Päätin kirjoittaa elämästäni ja kokemuksistani alkoholiin teille luettavaksi. Olen tällä hetkellä katkolla kroonisen haimatulehduksen sekä maksakirroosin johdosta.
Olen erittäin urheilullinen mies. harrastin hiihtoa talvisin sekä myös kesäisin juoksua ja vaellusta. Pidin elämästä ja kuntoni oli loistava, kannabis kuului siihen aikaan joka päiväiseen elämään. 11 Vuotta sitten jouduin vakavaan liikenne onnetomuuteen kun rattijuoppo ajoi autoni keulaan. Sain eri asteen vammoja ympäri kehoani.
Jouduin lopettamaan kaiken urheilun ja lopulta jopa työni sekä kannabiksen käyttöni. Vihasin maailmaa. Makasin päivät pitkät sängyllä selaten nettiä. Opiskelin lakia, sekä fysioterapiaa. Jos jokin asia minua kiinnosti, niin tartuin siihen. Halusin tietää kaiken. Varsinkin alkoholi kiinnosti minua, varmaankin sen takia koska tunsin itseni kokevan niin paljon vääryyttä.
Aloin tutkimaan alkoholia ja sen vaikutuksia tarkemmin, alkoholi oli mielestäni erittäin kiehtovaa,keskimääräinen kuolin ikä alkoholisteilla oli 45v toisin kun kannabista käyttäessä olisin saattanut puksutella 90v. Halusin kokeilla, koska olin miettinyt jopa itsemurhaa. Mitä menetettävää?
Viikonloppuna lähdin kävelemään kylille (olin kuulut että silloin on helppo hankkia viinaa juopuneilta) ja näin yhden pahamaineisen tyypin, jonka olen kuullut käyttävän alkoholia. odotin baarin ulko puolella valomerkkiä että kyseinen viina trokari tulisi ulos , hiukan jännityneenä kävelin henkilöä kohden ja vedin hänet syrjään ja kysyin että saisiko häneltä "viinaa".
Vastaus oli hieman yllättävä: "No tottakai!".
Lähdimme kävelemään viina trokarin kämpille.
Olin todella peloissani mutta mietin että nyt tai ei koskaan. Ovi aukesi ja näin monta tuttua naamaa, joita olen yrittänyt vältellä heidän alkoholimaineen takia. He säikähtivät ja käskivät minun olla hiljaa asiasta. Nyökkäsin ja hetken puhuttuani sain absintti paukun käteeni.
Puklasin paljon ja en oikein pitänyt mausta. En tuntenut mitään vaikutusta. Olin aloittamassa lausetta kunnes pamahti. Hymy levisi kasvoille samalla tunsin ripulin valuvan housuuni, nauroin. Muut kysyivät: "Taisi olla eka kerta ku mies ottaa viinaa?"
Lähdin aamulla pois ja mietin päässäni että haluaisin vielä kokeilla viinaa ja unohtaa totaalisesti kannabiksen. Olin kumminkin ennakkoluuloinen heidän porukkaa vastaan. Seuraavana viikonloppuna yksi heistä tuli kysymään että tulisinko jatkoille. Siitä se lähti.
Ostin heiltä pirtua ja aloin pyörimään joka viikonloppu siinä seurassa, myöhemmin myös arkisin ja lopulta joka päivä. Jossain vaiheessa kuvioihin tuli poliisi. "Entä jos joku saa tietää?" Oli liian myöhäistä. Kaverini lähtivät ja syrjäydyin kaikesta. Halusin vaan juoda.>>>>>>>>>>>> Seuraava viesti jatkoa>>>
Olen erittäin urheilullinen mies. harrastin hiihtoa talvisin sekä myös kesäisin juoksua ja vaellusta. Pidin elämästä ja kuntoni oli loistava, kannabis kuului siihen aikaan joka päiväiseen elämään. 11 Vuotta sitten jouduin vakavaan liikenne onnetomuuteen kun rattijuoppo ajoi autoni keulaan. Sain eri asteen vammoja ympäri kehoani.
Jouduin lopettamaan kaiken urheilun ja lopulta jopa työni sekä kannabiksen käyttöni. Vihasin maailmaa. Makasin päivät pitkät sängyllä selaten nettiä. Opiskelin lakia, sekä fysioterapiaa. Jos jokin asia minua kiinnosti, niin tartuin siihen. Halusin tietää kaiken. Varsinkin alkoholi kiinnosti minua, varmaankin sen takia koska tunsin itseni kokevan niin paljon vääryyttä.
Aloin tutkimaan alkoholia ja sen vaikutuksia tarkemmin, alkoholi oli mielestäni erittäin kiehtovaa,keskimääräinen kuolin ikä alkoholisteilla oli 45v toisin kun kannabista käyttäessä olisin saattanut puksutella 90v. Halusin kokeilla, koska olin miettinyt jopa itsemurhaa. Mitä menetettävää?
Viikonloppuna lähdin kävelemään kylille (olin kuulut että silloin on helppo hankkia viinaa juopuneilta) ja näin yhden pahamaineisen tyypin, jonka olen kuullut käyttävän alkoholia. odotin baarin ulko puolella valomerkkiä että kyseinen viina trokari tulisi ulos , hiukan jännityneenä kävelin henkilöä kohden ja vedin hänet syrjään ja kysyin että saisiko häneltä "viinaa".
Vastaus oli hieman yllättävä: "No tottakai!".
Lähdimme kävelemään viina trokarin kämpille.
Olin todella peloissani mutta mietin että nyt tai ei koskaan. Ovi aukesi ja näin monta tuttua naamaa, joita olen yrittänyt vältellä heidän alkoholimaineen takia. He säikähtivät ja käskivät minun olla hiljaa asiasta. Nyökkäsin ja hetken puhuttuani sain absintti paukun käteeni.
Puklasin paljon ja en oikein pitänyt mausta. En tuntenut mitään vaikutusta. Olin aloittamassa lausetta kunnes pamahti. Hymy levisi kasvoille samalla tunsin ripulin valuvan housuuni, nauroin. Muut kysyivät: "Taisi olla eka kerta ku mies ottaa viinaa?"
Lähdin aamulla pois ja mietin päässäni että haluaisin vielä kokeilla viinaa ja unohtaa totaalisesti kannabiksen. Olin kumminkin ennakkoluuloinen heidän porukkaa vastaan. Seuraavana viikonloppuna yksi heistä tuli kysymään että tulisinko jatkoille. Siitä se lähti.
Ostin heiltä pirtua ja aloin pyörimään joka viikonloppu siinä seurassa, myöhemmin myös arkisin ja lopulta joka päivä. Jossain vaiheessa kuvioihin tuli poliisi. "Entä jos joku saa tietää?" Oli liian myöhäistä. Kaverini lähtivät ja syrjäydyin kaikesta. Halusin vaan juoda.>>>>>>>>>>>> Seuraava viesti jatkoa>>>
Vastaukset 1
Vanhimmat
>>>>>>>>>>> Kuukausien jälkeen tajusin että miksi ihmeessä pakoilla? Jos kaverini eivät hyväksy minua, niin he eivät ole minun kavereita. Menin jokaisen entisen kaverini luo keskustelemaan asiasta. He huomasivat että olen silti sama tyyppi toki ulkoinen olemus oli hiukan rähjäinen sen myötä kun jouduin myymään kotini ja autoni rahapulan vuoksi että sain hankittua lisää viinaa. Siihen aikaan asustelin roska laatikoissa sekä rappu käytävissä, ruokani hankin kauppojen roska astioista sekä ruoka jonoista.
Elämä alkoi yhtäkkiä hymyillä. Minusta tuli alkoholin myötä paljon mukavampi ihminen. Olin kaikille avoin ja rehellinen. Huomasin että masennus loppui kuin seinään. Itse varmuuteni kasvoi valtavasti pystyin pokaamaan baarin kuumimman misun vaikka sen 2 metrinen poikakaveri oli vieressä, ei haitannut vaikka turpiin tuli kuhan muisti että pitää olla ainakin pari pulloa kirkasta alla kun turpiin ottaa.
Varastelimme autoja kavereiden kanssa mikä oli minulle aivan uutta, eihän kannabis päissään sellaista olisi voinnut ikiä tehdä sen helvetin "kuumotuksen" takia, mutta viinaa kun otin niin ei jännittänyt yhtää sekä moraali että omatunto oli täysin poissa toisin kuin kannabiksen kanssa nautin olosta.
Sain idean tähän kirjoitukseen, kun olin 24 tuntia käyttämättä alkoholia. Viimeisellä tunilla alkoi todella pahat kivut. Minua pyydettiin pari kuukautta sitten töihin, mutta nyt se ei tullut kuuloonkaan.Eihän rapuloissaan saa töitä tehdä, vihdoin löysin syyn sana pomolle että on niin kauhea olo että en voi tulla, toisin kuin kannnabista käyttäessä pomo olisi vaan nauranut ja sanonut että eihän kannabiksesta mitään oloa tule niinkuin ei tullutkaan.
Mietin, että olisiko alkoholi auttanut minunkin sairauteeni. Muistelin taaksepäin ja tajusin että en ole kuukausiin edes valitellut kipuja. Kokeilin juoda muutamana pullon iltana. Kivut lievenivät heti.
Näistä uusista kavereista, joita kutsuttiin yleisesti "alkoholisteiksi", tuli minulle parhaita kavereita. He olivat kaikkea muuta kuin kriminaaleja ja epäluotettavia idiootteja. Heidän myötään vasta tajusin mikä on ystävä.
On suorastaan huutava vääryys, että pontikan keitto on laitonta. Alkoholiin voi kuolla, mutta sen kieltolaki tappaa monia ihmisiä. Olen nähnyt elämäni varrella paljon pahoja juttuja, mitkä ovat seurausta kieltolaista. Yleinen harhaluulo on että alkoholia ei voi juoda yhteen putkeen yli 1 vuotta pitempään että sairastuisi vakavasti, itse join aamusta iltaan 10 vuotta ennen kuin haima tulehtui.
Mutta en todellakaan lopeta juomista tai siirry takaisin kannabiksen käyttäjäksi. Lääkärikin ehdotti lääke kannabista mutta kieltäydyin jyrkästi siitä koska se olisi suoraan sanoen sama kun sanoisin että haluan töihin uudestaan ja aloittamaan sen normaali elämän mitä sadat tuhannet muut suomaliset töissä käyvät tekevät.Ei kiitos!
En suosittele alkoholia kenellekkään, mutta eikö he jotka haluavat keittää sitä, saisi myös tehdä niin. Suorastaan järjetöntä, että ihmisiä syrjäytetään pontikan keiton takia. Ihmisiä he ovat silti.
Unelmani on korjata kaikki maailman vääryydet, ja olkoon tämä kirjoitus yksi niistä yrityksistä. Aion nyt mennä kavereideni kanssa juomaan pullon pontikkaa, sammumaan puistoon ja nauramaan kuka herää isoimmat paskat aamulla housuissa. Tuomitkaa minut siitä.