viiva pari vuotta sitten hän sanoi, että tarvitsee aikaa siihen, että kohtaisi menneisyyden "aaveet", jotta voi sitten jatkaa elämää jota kuinkin menneisyydestä vapaana.
No, aikaahan on ollut, miten on nyt?
Onko käynyt nyt vuorostaan ikäänkuin vahingossa täten näin, että oisi jollain tavalla vuoroni. Olenko nyt kenties siirtynyt "aaveisiin", että jonkun täytyisi nyt sitten taas selvittää edellä mainittuja? :) Pieni silmistä vaivihkaa piiloon yritetty pirullinen hymy pyrkii esiin nyt?
No, aikaa olen aaveille antanut, alkaako jo selvitä, vai mitä vielä tuleman pitää?
No, aikaahan on ollut, miten on nyt?
Onko käynyt nyt vuorostaan ikäänkuin vahingossa täten näin, että oisi jollain tavalla vuoroni. Olenko nyt kenties siirtynyt "aaveisiin", että jonkun täytyisi nyt sitten taas selvittää edellä mainittuja? :) Pieni silmistä vaivihkaa piiloon yritetty pirullinen hymy pyrkii esiin nyt?
No, aikaa olen aaveille antanut, alkaako jo selvitä, vai mitä vielä tuleman pitää?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei se kuule niin helppoa ole kuin luulet. Jos elämän ekat kakskytvuotta on ollut epäselvää helvettiä, niin menee ainakin seuraavat kakskyt että on siitä vapaa.
Pirulliset hymyt saat hymyillä mun puolesta jos tahdot, mutta ei se kuule oo niin helppoo päästä pahasta eroon... se vaatii alkukantaista vihaa ja raivoa. Siihen tarvii lupaa purkaa ulos se paha mitä on kokenut. Huutoa ja itkua. Ja sitten joskus rauhaa siitä, että sain myös vihata ja olen edelleen hengissä. Ehkä voin jo vihdoin elää vapaana sellaista elämää joka on ollut tähän asti vain haave.
Joo, varmaan ei muistettu mitä tarkoitin. Ei se mitään. Näistä vaan sekoaa. Ei mitään, ei. Nukkumaan menen.
Kaikki varmaan viimein menee kuten pitää.