Jotta saisimme palstan kommenteille perspektiiviä, pidetään kartoitus siitä miten purjevenettämme käytämme:
Purjehdusalue:
a) Sisäjärvet
b) Saaristo
c) Tallinna
d) Ruotsi / Baltia
e) Itämeri kokonaisuutena
f) Valtameret
veneen käyttötapa:
1) Lomailu vaimon/perheen kanssa (onko lapsia mukana)
2) Purjehduskilpailu (seuran perhekisaa, eikä HTR lasketa aktiivi kilpailuksi)
3) Seikkailu kavareiden kanssa
4) Maailman ympäryspurjehdus
Purjehdusalue:
a) Sisäjärvet
b) Saaristo
c) Tallinna
d) Ruotsi / Baltia
e) Itämeri kokonaisuutena
f) Valtameret
veneen käyttötapa:
1) Lomailu vaimon/perheen kanssa (onko lapsia mukana)
2) Purjehduskilpailu (seuran perhekisaa, eikä HTR lasketa aktiivi kilpailuksi)
3) Seikkailu kavareiden kanssa
4) Maailman ympäryspurjehdus
Vastaukset 23
Vanhimmat
b) saaristo, Suomenlahti kokonaisuudessan ja Saaristomeri ja Åland
c) Tallinna n. 2 krt kesässä
1) etupäässä vaimon kanssa, kerran kesässä lapset mukana ja kerran kaksi tuttava pariskunta
Ei mikään vaihtoehtosi sovi.
Jos selitys kiinnostaa:
- purjehdus on elämäntapani, ei seikkailu, ei kisailu, ei lomailu
- koska olen seilannut maailman ympäri vain kerran, sitäkään ei voine enää nimittää "veneen käyttötavaksi". Atlantin ylityksiä omalla veneellä tähän mennessä kolme kertaa. Koska en joka vuosi ylitä valtameriä, valtamerien en voi myöskään sanoa olevan säännöllistä purjehdusaluettani. Nykyisin reissuni ulottuvat Atlantille korkeintaan joka kolmantena vuotena.
- jokavuotinen normaali purjehdusreviirini on Itämeri Pohjanmeri. Vain yhtenä kesänä viimeisten 20 vuoden aikana olen pysytellyt pelkästään Itämeren alueella. Tähän asti pisin retkipurjehdukseni oli 45.000 mpk (kolmivuotinen retki). Saaristomeri kuuluu normaalien syyspurjehdusteni reviiriin, tulin sieltä viime viikolla. Tallinnassa ei tule käytyä kuin aika satunnaisesti.
Nähtävästi pitäisi sitten olla vielä eri sarjat "säännöllisessä kokopäiväpalkkatyössä venealan ulkopuolella oleville" ja "muille" :)
Omat vastaukseni ovat e ja 1. Lapsia ei normaalisti ole mukana. Tulevaisuudessa ehkä reviiri laajenee, riippuu pääasiassa työnantajan suosiollisuudesta.
Miksi ei
huvi-lammikko
Purjehdusalueena viimeisen vuoden aikana olen talvikaudesta ollut noin 3 kk Atlantilla sen saaria kierrellen ja kesällä noin 2 kk Välimerellä, alueista siis lähinnä f. Mutta mihin Välimeri kuuluu, on noin 6 kertaa Itämerta suurempi, muttei valtameri?
Mukana on ollut vaihtelevasti vaimon lisäksi jälkikasvua ja tuttavia, muutama viikko kaveriporukallakin, siis etupäässä käyttötapa 1.
Saaristo perheellä. Haaveissä matkat kauemmas kahteen pekkaan joskus.
Jotta tällainen kartoitus toimisi, pitäisi tietää, ketkä ovat vastaamassa. Tähän mennessä on ollut vain yksi rekisteröitynyt vastaaja. Kaikki muut voivat olla keitä tahansa, jopa yksi ja sama henkilö, ehkä moottoriveneilijä tai täysin veneetön yksilö. Tällä kyselyllä ei saada kokoon mitään todenmukaista perspektiiviä, ikävä kyllä.
Aloituksista huomaa, että monia matkapurjehtijoita harmittaa oma veltto veneilytyyli. Harvemmin täällä näkee aloituksia tai tekstejä, joilla koetettaisiin esittää, että ainoa oikea tapa liikkua vesillä on mahdollisimaan kovaa ja korkealle.
http://www.youtube.com/user/DestremauSailingTV
Aika sokeasti sitten olet onnistunut näitä sivuja plaraamaan. Tosin näyttää kyllä vähän siltä, että enimmäkseen se on yksi ja ainoa kirjoittaja, joka raivopäisen apinan vimmalla julistaa, että raaserit ovat ainoita oikeita purjeveneitä. Mielenkiintoista muuten, että kyseisen kirjoittajan viesteillä näyttää olevan varsin tunnusomaista kiimainen linkittely...
uppotukkiveneilijään osui ja se upposi.
Ikävä kyllä en voi uskoa, että tällaisella kyselyllä saataisiin syntymään mitään perspektiiviä kommenteille.
Tähän mennessä vastanneista ainoa rekisteröitynyt on aloittaja itse. Kaikki muut voivat olla keitä tahansa - vaikkapa moottoriveneilijöitä tai täysin veneettömiä, joita kumpiakin täällä näyttää esiintyvän runsaasti - tai he voivat olla jopa yksi ja sama henkilö.
Voipi olla noin. Mielenkiintoista kun mietin omalla laiturilla keskusteluja aiheeseen liittyen, niin aika harvalla on niin intohimoinen suhde veneeseen kuin tällä palstalla minun mielestäni on useilla on. Meidän laiturin veneet ovat peruskokoisia veneitä 30-38 jalkaa. Laiturissamme Espoossa lienee noin 50 venettä, kaikkia en toki tunne.
Meillä olemme veneelä lomilla 2-3 viikkoa, jonka lisäksi ehkä kolme yötä pari päiväpurjehdusta kesässä. Reviiri ulottuu Suomenlahdelta Ahvenanmaalle, kerran kaudessa Tallinnaan ja miltei aina vaimon kanssa kaksistaan. Miltei kaikilla on samanlainen kuvio, tosin yksi aktiivinen kilpailija löytyy, toinen entinen aktiivinen kilpailija, yksi aktiivinen pariskunta, joka viikonloppu veneellä ja lomalla 4 viikkoa Ruotsi Baltia akselilla, minusta useimmat pyörii lomalla saaristomerellä, harva käy avomerellä, edes Tallinnassa. Lapsia on aika harvalla mukana, ainakaan niitä ei meidän laiturilla koskaan heitä juoksentele. Yksi pikku lapsi löytyy yhdestä uudesta veneestä. Yhdellä perheellä oli tasan yksi veneily kerta tänä vuonna.
Harva koskaan keskustelee veneistään puhuen rakenteesta, laminoinnista, yms muusta niin mielenkiintoisesta mutta useimmille niin epäolennaisesta aiheesta. Lähinnä puhutaan minkä uuden purjeen joku on ostanut ja kuinka hyvin vene toimii vapaa-ajan käytössä. Yksi juuri kertoi, että oleellista veneen valinnassa oli mm. säilytystilat, niissä on isot erot uusienkin veneiden osalta. Meillekin on oleellista, että astiat mahtuvat kaappeihin tai että ulkotilassa on hyvä ottaa pienet torkut ajossa tai satamassa tai hyvä lukuasento illalla satamassa iltaauringossa. Sellaiset asiat kulkeeko venee puoli solmua tai vaikka solmun nopeammin on mielenkiintoinen, mutta vähemmän merkityksellinen, oikeataan, ei meillä ole koskaan mihinkään kiire, siksihän me siellä vesillä olemme, ettei ole kiire, melkein mitä hitaammin meilkein sitä paremmin, jos on kiire, niin sitten kone päälle, sillähän se on ratkaistu. Väitän, että suurin osa on ihan samanlaisia veneilijöitä, mutta he eivät edusta tämän palstan aktiivista enemmistöä. Meidän ajatuksiamme ehkä saattaa muokkata pienehkö vähemmistö purjehtijoita tai wannabee, joista moni suhtautuu veneisiin intohimoisesti, eikä siinä sinänsä ole mitään vikaa, kaikki kunnia heille, tuovathan heidän näkemyksensä meille ehkä lisäarvoa. Minulla on kuitenkin aika erilainen näkemys mitkä asiat veneessä on oleellista ja niitä ei ole esim. myrskypunkat tai vastaavat. Itse olen huomannut vasta nyt, että ihan omassa laiturissa voi olla yötä jossain tapauksessa tai että enemmän vene tuo lisäarvoa, kun sitä käyttää aktiivisemmin moottoripurjehtijana.
Aika lailla samoilla suuntaviivoilla. Joka kesä muuten tulee nukuttua muutama yö ihan kotisataman laiturissa. Useimmiten siksi, että ollaan aamulla lähdössä reissuun ja tullaan illalla valmiiksi veneelle, joskus ihan muuten vain tulee valittua illanviettotavaksi saunominen ja grillailu siellä.
Ja gallup vastaus on e ja 1.
Noin ne seurat vaihtelee. Meillä on siinä Espoon satamakaupungin puolella saman kokoinen seura ja samanlainen kokojakauma veneissä, yläraja kyllä ylempänä. Meillä laiturilla puhutaan paljonkin niistä asioista, joista teillä ei. Enemmän tai vähemmän aktiivisesti kilpailevia venekuntia on liki kymmenen. Koko heinäkuun satama on tyhjillään, eli suurin osa viettää purjehtien kaiken lomansa. Veneitä on vähän ympäri maailmaa, mutta suurin osa tietenkin lomailee siinä Helsinki-Pärnu-Öölanti-Tukholma välillä. Lapsia on sekä laiturilla että veneissä ja vielä enemmän junnupurjehtijoina jollilla. Mukaan mahtuu luonnollisesti myös PetriA:n ja Perhepurjehtijan lähestymistapoja. Kumpi voi sanoa edustavansa tyypillistä seuraa? Onneksi ainakin minulle molempia löytyy.
Oma vastaukseni gallupiin on e, 1&2, jo aikuisia lapsiakin osin mukana, varmaan ennenpitkää lapsenlapsia.
Kun täällä välillä on keskusteltu seuroista ja niiden paremmuuksista, olen sanonut, että seurat ovat jäsentensä näköisiä. Se lausuma taisi noissa tulla todistetuksi aika konkreettisesti.
Googlella selvisi, että Espoon satamakaupunki on Helsinki eikä Espoon varsinainen osa. Oppia ikä kaikki.
Huomasitko, että Petri A puhui vain yhdestä laiturista. Uskoisin tunnistavani nimimerkin eli seurassamme on vielä 7 muuta laituria. Muutama vene kiertää maailman merillä ja toisaalta kisaajiakin on aika paljon. Mm. ORC1 luokan ranking voitto tuli meille. Lisäksi olemme Espoon suurin junnuseura. Venekoot vaihtelevat kovasti, koska pienimmät purkkarit laitureissa ovat n. 24-jalkaisia ja suurimmat lähes 50-jalkaisia. Lisäksi on joukko erikokoisia moottoriveneitä.
Tosin laiturilla kyllä rupatellaan aika leppoisasti ja sattumalta kyseisessä laiturissa on paljon venekuntia, joissa ei pieniä lapsia ole, mutta viereisessä laiturissa taas on lapsiperheitäkin. Kun vähän odottaa, niin itsenikin kanssa rupeaa lapsi pyörimään kohta laiturilla, mutta ei vielä kun on vasta pari kuukautta vanha.
Jos noin on, on entistä kummalisempaa yleistää sen yhden laiturin mielipiteet koskemaan kaikkia laiturista, seurasta ja paikkakunnasta riippumatta. Aika lailla pitää silloin kotisatamassakin kulkea silmät suljettuina.
a 1, joskus vielä tulevaisuudessa toivottavasti f 1 4
Ilmeisesti lähin vastaus olisi f, muttei välttämättä pallon ympäri, mitään pakkomiellettä siihen ja ennalta suunniteltuun reittiin aikatauluun ei ole. Tykkään pysytellä lämpimissä vesissä ja hoitaa matkailuviettiä purjeveneellä, eli käyttötapa olisi kai matkailu, lähinnä perheen, mutta satunnaisesti myös mukaan tulevien ystävien kanssa. Saa siinä pientä seikkailunkin makua olla, muttei mitään äärisuorituksilla äijäilyä.
1bcd kevät,kesä,syksy vaimo 3 muksua
3b syksyllä syys,loka, joskus marraskuu
Harvempi palkkatuloillaan elävä pystyy puolet vuodesta seilaamaan puhumattakaan blue water -tyyppisestä hommasta. Siinä pitää olla joko menestyvä yrittäjä, jolla kulit pyörittävät virmaa, pääomatuloillaan eläjä, plöttövoittaja tai terve vakavarainen eläkeläinen tai sitten kituuttava elämäntapapurjehtija. Niin kaun kun tekee työtä toiselle, ei pidemmät säännölliset reissut ole varmaan mahdollisia.