Ei hitto, ahdistaa niin paljon... oli pakko ottaa rauhoittava. Masensi ja ajattelin kuolemaa ja itsemurhaa. Sitten tajusin, että jos elämä jatkuukin kuoleman jälkeen, niin oma ruumis jää luonnollisesti tänne enkä saa koskaan enää nähdä/tuntea sitä. Kuinka ikävä siinä tulisikaan omaa ruumistaan.. vaikka ulkonäöllisesti ei olisikaan niin haluttava ruumis, niin kuitenkin mä oon asunut siinä aina ja se on mun oma... tosi ahdistavaa! Hmm... mutta toisaalta, jos eläminen onkin vähän kuin muuttaminen.. eka on outoa olla uudessa talossa, mutta siihen tottuu.. jos tää onkin vain yksi asuinpaikka, eikä "muuttaminen" olekaan sit loppujen lopuksi niin iso juttu, kuin miltä se nyt tuntuu..
Kuoleman
ajattelu..
3131
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
HOITOON!
VAI NIIN
On se mukavaa pitää hauskaa muiden kustannuksella?