kivitalon tarjouksesta. Meille juuri tuli tarjous ja se oli kyllä selvästi ylihinnoiteltu!!!
paljonko olette tinkineet
rakentaja
2917945
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
mihin verrattuna ylihinnoiteltu? Ja mitähän se pitänee sisällään?
Voi, tämä on niin yksinkertaista. Ota laskuri käteen, laske paketille oikea hinta. Kerro firmalle, mitä olet valmis maksamaan.
Sen jälkeen myyjä ilmoittaa, ettei pysty toimittamaan ko hinnalla. No, se on heidän tappionsa! Taas meni yksi asiakas!
mitäs sit jos kaikki ilmoittaa ettei pysty sillä hinnalla toimittamaan. mitä olisi itse valmis maksamaan . jää rakentamatta.
tottakai jää rakentamatta. Sehän on ihan oikein.
Eihän kannata rakentaa liian kalliilla!
huomaahan sen jo nimimerkistäkin että on jäänyt
VARMAAN muutakin kuin rakentaminen tekemättä...
""SOHVATIIKERI"""
Rakennus meinaan... ja ehkä tiikerikin vielä sohvan pohjalta...
ei voi muuten komentoida.
ei talon teko halpaa ole.
joskus kanattaa vaan maksaa kivestä että ei pääse keskustelemaan palstalle "kosteusvauriot"...:(
no voi se vahinko tulla kivitaloonkin...mutta mahdolisuuksia on vähemmän...
otitko esim huomioon jos siellä on alapohja/välipohja/yläpohja niin kuin esim mun paketissa oli..
Tarkastelin mitä ne olis ontelolaattoina ollut ja sain n. 9-10k€ hintaa niille.
Ainakin mulla oli muut kalliita kun 2 kerroksinen talo ja piti tehdä koko alakerta muilla(puu) ekan jostain muusta ja sitten tuli vasta heidän paketti ja hintaaa oli tuolla puolikkaalla paketilla(29-39k€) sain sipolta 47 kaikki(alakerran-laatat-rappuset-autotallin) joten jo pelkästään noiden laattojen takia normaali,
mutta kyllä silti ekan kerran ku en osannut katsoa tarjousten sisältöjä enkä tiennyt mitä tarvitaan niin tuo sipon tarjous löi kyllä ilmat pois. Tällä hetkellä erittäin tyytyväinen, palvelu pelannut ja kaikki ollaan saatu ok mitä oletettiinkin vaikka papereitä ei sen tarkemmin läpi menty.
Käyppä lainaamassa kirjastosta "Rakenusosien kustannukset" -niminen teos. Sen avulla kuvista on helppo laskea suuntaa antava runkohinta eri harkoille.
Kilpailutin itse vähän aikaa sitten oman kivitaloni ja kirjan avulla voi katsoa melko hyvin sen, että onko tarjous linjassa yleiseen tasoon nähden. Omalla kohdallani esim. Lammin kiviosatarjous oli 4000e korkeampi kuin kirjan antama hintataso. Keskustelin asiasta edustajan kanssa, joka vain totesi, ettei halua lähteä kilpailemaan muiden harkkojen kanssa - ja ei kun vääntämään kaupat keskustelukykyisen toimittajan kanssa.
Päädyin itse toiseen eristeharkkoon, jonka tarjous täsmäsi em. kirjan hintatasoon. Vertailua auttaa tietysti se, että tarjouksen pyytää eriteltynä niin, että ikkuna, ovet ja katot ovat erillään runkohinnoista.
että Lammissa ei tule betoni mukana, vaan joudut ostamaan ne erikseen. Lammin pystytyksestä saamani tarjoukset olivat 10-17k€ korkeampia kuin Sipo ja kevytsora pystytysurakat samalla sisällöllä.
Lammin tavaralla, et tarvitse kellariin eristeitä. Muissa se tulee ulkopuolelle ja on ostettava erikseen. Oikea paikka kellarin eristeelle on ulkopuolella, eikä välissä, mutta eiköhän tuokin suht hyvin toimi.
Lammi seivää ei tarvitse slammata kellarin ulkopinnoilta.
Lammi seinään voi laittaa pysty raudoituksen, jolla tosin on merkitystä vain jo tulee pitkiä maanpaine seiniä. Muilla harkoilla tarvitaan teräs tolpat.
Lammin työstäminen on kovaa hommaa, siis jos unohdat jotain ennen valua, tai haluat lisätä jotain valun jälkeen.
Lammi väliseinät ovat liian paksut = 100mm.
Lammia tehdessä on kokoajan monta työvaihetta päällä...esim: putkitus on tehtävä samalla kun ladotaan.
Lammilla tehdessä erilaisia harkkoja on työmaalla paaaaaljon vähemmän, eli tavaravirran hallinta on paljon helpompaa.
hyvä kommentteja edellä.
Meidän kohdallamme Lammin betonin menekki noin 60 m3 eli 130e/m3 = 7800 euroa.
Tavara on varmasti hyvää ja seinästä tulee vähintää pommin kestävä, mutta hinta ei ole tehtaan edustajalla aina kohdallaan.
Kustannustaulukon mukaan Lammin kiven hinta on noin 4,5 euroa ja 300 mm kevytsoraharkon 4,8 euroa. Lammin kiviosien lähtöhinnan pitäisi siis olla kevytsoraharkkoja alempi, mutta edustaja haluaisi, että asiakas maksaisi suolaisen hinnan myös harkossa olevista ilmarei'istä.
Minä en saanut Lammilta kiven hintaa, en sitten millään, isllä Lammi ottaa vastuun tavaran määrästä. Itseasiassa Prima-Kivitalot oli ainoa joka olisi myynyt kappaletavarana.
Lammista pyysimme tarjouksen vain 400mm kivellä, emme vanhemmasta 350mm:stä. Kevytsoraharkoista tarjoukset oli kaikki 380mm:stä, joissa Lecassa 160mm uretaania ja muissa 200mm EPS:ä valkoista tai paaaaljon kallimpaa harmaata ja paremaa.
Niinhän se on - eivät anna monessakaan paikassa kiven hintaa / määrää, koska tekevät näin tarjouksen kohtuullisuuden arvioinnin vaikeammaksi. Rautakaupasta saa kuitenkin käytännössä joka kiveä ja niille hinnan.
Ei se kiven hinnan selvittäminen kuitenkaan vaikeaa ole edes pakettitarjouksesta, kuvista voi laskea pinta-alat suht helposti (ympärysmitta x korkeus - ikkunat ja ovet) ja pakettitarjouksessa on muutama prosentti mukana hävikkiä mukana. Kivitalossa ulkoseinän kustannus on niin merkittävä tekijä, että muulla ei ole paljon väliä laskennan kannalta ja sisäseinien kohdalla kilpailu vähintään yhtä tiukkaa, mikä painaa hinnan alas.
kilpailu on sen verran kovaa (esim Jämerän ja Lammikivitalojen välillä) että isoja hintaeroja ei ole.
Ja vieläpä niin että jos Jämerä on halvenpi, siinä on tapahtunut laskuvirhe ja tarjoukseen kannattanee tarttua oitis, eräskin sai autotallin ilmaiseksi. (mielestäni Lammi tosin on teknisesti parempi, unelmatalossani olisi siporexia ja lammi EMH:ta silleen sopivasti sekaisin)
Lammi on teknisesti parempi kuin Jämerän siporex?
Itse en vielä tiedä kumman valitsisin!
Tekninen paremmuus:
- lujenpi (ei lujiteverkkotarpeita, ei erikoiskiinnikkeitä tms)
- massiivisenpi (esim lämmön vaihteluiden tasauskyky)
- eristyskyky parempi
- samaa seinämatskua voi käyttää kellarista yläpohjaan asti
- vaakasuuntainen kapillaarikatko (esim sadevesi ei imeydy kuten siporexissa tai
eristämättömässä lecassa joita käytettäneen Jämerätalojen kellareissa)
Tekninen samanarvoisuus
- yhtä tiiviitä
- ei kylmäsiltoja (jämerässä tosin ne liimasaumat mietityttää edelleen)
Tekninen huonommuus
- ehkä liian raskas jos maapohjan kantavuus epävarma
- moduuliin mitoittaminen tärkeänpää kuin siporexissa
Lisäksi omaan valintaan vaikutti se että runkotyössä ei tarvinnut roilottaa eikä tehdä liimamassoja.
Radonsuojausbitumin asentaminen olisi ollut hieman työläämpi Lammi seinään (no onneksi sitä ei tarvittu, radonia ilmeni niin vähän)... paitsi jos olisi jo ladottaessa sen tehnyt ... jos uusia voisin niin vaiheistaisin lattiavalun heti sokkelin teon jälkeen, tällöin vois sen radonbitumin reunan asetella seinäharkkojen väliin
ennen niiden valua.
Uusintarojektiin voisin yläpohjan tehdä siporexista lisäeristyksen kera... yms.
Tekninen paremmuus:
- lujenpi (ei lujiteverkkotarpeita, ei erikoiskiinnikkeitä tms)
R: siporex kiinnittämisessä kevytbetonikiinnikkeet, ei iskuporaa
- massiivisenpi (esim lämmön vaihteluiden tasauskyky)
R: lämmöneristeen sisäpuolella suurinpiirtein samanverran painoltaan massaa, kuin koko siporexseinsässä
- eristyskyky parempi
R: u-arvo siporex-harkolla tarvittaessa 0.18, tosin u-arvo 0.18 vs. 0.28 säästää vuodessa muutaman mäyräkoirallisen kaljaa (ennen kuin kaljan vero laskee)
- samaa seinämatskua voi käyttää kellarista yläpohjaan asti
R: siporexilla kellareissa maanpaine-elementti, asennus päivässä ! ja myös vesikattoon!!!
- vaakasuuntainen kapillaarikatko (esim sadevesi ei imeydy kuten siporexissa tai
eristämättömässä lecassa joita käytettäneen Jämerätalojen kellareissa)
R: kosteus EI kulje siporexissa kapillaarisesti, huokoset riittävän suuria ja lisäksi vesihöyrynosapaineiden ero kuljettaa kosteuden ulkopintaan
Tekninen samanarvoisuus
- yhtä tiiviitä
R: katto siporexista => myös katto on tiivis
- ei kylmäsiltoja (jämerässä tosin ne liimasaumat mietityttää edelleen)
R: siporex-rakenteessa ei kylmsiltoja myöskään ala/väki/yläpohjakohdissa, liimasaumojen välissä ilmarako
Tekninen huonommuus
- ehkä liian raskas jos maapohjan kantavuus epävarma
- moduuliin mitoittaminen tärkeänpää kuin siporexissa
R: työstäminen 3x vaikeampaa ja aikaa viepää
Lisäksi omaan valintaan vaikutti se että runkotyössä ei tarvinnut roilottaa eikä tehdä liimamassoja.
R: betonin kanssa puljaaminen, seinien väliaikainen tuenta, raudoitteiden tarpeellisuus, RST-raudat ulkopintaan (www.betoni.com), roilot timanttileikkurilla, uretaanivaahtopullo asentajalla rintataskussa, putkien asennus harkkoasennuksen yhteydessä
Tässäpä mielestäni erot ja paremmuus lamminkiviin verrattuna
Raksaajalla oli aika puuteellisest tiedot....(
nuo pintahalkeamat liittyvät kosteus- ja lämpötilavaihteluihin; materiaali Lammi/Sipo ei käsittääkseni sitä ratkaise.
Tuttavallani oli lammi-taloon tullut aukkojen yläkulmiin pintahalkeamia ja hän oli jopa sitä mieltä (tasoitemiehen ohjaamana?) ettei niitä voi välttää.
Toisella rakentajalla oli sipo-taloonkin tullut halkeamia joihinkin seinien liitoskohtiin.
Oma tasoitemieheni (työ nyt käynnissä) kertoi kyllä käyneensä töitään jälkikäteenkin katsomassa, eikä halkeamia ole tullut.
Hän ei käytä verkkoja. No, saapi nähdä...
Tekninen paremmuus:
- lujenpi (ei lujiteverkkotarpeita, ei erikoiskiinnikkeitä tms)
R: siporex kiinnittämisessä kevytbetonikiinnikkeet, ei iskuporaa
Lammiman: pysyykö keittiön yläkaapit hyvin kiinni. Entäs kaikki ulkopuoliset esim. terassien kattotuolien, lattia juoksujen yms. kiinnittäminen.
- massiivisenpi (esim lämmön vaihteluiden tasauskyky)
R: lämmöneristeen sisäpuolella suurinpiirtein samanverran painoltaan massaa, kuin koko siporexseinsässä
Lammiman: eli siis puolet enemmän huoneen lämpöistä massaa tasaamassa lämmönvaihtelua sisätiloissa.
- eristyskyky parempi
R: u-arvo siporex-harkolla tarvittaessa 0.18, tosin u-arvo 0.18 vs. 0.28 säästää vuodessa muutaman mäyräkoirallisen kaljaa (ennen kuin kaljan vero laskee)
Lammiman: tarvittaessa 400mm Lammiharkko jos niitä mäyriksiä haluaa säästää. Kuitenkin on niin että noi harkkojen u-arvot on täyttä soopaa. Täytyisi laskea/mitata valmiin seinä u-arvo.Tämä on kylmäsillattomassa lammiharkossa omaa luokkaansa.
- samaa seinämatskua voi käyttää kellarista yläpohjaan asti
R: siporexilla kellareissa maanpaine-elementti, asennus päivässä ! ja myös vesikattoon!!!
Lammiman: voihan sä ottaa betoelementi vaikka Lammi kellariinkin. Kysy on siitä että on hyvä kun seinä on anturasta vesikaattoon asti samasta matskusta. Ei synny ylimääräisiä liitoksia > kylmäsiltoja> elämistä yms.
- vaakasuuntainen kapillaarikatko (esim sadevesi ei imeydy kuten siporexissa tai
eristämättömässä lecassa joita käytettäneen Jämerätalojen kellareissa)
R: kosteus EI kulje siporexissa kapillaarisesti, huokoset riittävän suuria ja lisäksi vesihöyrynosapaineiden ero kuljettaa kosteuden ulkopintaan
Lammiman: kosteus kulkee sipossa liimasaumoja pitkin ja kosteilla ilmoissa näkee maalaatussa sipo sisäseinässä harkkojen saumat tummempina juovina.
Tekninen samanarvoisuus
- yhtä tiiviitä
R: katto siporexista => myös katto on tiivis
Lammiman: Miten se katto voi siposta olla tiivis kun sipohan on paljon mainostettua hengittävää materiaalia? Sitä paitsi sipon kattorakenne on työläs/kallis verrattuna tavan kurki"hirsi" kattorakenteeseen puhallusvillalla.
- ei kylmäsiltoja (jämerässä tosin ne liimasaumat mietityttää edelleen)
R: siporex-rakenteessa ei kylmsiltoja myöskään ala/väki/yläpohjakohdissa, liimasaumojen välissä ilmarako
Lammiman: kummasti ainakin kosteus kulkee saumoja pitkin. Lammitalossa ei ole ainuttakaan kylmäsiltaa kun se on ohjeitten mukaan suunniteltu. Ei niin ala-, väli- tai yläpohjassa.
Tekninen huonommuus
- ehkä liian raskas jos maapohjan kantavuus epävarma
- moduuliin mitoittaminen tärkeänpää kuin siporexissa
R: työstäminen 3x vaikeampaa ja aikaa viepää
Lammiman: Ei ole liian raskas. Kivitaloa tehdessä täytyy pohjan joka tapauksessa kantaa ja hyvin.
-modulimitoituksella työ on helppo käyttäen koko- osa- ja päätyharkkoja. Ei tarvitse katkaista harkkoja.
-ei ole mitään työstarvetta kun talo on suunniteltu 2M modulimitoille.
Lisäksi omaan valintaan vaikutti se että runkotyössä ei tarvinnut roilottaa eikä tehdä liimamassoja.
R: betonin kanssa puljaaminen, seinien väliaikainen tuenta, raudoitteiden tarpeellisuus, RST-raudat ulkopintaan (www.betoni.com), roilot timanttileikkurilla, uretaanivaahtopullo asentajalla rintataskussa, putkien asennus harkkoasennuksen yhteydessä
Lammiman: Betonivalut on helppoa. Suoraan letkusta vaan seinään lorottaa. Ei niin 350mm harkkoja tarvii juurikaan tukea, yhden tunnin homma ennen valua. EI TARVII ROILOTTAA! Sähköputkethan on vaan hyvä asentaa seinän sisään ettei tarvii rikkoa (ja sitten paklata) hyvää sisäseinää niin kuin muissa harkoissa.
Ja noita RST-raudoituksi ei ainakaan Lammiharkossa tarvii sillä teräksen ovat riittävän syvällä betonissa. Ei siltoihinkaan mitään RST:tä laiteta betonin sisään!!
Ei silti kyllä sipo on toiseksi paras noista harkoista siis Lammin jälkeen ;-). Muut tulevat sitten pitkän matkaa jäljessä.
lisäkysymys:
Oletteko teettäneet ulkopuolisella vai itse rakentaneet talonne rungon ja väliseinät siporex -harkoista ja kauanko siihen meni aikaa (ja rahaa)?
>nuo pintahalkeamat liittyvät kosteus- ja
>lämpötilavaihteluihin; materiaali Lammi/Sipo ei käsittääkseni sitä ratkaise. >
Itsellä sipo talo.
Aivan oikein kutistumahalkeamat tulevat näkyviin VAIN jos talo pinnotetaan liian kosteana.
ja tämä on taivaan tosi.
otetaan esimerkki....
Minulla 800m2 sisäseinää eikä yhtään kutistumahalkeamaa. Panostettiin vahvasti talon kuivaukseen ennen pinnoitusta.
talo on katkaistu keskeltä liikuntasaumalla. Akrylinpäälle on vedetty tasoite normaalisti yli.
alakerrassa tämä liikuntasauma auennut noin 60 cm matkalla. mitään muita hiushalkeamia ei ole näkynyt koko talossa tasoitustöiden jälkeen....:)
Taas tuo naapurin sipo talo (sama tasotus porukka...) kiuskalkeamia melkein joka huoneessa... (rakennuskesä sama...) Luetettiin normaalin kuivumiseen ja kuivattamiseen ei oikein panostettu....:(
"Toisella rakentajalla oli sipo-taloonkin tullut halkeamia joihinkin seinien liitoskohtiin. "
2 mahdollisuutta joka tekee tuon ; MOLEMMAT RAKENNUSVIRHEITÄ.
1. seinät kiinnitetty toisiinsa liimalla, kun pitäisi käyttää esim väliseinä ulkoseinään kiinnitys alumiini tapilla.
2. liitosten kulmat pitää "avata" kulmasta hieman ja tilalle elastinen kitti. Tätä en tiedä onko kukaan viitsinyt tehdä.. tuo korjaa jos kulmiin halkeamia.
veikkaan kuitenkin tuota 1 vaihtoehtoo tuossa tapauksessa.
Komentit kirjoitettu ISOLLA
Tekninen paremmuus:
- lujenpi (ei lujiteverkkotarpeita, ei erikoiskiinnikkeitä tms)
R: siporex kiinnittämisessä kevytbetonikiinnikkeet, ei iskuporaa
Lammiman: pysyykö keittiön yläkaapit hyvin kiinni. Entäs kaikki ulkopuoliset esim. terassien kattotuolien, lattia juoksujen yms. kiinnittäminen.
KAIKKI KAAPIT KIINNI 8MM TULPILLA. REIKÄÄN ENSIN ANKKUROINTIHARTSIA. SAMALLA HARTSILLA LAITETTIIN KIERRETANGOT KIINNI JOTTA SAATIIN PALOTIKKAAT
ASENNETTUA. KUSTANUKSET KIINITYKSISTÄ N40..50E
HELPOT KIINITYKSET ON SIPON PARHAITA OMINAISUUKSIA. VÄÄRIN TEHTYNÄ ESIM LANKANAULA TULEE VAIN SANOMISTA....TEE SIIS OIKEIN...
- massiivisenpi (esim lämmön vaihteluiden tasauskyky)
R: lämmöneristeen sisäpuolella suurinpiirtein samanverran painoltaan massaa, kuin koko siporexseinsässä
Lammiman: eli siis puolet enemmän huoneen lämpöistä massaa tasaamassa lämmönvaihtelua sisätiloissa.
- eristyskyky parempi
MOLEMMAT RIITTÄVÄN HYVIÄ
R: u-arvo siporex-harkolla tarvittaessa 0.18, tosin u-arvo 0.18 vs. 0.28 säästää vuodessa muutaman mäyräkoirallisen kaljaa (ennen kuin kaljan vero laskee)
Lammiman: tarvittaessa 400mm Lammiharkko jos niitä mäyriksiä haluaa säästää. Kuitenkin on niin että noi harkkojen u-arvot on täyttä soopaa. Täytyisi laskea/mitata valmiin seinä u-arvo.Tämä on kylmäsillattomassa lammiharkossa omaa luokkaansa.
LAMMISSA JA SIPOREXSISSA SAUMOJEN OSUUS ON LÄHES MERKITYKSETÖN. LAMMIN EDUSTAJA SANOI ÉTTÄ JOS TÄSTÄ UUDESTA HARKOSTA JÄTTÄÄ VILLAN POIS U ARVO HEIKKENEE 0.02 LAMMISSA 0.19 --> 0.21
SEKÄ LAMMISSA JA SIPOREKSISSA ON PARASTA TIIVIS JA VUODOTON RAKENNE.
- samaa seinämatskua voi käyttää kellarista yläpohjaan asti
R: siporexilla kellareissa maanpaine-elementti, asennus päivässä ! ja myös vesikattoon!!!
Lammiman: voihan sä ottaa betoelementi vaikka Lammi kellariinkin. Kysy on siitä että on hyvä kun seinä on anturasta vesikaattoon asti samasta matskusta. Ei synny ylimääräisiä liitoksia > kylmäsiltoja> elämistä yms.
MITÄ ELÄMISTÄ???JOS ELÄÄ NIIN RAKENUSVIRHE???
VOIHAN TALO RAKENTAA KOKONAAN ELEMENTEISTÄ...
- vaakasuuntainen kapillaarikatko (esim sadevesi ei imeydy kuten siporexissa tai
eristämättömässä lecassa joita käytettäneen Jämerätalojen kellareissa)
R: kosteus EI kulje siporexissa kapillaarisesti, huokoset riittävän suuria ja lisäksi vesihöyrynosapaineiden ero kuljettaa kosteuden ulkopintaan
Lammiman: kosteus kulkee sipossa liimasaumoja pitkin ja kosteilla ilmoissa näkee maalaatussa sipo sisäseinässä harkkojen saumat tummempina juovina.
375 HARKOSSA LIIMMA ON MOLEMMISSA LAIDOISSA 8..10 LIIMAVANASSA...JA VÄLISSÄ ILMAA... SIIS SAUMAN ERISTYSKYKY MELKEIN SAMA KUIN MUUNKIN SIPOREXSIN.
Tekninen samanarvoisuus
- yhtä tiiviitä
R: katto siporexista => myös katto on tiivis
Lammiman: Miten se katto voi siposta olla tiivis kun sipohan on paljon mainostettua hengittävää materiaalia? Sitä paitsi sipon kattorakenne on työläs/kallis verrattuna tavan kurki"hirsi" kattorakenteeseen puhallusvillalla.
ILMA KULKEE HYVIN HYVIN HITAASTI. SIIS MELKEIN TIIVIS. SIPOELEMENTIT MAKSAVAT KÄYTÄNÖSSÄ SAMAN VERRAN KUIN ONTELOT. TOIMII MYÖS ERISTEENÄ TOISIN KUIN ONTELO. NIIN ASENUS ON HIDASTA 180M2 VÄLIPOHJAN ASENTAMINEN KESTI 4.5H NOSTURILLA JA LOPPUPÄIVÄ MENI RENGASPERÄKSIEN LAITOSSA JA JOUTOKSISSA. YLÄPOHJA 150M2 ASENNUS 4H... RAUDOITUS JA JUOTOKSET 3H... ETTÄ SE SIITÄ NOPEUDESTA.
- ei kylmäsiltoja (jämerässä tosin ne liimasaumat mietityttää edelleen)
KÄY EDUSTAJAN TYKÖNÄ HAKEMASSA TIETOA, VTT TUTKINUT...
R: siporex-rakenteessa ei kylmsiltoja myöskään ala/väki/yläpohjakohdissa, liimasaumojen välissä ilmarako
Lammiman: kummasti ainakin kosteus kulkee saumoja pitkin. Lammitalossa ei ole ainuttakaan kylmäsiltaa kun se on ohjeitten mukaan suunniteltu. Ei niin ala-, väli- tai yläpohjassa.
USKOO KEN HALUAA ETTÄ JOKA VÄLI TULEE TÄYTETTYÄ JA ETTÄ KURA EI PÄÄSE ERISTEEN VÄLIIN...
ITSE EN USKO ETTÄ VAIKKA KURA PÄÄSEE ETTÄ SILLÄKÄÄN ON SEN SUUREMPAA MERKITYSTÄ...
Tekninen huonommuus
- ehkä liian raskas jos maapohjan kantavuus epävarma
- moduuliin mitoittaminen tärkeänpää kuin siporexissa
TYÖAIKASÄÄSTÖ MYÖS SIPOSSA MERKITTÄVÄ KUN KÄYTETÄÄN MODULIMITOTUSTA. JÄRETÖNTÄ OLLA KÄYTTÄMÄTTÄ KUMMASSAKAAN...
R: työstäminen 3x vaikeampaa ja aikaa viepää
Lammiman: Ei ole liian raskas. Kivitaloa tehdessä täytyy pohjan joka tapauksessa kantaa ja hyvin.
SIPO JA LAMMI HARKOT PAINAVAT SAMAN VERRAN. SE EI SOVI KAIKILLE HENKILÖILLE...
-modulimitoituksella työ on helppo käyttäen koko- osa- ja päätyharkkoja. Ei tarvitse katkaista harkkoja.
-ei ole mitään työstarvetta kun talo on suunniteltu 2M modulimitoille.
Lisäksi omaan valintaan vaikutti se että runkotyössä ei tarvinnut roilottaa eikä tehdä liimamassoja.
ROILOTUS SIPO TALOSSA ON HUOMATTAVASTI NOPEAMPI JUTTU KUIN ROILOJEN TÄYTTÄMINEN.
LAMMISSA TIMATTILAIKANKÄYTTÖ VIE MYÖS AIKAA...
USKON ETTÄ MOLEMMISSA MENEE AIKAA SAMAN VERRAN SÄHKÖPUTKIEN VEDOSSA TYÖT TEHDÄÄN VAIN ERI VAIHEISSA...
LIIMMOJEN VATKAAMISEEN MENEVÄ AIKA...HMM MENEE NOIN 5MIN PER SATSI...30..40KIVEÄ PER SATSI
VÄITTÄSIN ETTÄ TUPAKIN POLTTO VIE ENEMPI AIKAA....
R: betonin kanssa puljaaminen, seinien väliaikainen tuenta, raudoitteiden tarpeellisuus, RST-raudat ulkopintaan (www.betoni.com), roilot timanttileikkurilla, uretaanivaahtopullo asentajalla rintataskussa, putkien asennus harkkoasennuksen yhteydessä
Lammiman: Betonivalut on helppoa. Suoraan letkusta vaan seinään lorottaa. Ei niin 350mm harkkoja tarvii juurikaan tukea, yhden tunnin homma ennen valua. EI TARVII ROILOTTAA! Sähköputkethan on vaan hyvä asentaa seinän sisään ettei tarvii rikkoa (ja sitten paklata) hyvää sisäseinää niin kuin muissa harkoissa.
JEP OLEN NÄHNYT MITEN KÄY KUN LAMMIA EI TUETA...(
ITSE KUN OLEN KÄYTTÄNYT LAMMIN HARKKOJA OLEN TUKENUT AINA...MITEN KORJAA VINON....EI MITENKÄÄN....
Ja noita RST-raudoituksi ei ainakaan Lammiharkossa tarvii sillä teräksen ovat riittävän syvällä betonissa. Ei siltoihinkaan mitään RST:tä laiteta betonin sisään!!
EI TARVI ROSTERI RAUTOJA...
Ei silti kyllä sipo on toiseksi paras noista harkoista siis Lammin jälkeen ;-). Muut tulevat sitten pitkän matkaa jäljessä.
MOLEMMAT HYVIÄ...MOLEMMISSA HUONOJA OMINAISUUKSIA.
MUIHIN EI VOI VERRATAKAAN...
kyse oli muistaakseni ei-kantavien sisäseinien liitoksesta (T-liitos), jotka tehdään kiinteiksi.
Itselläni siis tulee myös sipo-talo, voi arvata nimimerkistäkin..
"MOLEMMAT HYVIÄ...MOLEMMISSA HUONOJA OMINAISUUKSIA.
MUIHIN EI VOI VERRATAKAAN... "
Kun menit myöntämään; kerro siposta pari huonoa.
Itselle ei tuu mieleen yhtään..
Siporex.
1. harkon paino. 8.33 harkkoa per seinä neliö.
siis suteellisen hidasta tehdä seinää.
mielummin nostaisin seinää neliön keralla mutta en jaksa....
2. kallis pinoittaa sekä sisä ja ulkopuolelta. siis vaatii kalista ammattiosaamista ja laiteistoa. harkko koko liian pieni jotta tasottaminen olisi helppoa kotikontein paitsi jos käyttää väliseinäelementejä.
3.valmiin seinän isunkestävyys. siis jos seinän jättää pelkästään maalipinalle tulee pinta tasoiteeseen kolo alla oleva pehmeä siporex saattaa antaa periksia ja kolo saattaa suurentua sen pettäessä. esim pittipöydän penkki pukataan nurkka eellä seinään
korjaus helppoa tasoite koloon ja uudelleen maalaus
Lammi.
1. harkon paino. 8.33 harkkoa per seinä neliö.
siis suteellisen hidasta tehdä. mielummin nostaisin seinää neliön keralla mutta en jaksa....
2. kalis pinoittaa sekä sisä ja ulkopuolelta. siis vaatii kalista ammattiosaamista ja laiteistoa. Harkko koko liian pieni jotta tasottaminen olisi helppoa kotikontein.
3.valmiin seinän isunkestävyys. siis jos seinän jättää pelkästään maalipinalle tulee pinta tasoiteeseen kolo. alla oleva kova kivi pienentää kolhua kun se ei petä. esim pirttipöydän penkki pukataan nurkka eellä seinään.
korjaus helppoa tasoite koloon ja uudelleen maalaus
Siporexilla on olemassa suurharkko, jonka käyttö lisään enenevässä määrin. Harkon koko 600x1200 ja nostetaan kevyellä torinosturilla paikoilleen.
Nostokulut kutakuinkin samat kuin perinteisessä menetelmässä autonostorilla. Edut siinä kun nosturi on KOKO ajantyömaalla myös muita nostoja varten.
Tingi ihmeessä ainakin se edustajan provisio pois!
Se on nimittäin niin paljon ettei moni arvaakaan.