Haluton mies - onko tilanne joillain parantunut?

Kirjoitan vihaisena ja turhautuneena, joten saatan antaa tilanteesta osin väärän kuvan.

En ole haukkunut miehen seksisuorituksia koskaan, päinvastoin. Vaikka kritisoinkin laatua tänne, niin täytyy tarkentaa, että oikein tyydyttävää seksimme on, vaihtelua voisi olla enemmänkin mutta määrä on se ongelma. Kritisointi ei mene miehen korviin asti!

Pidän todella paljon suihinottamisesta ja teen sitä mielelläni, ja useampikin on kehunut minua taitavaksi siinä touhussa. Välillä tuntui, että mieheni yhdynnän sijaan ottaa paljon mieluummin suihinoton. Siksi tuntuukin hälyttävältä, että mies on viime aikoina torjunut jopa suikkarit.

Olen ottanut aiheen puheeksikin. Mies ei oikein tunnistanut haluttomuuttaan, selitti vain jotain siitä, miten näin harvoin harrastettaessa välit pitenevät ja pitäisi naida useammin, että sitä tekisi mieli. Miten sellaisen tahdin saa mahdolliseksi, kun mies torjuu joka kerta?! Aihe on niin vaikea keskustella, puhuessamme alan hävetä itseäni ja "kyltymättömyyttäni".

ÄSH! Jospa vain pakkaan tavarat ja häivyn himasta muutamaksi päiväksi...

Kynnyskysymys lienee se kannattaako pysyä suhteessa, jossa ei koe tulevansa hyväksytyksi sellaisena kuin on? Jos sinulla on jatkuvasti itsetunto-ongelmia miehesi käytöksestä johtuen, eikä hän pidä asiaa ongelmana ja ole halukas selvittämään sitä, on turha jäädä tuhlaamaan aikaansa ihmeiden odotteluun. En usko, että seksin puute johtuu mitenkään rintojesi koosta. Rakkaus antaa kyllä anteeksi tuollaiset pienet "kauneusvirheet", jotka eivät välttämättä kumppanisi kauneusihanteeseen aiemmin kuuluneet. Luulenpa, että taustalla on jotain paljon vakavampaa. Itse sain vasta kahden vuoden jälkeen kuulla mieheni olevan aseksuaali ja koko tuon ajan olin syyttänyt itseäni miehen olemattomista haluista. Näin jälkiviisaana neuvonkin kaikkia olemaan odottamatta niin kauan, koska käteen siitä ajasta ei jäänyt kuitenkaan mitään ja meidän suhteemme ei selibaatissa elämistä kestänyt.

Tilanne ei tule kohenemaan. Mies voi pakkotilanteessa näytellä vähän aikaa halukkaampaa, mutta ei se siitä parane. Äkkiä seksiä on enää joka toinen viikko, sitten keran kuussa ja lopulta vain joskus ja jouluana. Sinä odotat muutosta, turhaudut ja sinusta tulee hermokimppu. Ikävää, mutta totta. Irrottaudu suhteesta, meille jokaiselle on se sopiva.

te naiset aina ruikutatte. kukaan haluu tuollaisia inisijöitä.. jos oma ukko pihtaa, hae vaik naapurista, mut lopeta tuo naukuminen...

Mun ukko pihtaa myös. Eilen ehdotin, että saisimme seuraavan kuukauden aikana käydä luvan kanssa vieraissa.. Meni äijällä viesti perille, mutta mutta, ei ilmeisesti hyväksynyt tarjoustani. Eli ennemmin kiduttaa mua tässä seksittömyydessä ja pitää kumppaniaan puutteessa, kuin, että pääsisi itsekin vieraisiin ja vielä luvan kanssa. Rehellisyys-konsti kokeiltu, seuraavaksi ilmeisesti pitää kokeilla epärehellisyys-konstia.
Eikä se ole kiva, että pitää "pakottaa" toinen seksiin. Siinähän karisee omat ja toisen halut, siis varsinkin pitkän tauon jälkeen.. Mutta niin se pitäisi olla, että sitä seksuaalisuutta ylläpidetään pitkin suhdetta, vähintään pari kertaa viikossa. Ja vaikka aina itsellä ei tee mieli, niin voi silti toisen mieliksi harrastella kaikenlaista. Sitten taas toisin päin.. ei niitä jatkuvia torjumisia kukaan kestä, mies eikä nainen..

Voi surkea leidi :( 1,5 viikkoa olis mun entisessä parisuhteessa jo ollut orgiat. Me pantiin kerran vuodessa, jos sitäkään. Sitten erottiin ja tapasin uuden miehen. Aluksi oli seksiä, mutta nyt mies ilmoitti minulle olevansa itseasiassa aseksuaali ja nykyään juoksee karkuun, kun haluaisin seksiä. Olis kiva tietää mistä minä, erittäin seksuaalinen nainen löydänkään näitä miehiä.

Uskokaa tai älkää niin vaihtamalla se ei parane. Samat ongelmat löytyvät uudelleen taas uudestakin suhteesta. Itse luulin löytäneeni elämäni ihanimman miehen ja seksiä oli aluksi paljon ja kiihkeyttä ja huomaavaisuutta. Nyt on täysin tunteeton, kylmä ja muuttunut mies, ei läheisyyttä, ei lämpöä, ei kosketusta, ei niin mitään. Harmittaa se kuvitelmani, että vaihtamalla olisin saanut jotain parempaa ja kokevani olevani rakastettu, mutta tilanne on vieläkin pahempi. En saa millään häntä ymmärtämään miten pahalta minusta tuntuu jatkuva selän kääntäminen ja torjuminen ja puhumattomuus.

Mikään ei siis muutu. On vaan alkuhuuma ja sen jälkeen miehet kyllästyvät. Niin se vaan on.

Miksi et etsinyt vaikka minua käsiini. Meillä vaimo on irtisanoutunut parisuhteen seksistä. Olen tällä ikävuosikymmenellä ollut naisenkanssa yhdynnässä 3 kertaa. Ja olen 34 vuotias, laskekaa siitä...


En todellakaan kyllästyisi....en koskaan....

Tällasessa tilanteessa olis musta syytä istua alas ja jutella asia puhki. Toimitaan sitten sen mukaan mitä tuli sovittua (tai edes yritetään). Ei oo mitään järkee elää suhteessa, jossa itse ei ole tyytyväinen. Onko se sitten kiinni itsestään vai kumppanista ku alku huuman jälkeen kaikki loppuu, sitä en tiedä, mutta miksi jotkut on silti onnellisia 10 vuoden jälkeenkin ja osa ei?
Seksi on kuitenkin tosi iso juttu parisuhteessa ja jos se ei saa kumpaakin osapuolta tyytyväiseks, niin jotain on tehtävä. Oon samaa mieltä kaikkien kanssa siitä, että suhteesta on osattava lähteä, jos tilanne näyttää siltä :) Täältä lähdettyä ei kadu sitä mitä teki vaan sitä minkä jätti tekemättä.

Ap., jos nimerkkisi on surkea leidi, niin siitä päätellen suosittelen että eroat tästä miehestä. Ensin kannattaa kyllä yrittää tietysti keskustella, ja yrittää saada suhde kaiken kaikkiaan toimimaan. - Kaikkia ei ole kuitenkaan tarkoitettu yhteen. Myös miehet voivat käyttää pihtaamista vallan käytön välineenä. Henkistä väkivaltaa. Muitakin syitä voi olla, ja niistä sinä voit saada selvää keskustelemassa rauhallisesti miehen kanssa.

Olen surullinen ja pahoillani puolestasi! Tällaiset asiat ei kuitenkaan mene itsestään ohitse, joten ne on kohdattava ja käsiteltävä ja tehtävä siltä pohjalta tarvittavat johtopäätökset.

Kerran 1-2 viikossa olisi meilläkin juhlaa. Nyt mieheltä saa enää korkeintaan kerran kuukaudessa. Itse olin aiemmin hyvin seksuaalinen ihminen, mutta nyt tuntuu kuin olisin jotenkin luovuttanut, torjutuksi tulemiseen väsyneenä en enää koskaan tee itse aloitteita ja vähitellen ne omatkin halut ovat hiipuneet. Nykyään seksittömyys kaihertaa lähinnä periaatesyistä. Oman näkemykseni mukaan hyvään parisuhteeseen kuuluu myös aktiivinen seksielämä, enkä oikein näe meillä tulevaisuutta jos jo vuoden kohdalla molemminpuolinen seksuaalinen vetovoima on kadonnut. Harmittaa, koska muuten mies on ihana ja meillä on todella paljon hellyyttä. En vain usko sen pidemmän päälle riittävän.