uskoville

tietysti voivat tulla samaan lammashuoneeseen ja oven kautta. Ainakin se erottaa, että halutaan olla erillään. Ja monesti semmoinekin erottaja on kuin rakkaudettomuus, aletaan vikoilla meitä, herjata meitä, pilkata meitä... Ja on kumminki niin, että mitä toivoisit sulle tehtävän, tee se toisille. Toivoiskohan joku eri uskoinen, että heidän uskoaan alettaisiin kaikin keinoin pilkata, voisko hän siis omaa uskoaan pilkata?

Jos on ystävä, jonka vanhurskauttamisopillinen näkemys on hyvin lähellä meidän oppiamme ja jonka kanssa tulee juttuun, on tällainen ystävyys sellainen, missä tulee käyttää (maalais)järkeä. Jos on lämmin ystävyyssuhde ihmisen kanssa, joka ei joistain syistä halua käydä meidän ymmärryksemme mukaiseen parannukseen ja vanhoillislestadiolaisuuteen, on kaikki oikeudet silti vaalia ystävyyssuhdetta sellaisen kanssa.

Kyllä minulla jäi ihan ikävä yhtä ystävääni, jonka kanssa oli erimielisyyttä ainoastaan lain ja evankeliumin suhteesta sekä seurakuntaopista. En ole ihan varma, tuleeko tällaista ystävää pyytää kanssansa ehtoolliselle, varmastikin voi pyytää, ehtoollista ei ole oikeutta evätä ainakaan keneltäkään kastetulta (ja konfirmoidulta).

Olen muuten vanha tuttusi, fakta!