika ajoin pyörittelemään päätään kun veneet on niin kovin hankalia käsitellä ja niitä parkkeerataan miten sattuu sinne laituriin ym.
Mutta, jostain on aloitettava ja kunhan vaan tunnet sijoittavasi itseesi niin kahdenkankymppiä on ihan jees.
80 eurolla saa pvc veneen (motonetissä 50 eur) ja netistä ilmaiseksi karttoja kansalaisen karttapaikasta. Paljon fiksumpaa on mennä kartan kanssa soutelemaan kuin jollekin kurssille.
On nuo tullut aikanaan tentittyä, lähinnä tosin vain suoritusmielessä, koska ainakin aiemmin Navigaatioliiton tentit oli selkein ja helpoin tapa edetä huviveneenkuljettajakirjan hankkimisessa. Oma näkemykseni noiden sisällöstä (perustuen puhtaasti kurssimateriaaleihin, kursseilla en käynyt):
-ykkönen (Saaristonavigointi) sisältää lähinnä sellaista kamaa, jonka itse määrittelisin kuuluvan suunnilleen yleissivistykseen; ainoa asia, jossa tuli itselle jotain vähän uutta, olivat kulkuvalot ja merkkikuviot, niitä ei kaikkia tuntenut ennestään
-kakkonen (Rannikkonavigointi) sisälsi jo vähän sellaistakin (lähinnä vuorovesilaskut), joka lienee useimmille uutta. Itse kyllä skippasin vuorovesitehtävän tentissä kokonaan, en ollut vaivautunut opettelemaan, koska arvioin (oikein) saavani läpimenopisteet kasaan muutenkin. Siihen osa-alueeseen palaan sitten joskus, kun se alkaa olla käytännössä ajankohtaisempaa. Lukion lyhyen matematiikan trigonometria riittää niiden merkintälaskutehtävien ratkomiseen, ei tarvita mitään "merispesiaalia osaamista".
-kolmonen (Avomerinavigointi) onkin sitten vallan eri juttu, koska siinä mennään alueelle, jota ei edes veneilyä ikänsä harrastanut ole kovinkaan todennäköisesti millään tavoin arkielämässään sivunnut.
Minulla on oikeastaan lieviä vaikeuksia tajuta, mihin noita I ja II -kursseja edes tarvitaan. Ts. mitä sellaista siellä oppii, jota ei muuten osaisi? Tai jota ei oppisi siitä kirjasta yhden illan selailulla?
Kaikki kurssit ja tentit suorittaneena totean, että avomerikurssi on kaikkein turhin, sillä a) Atlantin ylittäjiä on erittäin vähän ja b) he käyttävät paikkansa määrittelemiseen veneeseen kiinteästi asennettua GPS:ää tai kannettavaa varaGPS:ää. Saaristo ja rannikkokursseilta saa hieman käyttökelpoisempaa tietoa.
"Saaristo ja rannikkokursseilta saa hieman käyttökelpoisempaa tietoa. "
ja kakki tuo tieto on kirjoissa.
Mä olen ihan samaa mieltä siinä, että avomerilaivurikurssilla tai sen kirjasta (minulle mieluisampi tapa) opittavilla asioilla on hyvin vähän tai harvoin tai harvoille mitään käytännön merkitystä. Ihan mielenkiintoista kamaa se silti oli, huvin vuoksi.
Toisaalta juuri se kurssi on noista kolmesta mielestäni ainoa, jolla on jotain semmoista sisältöä, jota ainakin minä en olisi osannut ja tiennyt niitä kirjoja lukemattakin. Kartanlukutaito kuuluu mielestäni yleissivistykseen, samoin perustrigonometria. Vesiteiden säännöissäkin on loppujen lopuksi äärimmäisen vähän todella tiedettävää; varmaan 90% tai jotain sinne päin ainakin moottoriveneilijöistä pärjää, jos muistaa, että väistetään oikealta moottorilla tulijaa, purjeilla kulkijaa aina ja isompien alle ei kannata tunkea vaikka olisikin "oikeassa". Kaksi jälkimäistähän eivät ihan tarkasti ottaen ole ihan täsmälleen sitä, mitä säännöt sanovat, mutta niin toimimalla kuitenkin välttyy törmäyksiltä ja sakoiltakin melkoisen varmasti.
Kyllä tieto on kirjoissa, mutta juristitkin käyvät yliopistoa vuosikaudet vaikka lakikirjat ovat kirjakaupasta ostettavissa.
Hyvän opettajan johdolla asioista löytyy se idea niin, että ei pääse metsä hukkumaan puilta. Ainakin minä koin kurssilla olon positiivisesti eikä rahakaan tee niin paljon kiusaa, että siksi olisi pitänyt jättää kurssit käymättä.
Opettaja muistutti muutaman kerran, että merellä ei kellään ole oikeuksia vaan kaikilla on velvollisuus tehdä kaikkensa törmäyksen estämiseksi. Joistakin purkkarin perämiehistä olen ollut havaitsevinani, että tuo sääntö ei ole sisäistynyt. Onkohan taidot opittu lukemalla, enpä tiedä.
Ne ketkä ei osaa, opettaa...
Soo soo tytöt. Lopetetaan provoilu ja todetaan että kipparin velvollisuudet on syytä tietää oli ne sitten opittu kurssilla tai napanuoran kautta (kuten valtaosalla täällä tuntuu olevan). Ihmettelenpä kuitenkin että saitin tohtorismiesten keskustelun taso on näinkin heikko. Miksihän yleensä pyörivät saitilla...
Kävin saaristolaivurikurssin jo aikoja sitten. Sitä ennen olin veneillyt saaristossa pienveneillä n. 25 vuoden ajan. Teen työkseni karttoja joten osaan lukea niitä ja navigoidakin. Kaikesta tästä huolimatta saaristolaivurikurssia pidän erittäin hyödyllisenä, sain itsekin siitä paljon varsinkin kun olen sen jälkeen paremmin uskaltautunut pidemmillekin reissuille (myös ilman plotteria). Kun liikutaan oudoilla vesillä ison veneen kanssa, on syytä osata meriteiden sääntöjen ja navigoinnin perusteet. Suosittelen lämpimästi kaikille ko. kurssia!
kyllä saaristolaivurikurssi pitäisi laissa määrätä pakolliseksi, ennen kuin lähtee vesille muulla kuin soutuveneellä.
Minun on tunnustettava pitäväni hieman outona tuota, että olit veneillyt 25 vuotta tietämättä/oppimatta oikeastaan mitään sellaista, mitä saaristokurssilta tai sen materiaalista voisi oppia. No, ehkä niitä laivojen kulkuvaloja lukuunottamatta.
Ei vaan pitää voittaa kotivesillä sm-mitaleita, ennenkuin saa lähteä veneellä kauemmaksi;-)
http://www.youtube.com/watch?v=qaBfo4pJKCM&feature=related
Navigaatiokursseilla ei opi mitään vesillä hyödyllistä.
Otanpa vielä kerran vähän kantaa noihin kursseihin:
-tarpeellisuus sinänsä: minusta itsestäni on vaikea ymmärtää, mitä uutta siellä voisi oppia. Mutta ehkä kaikilla ei sitten ole samaa innostusta lukemiseen ja mereen kuin itselläni. Mutta luulisi nyt ainakin karttaa osaavan lukea, opetetaanhan se jo koulussa.
-se, kannattaako sitten mennä kurssille vai lukea kirja itse, tehdä muutama harjoitus ja painua tenttiin, on sitten kiinni ihan siitä, millainen tiedon vastaanottaja on itse. Jotkut ovat kuuntelijoita ja heidän on ehkä vaikeampi oppia asioita vain lukemalla, heille kurssi on varmaan mielekäs tapa. Itse olen lukija ja huono kuuntelija (jos luennoitsija ei ole todella hyvä, minä pitkästyn ja käyn uneliaaksi).
Ai niin, itselläni on vielä yksi syy, miksi itseopiskelu ja suora tenttiminen oli paras tapa: kurssithan pidetään useimmiten niin, että kerran viikossa on 2-3 tuntia pitkin kevättä tai syksyä. Minulle se on auttamattoman hidastahtista ja rasittavaa, minulle sopi paremmin käyttää pari iltaa juuri ennen tenttiä asiaan.
Etkö ymmärrä poittia. Mukava tavata samanhenkisiä ihmisiä kerran viikossa pitkin talvea. Hauska kuulla minkälaisia kokemuksia heillä on veneilystä ihan aloittelijoita ja monia vuosia veneilleitä.
Ainahan sitä jää jotain mieleen kun on koe kurssin perään jos haluaa rahalleen vastinetta, vaikkapa kipparinkulma.
No en. Myönnän reilusti, etten tuollaista "sosialiseerausaspektia" lainkaan edes ajatellut. Mutta mahtaakohan sitä jutustelua siellä kurssilla loppujen lopuksi niin paljoa olla? Joka tapauksessa, en koe tuota perusteeksi mennä kurssille. Joku toinen voi kokea, ei siinä mitään.
Olen käynyt saaroisto ja rannikkokurssit muutama vuosi sitten kun aloittelin veneilyä enemmän tosissaan. Kursseista oli hyötyä, nyt tietää varmasti kenen pitää milloinki västiää. Yöjalassa kulkiessa osaa tulkita valoja. Osaa navigoida, ei tule htätä käteen, sumussa, pimeässä, mottorin simahtaessa. Jne.
Tieto on valttia siinä vaiheessa kun kaikki ei men kuin elokuvissa.
Itse vfaikka olen hyvä joka asiassa, en kokenut turhana noita kursseja. Sain anottua myös kansväl. huviveneen kuskin kortin, sitä tiedä jos vaikka 10v kuluttua lähtis vuokraveneileen välimerelle. On seki valmiina.
Tottakai jos suomalainen laittaa rahansa johonkin, niin se on siiten kaikille hyödyllinen. Missään kursseila ei opi navigointia niin hyvin kuin lähtee vaikka kumiveneellä kartan ja kompassin kanssa soutelemaan.
Mikä tässä nyt on ongelma. Suomessa on pitkä perinne opiskella asioita jonkun osaavan johdolla. Suomalaiset ovat oppineet että kaikkea ei kannata oppia kantapään kautta läpi.
Jos halveksii suomalaista kansalaisopisto perinnettä niin halveksii siinä samalla sitä mikä on osaltaan suomalaisuuden ydintä: Suomalaista perinnetä jota ei muualla maailmassa taida olla.
Onnittelut keskustelun typerimmästä argumentista "halveksii sitä, mikä on suomalaisuuden ydintä". Miksei sellaista saisi ihan vapaasti halveksia/mitä pahaa tai väärää semmoisessa halveksimisessa olisi?
Ylempänä yksi kirjoittaja viittasi ihmisten erilaisiin oppimistyyleihin: jotkut oppivat lukemalla, jotku kuulemalla, kolmannet motorisesti eli itse tekemällä. Laivurikurssit sopii varmaan parhaiten tuolle keskimmäiselle ryhmälle. Motorisesti oppiville kai ne uudet SPV:n päällikkökurssit olisi hyviä, olen käsittänyt, että niissä mentäisiin merelle? Lukijatyypille itseopiskelu suoraan kirjasta on tietysti paras. Eli kukin taipumustensa mukaan.