Perusturvalautakunta ja vanhuspuolen virkamiehet erotettava.

http://www.janakkalansanomat.fi/Uutiset/1194695562886/artikkeli/tapailakotiin tarvittaisiin kolme hoitajaa lisaa aluehallintovirasto hoputtaa.html
64756
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 64

Vanhimmat

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut huomautuksen Janakkalan perusturvalautakunnalle siitä, ettei se ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin Tapailakodin henkilömitoituksen korjaamiseksi ikäihmisten laatusuosituksen edellyttämällä tavalla.
Aluehallintovirasto on vuodesta 2006 asti kiinnittänyt Janakkalan perusturvalautakunnan huomiota tilanteen korjaamiseksi vanhusasukkaiden hyvän hoidon ja turvallisuuden takaamiseksi, mutta patistelut eivät ole auttaneet.
Aluehallintovirasto edellyttää, että Janakkalan perusturvalautakunta antaa 30.9.2011 mennessä selvityksen siitä, miten se aikoo lisätä Tapailakodin henkilökuntaa suosituksen mukaiseksi.
Vaikka Janakkalan perusturvan suunnitelmissa on Tapailakodin ja koko kunnan vanhusten tehostetun palveluasumisen uudistaminen mahdollisesti vuoden 2012 loppuun mennessä, ei henkilöstömitoituksen tarkistamista tule jättää toteutettavaksi myöhempään ajankohtaan vaan henkilöstömitoitus tulee järjestää asianmukaiseksi viivytyksettä.
Jos kunta ei toimi sille asetettujen velvoitteiden mukaisesti, aluehallintovirasto voi ryhtyä sosiaalihuoltolain 56 §:ssä tarkoitettuihin toimiin.
Aluehallintoviraston tarkastuskäynti Tapailakotiin tehtiin yksikköön kohdistuneen nimettömän kantelun johdosta.
Käynnin yhteydessä tutustuttiin Janakkalan vanhustenhuoltoon kokonaisuutena ja vierailtiin myös Tohvelakodissa. Avin edustajalla oli mahdollisuus tutustua Sosiaalikehitys oy:n laatimaan ehdotukseen Janakkalan vanhuspalveluiden uudeksi konseptiksi 05/2011.
Käynnin yhteydessä oli todettavissa, että Janakkalassa ovat edessä suuret haasteet vanhustenhuollon suhteen ja päätöksiä valittavasta suuntalinjasta olisi pikaisesti saatava aikaan. Palvelurakenteen muutoksen asianmukaista kehitystä on selvästikin hidastanut se, ettei aikaisemmin tehtyjä päätöksiä ole pantu täytäntöön ja tarpeelliset muutokset ovat jääneet tekemättä.

Äänestä
  • Tietääkö kukaan mitä seuraa jos sosiaalihuoltolain 56 §:ssä tarkoitettuihin toimiin ryhdytään?

    Äänestä

  • 56§ ? kirjoitti:

    Tietääkö kukaan mitä seuraa jos sosiaalihuoltolain 56 §:ssä tarkoitettuihin toimiin ryhdytään?

    56 § (22.12.2009/1541)

    Jos sosiaalihuollon järjestämisessä tai toteuttamisessa havaitaan asiakasturvallisuutta vaarantavia puutteita tai muita epäkohtia taikka toiminta on muutoin tämän lain vastaista, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto voi antaa määräyksen puutteiden korjaamisesta tai epäkohtien poistamisesta. Määräystä annettaessa on asetettava määräaika, jonka kuluessa tarpeelliset toimenpiteet on suoritettava. Jos asiakasturvallisuus sitä edellyttää, toiminta voidaan määrätä välittömästi keskeytettäväksi taikka toimintayksikön, sen osan tai laitteen käyttö kieltää välittömästi.

    Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto voi velvoittaa kunnan tai kuntayhtymän noudattamaan 1 momentissa tarkoitettua määräystä sakon uhalla tai uhalla, että toiminta keskeytetään, taikka että toimintayksikön, sen osan tai laitteen käyttö kielletään.

    Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja aluehallintoviraston päätöstä toiminnan keskeyttämisestä taikka toimintayksikön, sen osan tai laitteen käytön kieltämisestä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.

    Mitä tässä pykälässä säädetään, ei koske lääkelaissa (395/1987) tarkoitettua toimintaa, jonka valvonnasta vastaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus. Jos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto on valvonnassaan havainnut lääkehuoltoa koskevia puutteita tai muita epäkohtia, niistä on ilmoitettava Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle.

    Äänestä

  • Kiitos, sille kuka kantelun on tehnyt ja Kiitos aluehallinto-virastolle tämä tuli tarpeeseen.

    Kaikki valtuustossa istuvat poliittiset puolueet saavat sen sijaan HÄVETÄ jos osaavat.

    Äänestä

  • Asiaan on tartuttu.
    Hienoa, että tänä päivänä on ihmisiä, jotka ajattelevat muutakin kuin itseään.
    Enkä tarkoita nyt kunnan ihmisiä.

    Äänestä

  • Hyvä! kirjoitti:

    Asiaan on tartuttu.
    Hienoa, että tänä päivänä on ihmisiä, jotka ajattelevat muutakin kuin itseään.
    Enkä tarkoita nyt kunnan ihmisiä.

    Aktiiviset kuntalaiset ovat kultaakin arvokkaampia asukkaille.

    Toivomme että Avi ei anna periksi Janakkalan oudoille päättäjille.

    Äänestä

  • Hiljaa hyvä tulee.
    Mitä sitä Hämeessä; uusi lakikin tulossa.
    Rahaa kyllä on; me ollaan ihan omissa oloissa.
    Muut kunnat älkää vaivautuko.

    Äänestä

  • jos ei aikaisemmin niin vaaleissa päättäjien päät vadille

    Äänestä

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaa perusturvalautakunta

Perusturvalautakunta huolehtii kunnan asukkaille suunnatun sosiaalihuollon ja terveydenhuollon järjestämisestä.

Tavoitteena on tuottaa palveluita, jotka edistävät terveyttä, sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä lain edellyttämällä tavalla.
Perusturvalautakunnan tehtävät

Määritellä toiminnan painopistealueet ja kehityksen suunta
Huolehtia, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuotetaan yhteisvastuullisesti ja toiminnallisesti järkevällä tavalla
Huolehtia, että sosiaali- ja terveydenhuollolla on puitteet ja resurssit tavoitteiden mukaiseen palveluun
Päättää eritystason sairaanhoidon ostamisen periaatteista



Lautakunta kokoontuu kerran kuukaudessa. Se pöytäkirjan osa, joka ei sisällä salassa pidettäviä asioita, on nähtävänä näillä sivuilla viikon päästä kokouksesta sekä 7. päivänä kokouksesta klo 12.00-15.00 sosiaalitoimistossa kunnan virastotalolla.

Sähköiset esityslistat ja pöytäkirjat
Varsinainen jäsen
Varajäsen
Teemu Saarinen , pj KOK Kari Saarinen KOK
Heikki Salmi , vpj SDP Esa Vanhakoski SDP
Veikko Sorsa SDP Soini Aho SDP
Sirpa Kiukkonen SDP Sirkka-Liisa Aho SDP
Päivi Remula KOK Seija Ojanen KOK
Hannu Alvari VAS Pirjo Hakkarainen VAS
Piia Marttinen VIHR Anita Ventola VIHR
Mikko Kautto KESK Jyrki Nummenpää KESK
Terhi Vesala KESK Heli Stenberg-Salonen KESK


Perusturvalautakunnan jäsenet

Perusturvalautakunta

Perusturvalautakunnan puheenjohtaja on Teemu Saarinen ja esittelijä perusjohtaja Matti Valtonen
Yhteyshenkilösi

Teemu Saarinen
valtuutettu, perusturvalautakunnan pj, KOK
Puh. 040 583 7810
Lähetä sähköpostia
Yhteyshenkilösi

Matti Valtonen
perusturvajohtaja
Puh. (03) 680 1250
Puh. (019) 758 0250
Lähetä sähköpostia


Viimeksi päivitetty: 4.7.2011
S.S

Tulosta
Janakkalan kunta > Päätöksenteko > Perusturvalautakunta

Äänestä

  • http://keskustelu.su kirjoitti:

    jokos on tulluna luettua Sirkka-Liisa Kivelän uusi kirja Vanhana tänään, suosittelen saatavilla kirjastoissa ja voi tilata vaikka netin kautta, kirja joka kertoo karun totuuden vanhusten asemasta ja laitoshoidosta.

    Äänestä

  • Hyvät vanhusten ystävät, kannattaa osallistua useampaan BOIKOTTIIN ,ensinnäkin viimeistään ensi kunnalisvaaleissa BOIKOTOIKAA vanhusten ihmisoikeuksia polkevia puolueita, jotka ovat Kokoomus, Sdp, Vasemmistoliitto ,Vihreät ja Keskusta.Sekä persut ja kd.

    Boikotin toiseen vaiheeseen voi osallistua BOIKOTOIMALLA vanhusten rääkkäjien yrityksiä mm:Turengin keskustassa ex-valintatalo sijaitsee "kuntosali", jonka omistaa perusturvalautakunnan puheenjohtaja, kuka sitä käyttää tukee samalla vanhusten ihmisoikeuksien polkemista eli erittäin vaarallista ja julmaa rikosta.
    Kannattaa ottaa myös näiden muiden ihmisoikeusrikollisten työpaikat ja mahdollisesti omistamat yritykset, myös sukulais-suhteet on syytä tutkia ja laajentaa tätä kautta Boikottia myös heidän perheisiinsä.

    Ajatelkaa että vanhusten vereen on tahrineet kätensä, Kuntosali "yrittäjä",Rehtori, Lastentarhan opettaja, Ambulanssinkuljettaja, Maanviljelijä ja PERUSTURVAJOHTAJA SEKÄ VANHUSTYÖNJOHTAJA, sekä lukuisa joukko kunnassa topimivia lääkäreitä ym luottamustehtävän omaavia.Tästä on mahdollisesti tehtävä lukuisia siviilikanteita ja katsoa ottaako syyttäjä ne tutkittavaksi jos asiat eivät korjaannu nopeasti.

    Äänestä

  • onks noi tiejän junttejen päättäjät enään ihmisiä, alhaisia elukoita koko sakka

    Äänestä

  • x kirjoitti:

    onks noi tiejän junttejen päättäjät enään ihmisiä, alhaisia elukoita koko sakka

    "Kuntosali "yrittäjä",Rehtori, Lastentarhan opettaja, Ambulanssinkuljettaja, Maanviljelijä ja PERUSTURVAJOHTAJA SEKÄ VANHUSTYÖNJOHTAJA, sekä lukuisa joukko kunnassa topimivia lääkäreitä ym luottamustehtävän omaavia."

    Siinä sitä sitten näytetään esimerkkiä nuorisolle, voi hyvät hyssykät sentään

    Äänestä

  • x kirjoitti:

    onks noi tiejän junttejen päättäjät enään ihmisiä, alhaisia elukoita koko sakka

    Täällä kaikki aika menee siihen, että vastustaa kaikkea, paitsi Niinistöä.

    Äänestä

  • esimerkkiä kirjoitti:

    "Kuntosali "yrittäjä",Rehtori, Lastentarhan opettaja, Ambulanssinkuljettaja, Maanviljelijä ja PERUSTURVAJOHTAJA SEKÄ VANHUSTYÖNJOHTAJA, sekä lukuisa joukko kunnassa topimivia lääkäreitä ym luottamustehtävän omaavia."

    Siinä sitä sitten näytetään esimerkkiä nuorisolle, voi hyvät hyssykät sentään

    Jossain jopeissam jää tota käyttämätöntä aikaa.
    Ei noihin kunnan luottishommiin tunkuu ole.
    Viisaat vissiin viis veivaat vänkätä valtuustolla viittaamassa.

    Vaikea saada kunnon väkee valtuustoon, kun ei ole kunnon pyrkijöitä
    eikä riittävästi valitsijoita.
    Ei homma oikein kohtaa.

    Äänestä

  • seniori minäkin kirjoitti:

    jokos on tulluna luettua Sirkka-Liisa Kivelän uusi kirja Vanhana tänään, suosittelen saatavilla kirjastoissa ja voi tilata vaikka netin kautta, kirja joka kertoo karun totuuden vanhusten asemasta ja laitoshoidosta.

    Olen poikennut eräässä Kanta-Hämäläisessä TK:ssa päivittäin ja yleisönosastonkirjoitukset on totista totta.

    Jokaisen päättäjän pitäisi kiertää nämä paikat läpi ja olla vaikka vuorokausi
    "auttavana kätenä" siellä, niin silmä kirkastuisi.

    Kuullut olen, että täällä on jotain hämärää lisäksi.

    Äänestä


  • esimerkkiä kirjoitti:

    "Kuntosali "yrittäjä",Rehtori, Lastentarhan opettaja, Ambulanssinkuljettaja, Maanviljelijä ja PERUSTURVAJOHTAJA SEKÄ VANHUSTYÖNJOHTAJA, sekä lukuisa joukko kunnassa topimivia lääkäreitä ym luottamustehtävän omaavia."

    Siinä sitä sitten näytetään esimerkkiä nuorisolle, voi hyvät hyssykät sentään

    Nyt loppu!

    Hoidan riksussa asiani, niin vähät sentit ei jää tän kylän peliautomaatteihin.

    Lauantaimakkara siellä muutenkin on parempaa ja halvempaa. jääköön kaupan
    nimi mainitsematta, ettei tule sanomista.

    Äänestä

  • T. Urusperva kirjoitti:

    Liityn joukkoon.

    Niin on törkeetä, että ällöttää tuollainen vanhuksien pompottelu.

    Äänestä

  • tulos tai ulos, vanhusten murhaajat

    Äänestä

  • K. Unta kirjoitti:

    Jossain jopeissam jää tota käyttämätöntä aikaa.
    Ei noihin kunnan luottishommiin tunkuu ole.
    Viisaat vissiin viis veivaat vänkätä valtuustolla viittaamassa.

    Vaikea saada kunnon väkee valtuustoon, kun ei ole kunnon pyrkijöitä
    eikä riittävästi valitsijoita.
    Ei homma oikein kohtaa.

    Kunnollista väkeä on saatavissa kunnollisiin kuntiin!

    Äänestä

Tapailakodissa tarvittaisiin toki lisää henkilökuntaa, mutta vuodeosastolla (kamala sana muuten!) tilanne on monta kertaa huonompi. Sinne jos mihin tarvittaisiin lisää henkilökunta, mutta siitä ei hiiskuta sanaakaan. Eikö osastolla loju vuoteessaan kenenkään silmäätekevän tai suunsa aukaista uskaltavan sukulaisia?

Äänestä
  • No kyllä vuodeosastosta(kin) on kantelut tehty Valviraan ja Avi:lle, ja ex-läänille useampiakin ja kyllähän ex-lääni niihin puuttuikin, mutta nyt odotellaan mitä Valvira ja Avi saavat aikaan, mitä tässä maallikot muuta voi, kun kunnan päättäjät ovat täysin vastuuttomia kanssa ihmisiä kohtaan.
    Oudointa on että nämä pari virkamiestä, jotka päästelevät suistaan ja kynistään pelkkää luikuria vuodesta toiseen saavat yhä jatkaa toimintaansa ihmisyyttä vastaan, kyllä sopisi politiikkojenkin jo herätä ja avata silmänsä totuudelle.

    Äänestä

Hyvä, hyvä! Että on tehty. En vain tiennyt, anteeksi.

Kohta on kunnallisvaalit. Ei se nitään ota jos ei annakaan, että tehdään soinit täälläkin. Alkakaahan kysellä ahkeria, sitkeitä, mitään pelkäämättömiä ja peräänantamattomia ehdokkaita, niin kyllä ääniä ropisee.

Äänestä

Hämeen Sanomien yleisönosastolla 14.9. vaatii Janakkalan sd-valtuustorymä, että Janakkalaan on saatava vanhustyöhön 3 hoitajaa lisää.

Muistan elävästi sen vuosien takaisen yleisötilaisuuden, jonka päätyttyä allekirjoitettiin vaatimus saada lisää hoitajia Tapailakotiin ja tulos oli, että saatiinkin monta uutta virkaa (asiasta on tarkka selostus ketjun JANAKKALAN POLIITIKOT PÄÄTTÄVÄT aivan alussa).

Kokouksessa oli läsnä myös erittäin silmäätekevä demarivaltuutettu, joka hämmästeli asiaa suuresti: hän on joka viikko käynyt katsomassa äitiään Tapailakodissa, eikä ole havainnut siellä mitään hoitajapulaa. Amen.

Liekö äijä jo itse hoidettavana, koska hoitajapulakin on huomattu.

Äänestä

Vaatimus hyvä puolue huono ja erittäin tekopyhä sekä muistamaton juuri noiden vuosilukujen suhteen, olivat itse vallassa ja vanhainkodilla siivoojat olivat kotialueilla yksin työvuoroissa, kamalaa vanhuspolitiikkaa harjoittivat.

Tosin vielä kehnompaa on nyt harjoitettu kokoomuksen, vihreiden, kepun, persujen yhteenliittymällä, pelkkää valhetta ollut koko vanhustenhoidon "ylösajo", katsokaa tarkkaan ketkä ja mitkä puolueet ovat perusturvalautakunnassa tälläistä jälkeä tehneet, virkamiesten vedättäessä.

Mitä persuihin tulee niin se paikallinen valtuutettuhan oli ihan pelle, vuodeosastolla työssä ja kaveri ei tiennyt onko siellä tarpeeksi henkilökuntaa, oli mennyt esimieheltään kysymään, jolloin vastauksen kyllä tietää.Tuo valtuutettuhan muutti pois ja eivät enään meinannneet tilalle saada ketään, kyllä on makoisat naurut naurettu,suuta pieksevät, mutta vastuuta pakoilevat.

Kunnallisvaaleihin on saatava ehdottomasti sitoutumattomien-lista, jossa kaikenlaisia ihmisiä eri ammatikunnista ehdolla se on ainoa tie katkaista tuo puolueiden välinpitämättömyys vanhuksia ja lapsia kohtaan.

Äänestä
  • Joo, simmonen pitäis saada jalkeille.
    Kaik vaan kattoo omaa napaa ekaks ja kuntalaisen tokaks, jos sikskään.
    Luotto on menny aikaa sitten, ihan sama ketä liputat.

    Vanhusten asiat pitää laittaa kuntoon, eikä se paperilla onnistu!

    Äänestä

huh,huh on kauheeta ja vastuutonta.

Äänestä
  • Mitä se hoiva on?
    Itte olen ittestäin huolen pitäny, kun pelkkää huonoo tarinaa tullut on vanhoilta
    kavereilta linnasta.
    En edes yritä änkee minnekään, niin kauan kuin henki pihisee.

    Äänestä

  • joo, älä muuta viserrä. hirviää kattoo noita papruja, pään käännän jos joku
    noista pt:n hyypiöistä vastaa kävelee.

    menetti saarisen poika äänen.

    Äänestä

  • ään män kirjoitti:

    joo, älä muuta viserrä. hirviää kattoo noita papruja, pään käännän jos joku
    noista pt:n hyypiöistä vastaa kävelee.

    menetti saarisen poika äänen.

    Kaikkia siekii oot äänestänt! Kerro yksi hyvä syys, m iksi?

    Äänestä

Niin, nykyhoivan kulttuuri panostaakin nyt kotihoitoon ja laitospaikkojen alasajoon-myöskin Janakkalassa.Laitos, varsinkin tk-vuodeoasto lopetetaan ja muut palveluyksiköt korvaavat ja korostuvat.Toivottavasti kotihoito, palveluasuminen, ja Toffela-koti saavat pontta siipiinsä!Laitos-vanhuus on mennyttä, toivottavasti!

Äänestä

Kunnan vastine pelkkää VALHETTA :http://janakkala.ktweb.fi/ olivat siirtäneet raukat kokousta 2:la päivällä, jotteivat olisi kohdanneet kuntalaisia.

Äänestä
  • SELVITYS ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE TAPAILAKODIN HENKILÖSTÖMITOITUKSESTA

    51 §
    Petula 28.9.2011 (Valmistelu: Perusturvajohtaja Matti Valtonen, puh (03) 680 1250 Vanhustyön johtaja Eija Kangasmaa, puh. (03) 680 1491, Tapailakodin vastaava ohjaaja Sanna Mäkinen, puh. (03) 680 1500)

    Etelä- Suomen Aluehallintovirasto on antanut huomautuksen Janakkalan perusturvalautakunnalle siitä, että se ei ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin Tapailakodin henkilöstömitoituksen korjaamiseksi ikäihmisten laatusuositusten edellyttämällä tavalla, vaikka aluehallintovirasto on vuodesta 2006 asti kiinnittänyt Janakkalan perusturvalautakunnan huomiota tilanteen korjaamiseksi vanhusasukkaiden hyvän hoidon ja turvallisuuden takaamiseksi. Aluehallintovirasto edellyttää, että Janakkalan perusturvalautakunta antaa 30.9.2011 mennessä selvityksen siitä, miten se aikoo lisätä Tapailakodin henkilökuntaa suositusten mukaiseksi. Aluehallintoviraston päätös 7.7.2001/ PH723A esityslistan oheismateriaalina.

    Aluehallintoviraston päätösprosessi on käynnistynyt nimettömän kirjeen perusteella. Hyvän hallinnon ja asioiden käsittelyn julkisuusperiaatteen näkökulmasta tällaista prosessin käynnistämistä nimettömänä on pidettävä ongelmallisena. Nimettömänä toimimisen perusteet, motiivit ja tarkoitusperät jäävät tällöin arvailujen varaan ja vastausta vaille.

    Seuraavassa selvityksessä esitetään Tapailakodin hoidon laatua eri seurantatuloksin, laatusuositusten kokonaisuuden toteutumista Janakkalan kunnan vanhustyössä ja sosiaalihuoltolain edellyttämän palvelun toteutuminen.

    Tapailakodin hoivan ja hoidon laatu seurantatulosten perusteella

    Vanhusasukkaiden hyvän hoidon ja turvallisuuden takaamiseksi vanhustyössä on määritelty hyvän hoidon kriteerit vuonna 2006. Hyvä hoito muodostuu kokonaisuudesta, jossa henkilöstömitoitus on vain yksi tekijä. Tutkimuksissa on myös todettu, että henkilöstön määrä ei suinkaan aina korreloi hoitotyön hyvän laatuun. Hoidon laadun kannalta vähintään yhtä tärkeitä tekijöitä on työn organisointi, henkilöstön koulutustaso sekä asiakkaan että henkilökunnan mahdollisuus vaikuttaa omaan hoitoonsa / työhönsä. Janakkalan vanhustyössä hyvä hoito on määritelty neljästä eri näkökulmasta: asiakas, prosessi, henkilöstö ja talous. Näistä neljästä näkökulmasta hoidon laadusta ja laadun seuraamisesta Tapailakodissa todetaan seuraavaa:

    Asiakasnäkökulma

    1. Asiakas on palvelutarpeensa mukaisessa hoitopaikassa ja asiakkaan sijoitus perustuu kokonaisvaltaiseen asiakkaan toimintakykyarvioon

    Toteutus: Vanhustyössä toimii SAS-työryhmä, joka kokoontuu joka viikko torstaisin. Työryhmään kuuluvat sekä laitoshoidon että kotihoidon lääkäri, kotiutushoitaja, terveyskeskuksen sosiaalityöntekijä, kotihoidon palveluohjaaja, yksikköjen esimiehet ja vanhustyön johtaja. Työryhmissä on moniammatillista osaamista laajasti. Sijoitustilanteessa asiakkaan toimintakyky ja kokonaistilanne on arvioitu eri toimintakykymitta

    Äänestä

  • Valhe osa1 kirjoitti:

    SELVITYS ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE TAPAILAKODIN HENKILÖSTÖMITOITUKSESTA

    51 §
    Petula 28.9.2011 (Valmistelu: Perusturvajohtaja Matti Valtonen, puh (03) 680 1250 Vanhustyön johtaja Eija Kangasmaa, puh. (03) 680 1491, Tapailakodin vastaava ohjaaja Sanna Mäkinen, puh. (03) 680 1500)

    Etelä- Suomen Aluehallintovirasto on antanut huomautuksen Janakkalan perusturvalautakunnalle siitä, että se ei ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin Tapailakodin henkilöstömitoituksen korjaamiseksi ikäihmisten laatusuositusten edellyttämällä tavalla, vaikka aluehallintovirasto on vuodesta 2006 asti kiinnittänyt Janakkalan perusturvalautakunnan huomiota tilanteen korjaamiseksi vanhusasukkaiden hyvän hoidon ja turvallisuuden takaamiseksi. Aluehallintovirasto edellyttää, että Janakkalan perusturvalautakunta antaa 30.9.2011 mennessä selvityksen siitä, miten se aikoo lisätä Tapailakodin henkilökuntaa suositusten mukaiseksi. Aluehallintoviraston päätös 7.7.2001/ PH723A esityslistan oheismateriaalina.

    Aluehallintoviraston päätösprosessi on käynnistynyt nimettömän kirjeen perusteella. Hyvän hallinnon ja asioiden käsittelyn julkisuusperiaatteen näkökulmasta tällaista prosessin käynnistämistä nimettömänä on pidettävä ongelmallisena. Nimettömänä toimimisen perusteet, motiivit ja tarkoitusperät jäävät tällöin arvailujen varaan ja vastausta vaille.

    Seuraavassa selvityksessä esitetään Tapailakodin hoidon laatua eri seurantatuloksin, laatusuositusten kokonaisuuden toteutumista Janakkalan kunnan vanhustyössä ja sosiaalihuoltolain edellyttämän palvelun toteutuminen.

    Tapailakodin hoivan ja hoidon laatu seurantatulosten perusteella

    Vanhusasukkaiden hyvän hoidon ja turvallisuuden takaamiseksi vanhustyössä on määritelty hyvän hoidon kriteerit vuonna 2006. Hyvä hoito muodostuu kokonaisuudesta, jossa henkilöstömitoitus on vain yksi tekijä. Tutkimuksissa on myös todettu, että henkilöstön määrä ei suinkaan aina korreloi hoitotyön hyvän laatuun. Hoidon laadun kannalta vähintään yhtä tärkeitä tekijöitä on työn organisointi, henkilöstön koulutustaso sekä asiakkaan että henkilökunnan mahdollisuus vaikuttaa omaan hoitoonsa / työhönsä. Janakkalan vanhustyössä hyvä hoito on määritelty neljästä eri näkökulmasta: asiakas, prosessi, henkilöstö ja talous. Näistä neljästä näkökulmasta hoidon laadusta ja laadun seuraamisesta Tapailakodissa todetaan seuraavaa:

    Asiakasnäkökulma

    1. Asiakas on palvelutarpeensa mukaisessa hoitopaikassa ja asiakkaan sijoitus perustuu kokonaisvaltaiseen asiakkaan toimintakykyarvioon

    Toteutus: Vanhustyössä toimii SAS-työryhmä, joka kokoontuu joka viikko torstaisin. Työryhmään kuuluvat sekä laitoshoidon että kotihoidon lääkäri, kotiutushoitaja, terveyskeskuksen sosiaalityöntekijä, kotihoidon palveluohjaaja, yksikköjen esimiehet ja vanhustyön johtaja. Työryhmissä on moniammatillista osaamista laajasti. Sijoitustilanteessa asiakkaan toimintakyky ja kokonaistilanne on arvioitu eri toimintakykymitta

    toimintakykymittarein ja sijoituspäätös tehdään moniammatillisen arvioinnin perusteella. Sijoituksesta sovitut kriteerit täyttyvät pääsääntöisesti hyvin. Asiakkaiden hoitoisuutta arvioidaan kerran vuodessa laajasti koko vanhustyössä RAVA-toimintakykymittarin avulla. Koska asiakkaan sijoituksella on monesta eri näkökulmasta laajat vaikutukset, on kunnassa päädytty näin mittavaan resursointiin sijoituspäätöksiä tehtäessä.

    1. Asiakkaan hoito- ja hoivapalvelut perustuvat hoito- ja palvelusuunnitelmaan

    a. pitkäaikaishoitoon tulevilla asiakkailla hoitoneuvottelu on kuukauden kuluessa hoitoon saapumisesta / palvelun alkamisesta.

    Toteutus: Uuden asiakkaan saapuessa pitkäaikaishoitoon pyritään pitämään aina hoitoneuvottelu. Hoitoneuvotteluun osallistuu asiakas - voimavarojensa mukaan - ja hänen omaisensa ja /tai hoitoon aktiivisesti osallistuvat läheiset asiakkaan oman valinnan mukaan. Hoitoneuvottelun perusteella asukkaalle laaditaan hoitosuunnitelma, johon perustuu hänen päivittäinen hoitonsa.

    b. pitkäaikaisasiakkaan hoitosuunnitelma arvioidaan kolmen kuukauden välein tai asiakkaan toimintakyvyn ja palvelutarpeen muuttuessa oleellisesti.

    Toteutus: Hoitosuunnitelma arvioidaan säännöllisesti. Mikäli asiakkaan terveydentilasta tapahtuu merkittäviä muutoksia, neuvotellaan asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa jatkohoidon linjauksista. Hoitosuunnitelman arvioimisen päivämäärä ja asiakkaan sen hetkinen tilanne kirjataan asiakkaan hoitosuunnitelmaan. Hoitotyön kirjaamista arvioidaan kahdesti vuodessa. Arviointitulokset käsitellään vanhustyön johtoryhmässä, kirjaamisen kehittämisryhmässä ja työyksikössä. Tulosten perusteella hoitotyön kirjaamista parannetaan jatkuvasti. Tapailakodissa hoitosuunnitelmat on arvioitu kuntoutusyksikössä 93 %:sti ja pitkäaikaishoidossa 80 %:sti kolme kuukauden välein.

    c. hoitotyön yhteenveto tehdään puolen vuoden välein kaikilla asiakkailla

    Toteutus: Hoitotyön yhteenvedot ovat vanhainkodissa laadittu asiakkaille 85 %:sti puolen vuoden välein.

    d. lääketieteellinen hoitosuunnitelma päivitetään laitoshoidossa vanhainkodissa puolivuosittain

    Toteutus: Vanhainkodissa käy lääkäri kaksi kertaa viikossa, tällä hetkellä maanantaisin ja torstaisin. Vanhainkodin 37:lle pitkäaikaishoidossa olevalle asukkaalle on varattu lääkäriaikaa neljä tuntia viikossa. Kuntoutusyksikössä lääkäri käy päivittäin, lääkäriaikaa on varattu 20 asiakasta varten kahdeksan tuntia viikossa.

    Äänestä

  • valhe 2 kirjoitti:

    toimintakykymittarein ja sijoituspäätös tehdään moniammatillisen arvioinnin perusteella. Sijoituksesta sovitut kriteerit täyttyvät pääsääntöisesti hyvin. Asiakkaiden hoitoisuutta arvioidaan kerran vuodessa laajasti koko vanhustyössä RAVA-toimintakykymittarin avulla. Koska asiakkaan sijoituksella on monesta eri näkökulmasta laajat vaikutukset, on kunnassa päädytty näin mittavaan resursointiin sijoituspäätöksiä tehtäessä.

    1. Asiakkaan hoito- ja hoivapalvelut perustuvat hoito- ja palvelusuunnitelmaan

    a. pitkäaikaishoitoon tulevilla asiakkailla hoitoneuvottelu on kuukauden kuluessa hoitoon saapumisesta / palvelun alkamisesta.

    Toteutus: Uuden asiakkaan saapuessa pitkäaikaishoitoon pyritään pitämään aina hoitoneuvottelu. Hoitoneuvotteluun osallistuu asiakas - voimavarojensa mukaan - ja hänen omaisensa ja /tai hoitoon aktiivisesti osallistuvat läheiset asiakkaan oman valinnan mukaan. Hoitoneuvottelun perusteella asukkaalle laaditaan hoitosuunnitelma, johon perustuu hänen päivittäinen hoitonsa.

    b. pitkäaikaisasiakkaan hoitosuunnitelma arvioidaan kolmen kuukauden välein tai asiakkaan toimintakyvyn ja palvelutarpeen muuttuessa oleellisesti.

    Toteutus: Hoitosuunnitelma arvioidaan säännöllisesti. Mikäli asiakkaan terveydentilasta tapahtuu merkittäviä muutoksia, neuvotellaan asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa jatkohoidon linjauksista. Hoitosuunnitelman arvioimisen päivämäärä ja asiakkaan sen hetkinen tilanne kirjataan asiakkaan hoitosuunnitelmaan. Hoitotyön kirjaamista arvioidaan kahdesti vuodessa. Arviointitulokset käsitellään vanhustyön johtoryhmässä, kirjaamisen kehittämisryhmässä ja työyksikössä. Tulosten perusteella hoitotyön kirjaamista parannetaan jatkuvasti. Tapailakodissa hoitosuunnitelmat on arvioitu kuntoutusyksikössä 93 %:sti ja pitkäaikaishoidossa 80 %:sti kolme kuukauden välein.

    c. hoitotyön yhteenveto tehdään puolen vuoden välein kaikilla asiakkailla

    Toteutus: Hoitotyön yhteenvedot ovat vanhainkodissa laadittu asiakkaille 85 %:sti puolen vuoden välein.

    d. lääketieteellinen hoitosuunnitelma päivitetään laitoshoidossa vanhainkodissa puolivuosittain

    Toteutus: Vanhainkodissa käy lääkäri kaksi kertaa viikossa, tällä hetkellä maanantaisin ja torstaisin. Vanhainkodin 37:lle pitkäaikaishoidossa olevalle asukkaalle on varattu lääkäriaikaa neljä tuntia viikossa. Kuntoutusyksikössä lääkäri käy päivittäin, lääkäriaikaa on varattu 20 asiakasta varten kahdeksan tuntia viikossa.

    Lääketieteelliset hoitosuunnitelmat ovat lähes 100 %:sti päivitetty.

    e. kirjaamisen kriteerit täyttyvät (erillinen lomake)

    Toteutus: Hyvän kirjaamisen kriteerit on määritelty erikseen. Laadukkaasta, asiakaslähtöistä kirjaamista on pyritty parantamaan sisäisen koulutuksen ja selkeän kirjaamisohjeistuksen avulla. Asiakaslähtöinen kirjaaminen vaatii edelleen kehittämistä.

    3. Asiakaspalautetta kerätään ja seurataan säännöllisesti
    ja läheiskysely tehdään joka toinen vuosi

    Toteutus: Läheiskysely on toteutettu kahden vuoden välein. Kysely lähetetään pitkäaikaishoidossa olevan asiakkaan läheiselle. Kysely toteutettiin syksyllä 2009 ja uusintakysely on tulossa lokakuussa 2011. Vuoden 2009 tulosten perusteella läheiset olivat melko tyytyväisiä asiakkaan saamaan hoitoon. Palautteen perusteella läheisille oli epäselvää, kuka oli asiakkaan omahoitaja ja hoitava lääkäri. Näihin asioihin kiinnitettiin tulosten perusteella huomioita, joskin lääkärin vaihtuminen yksikössä todennäköisesti näkyy tulevissakin tuloksissa.

    Sosiaaliasiamieheen kunnan vanhustyön kysymyksistä oltiin yhteydessä vuonna 2010 viisi kertaa, kaksi yhteydenottoa koski vanhainkotia. Vuonna 2011 on tullut yksi asiakasmuistutus asiakkaan hoidon sisältöön liittyvistä kysymyksistä.

    Prosessinäkökulma

    1. Hoitoprosessit on kuvattu ja palveluprosesseja arvioidaan säännöllisesti sovituin mittarein

    Toteutus: Tapailakodin asiakkaita koskevat prosessikuvaukset (pitkäaikaishoito-, intervallihoito- ja kuntoutusasiakkaan prosessit) on päivitetty vuosittain, viimeksi keväällä 2011.

    2. Jokaisessa yksikössä on toimintasuunnitelma tehty vuosittain helmikuun loppuun mennessä

    Toteutus: Tapailakodissa on toimintasuunnitelmat sekä vanhainkotiin että kuntoutusyksikköön. Toimintasuunnitelmat on laadittu sovitusti. Uuden marraskuussa 2010 hyväksytyn kuntastrategian vuoksi yksikköjen tuloskorttien laatimiseen tänä vuonna kului aikaan koko kevät, koska jokainen yksikkö joutuu arvioimaan ja pohtimaan omaan toimintaansa ja sen tavoitteita uuden kuntastrategian kriittisten menestystekijöiden kautta. Samalla yksiköt laativat alustavan tuloskortin vuosille 2011 – 2013 pitkäntähtäimen suunnitelmana.

    Äänestä

  • Valhe3 kirjoitti:

    Lääketieteelliset hoitosuunnitelmat ovat lähes 100 %:sti päivitetty.

    e. kirjaamisen kriteerit täyttyvät (erillinen lomake)

    Toteutus: Hyvän kirjaamisen kriteerit on määritelty erikseen. Laadukkaasta, asiakaslähtöistä kirjaamista on pyritty parantamaan sisäisen koulutuksen ja selkeän kirjaamisohjeistuksen avulla. Asiakaslähtöinen kirjaaminen vaatii edelleen kehittämistä.

    3. Asiakaspalautetta kerätään ja seurataan säännöllisesti
    ja läheiskysely tehdään joka toinen vuosi

    Toteutus: Läheiskysely on toteutettu kahden vuoden välein. Kysely lähetetään pitkäaikaishoidossa olevan asiakkaan läheiselle. Kysely toteutettiin syksyllä 2009 ja uusintakysely on tulossa lokakuussa 2011. Vuoden 2009 tulosten perusteella läheiset olivat melko tyytyväisiä asiakkaan saamaan hoitoon. Palautteen perusteella läheisille oli epäselvää, kuka oli asiakkaan omahoitaja ja hoitava lääkäri. Näihin asioihin kiinnitettiin tulosten perusteella huomioita, joskin lääkärin vaihtuminen yksikössä todennäköisesti näkyy tulevissakin tuloksissa.

    Sosiaaliasiamieheen kunnan vanhustyön kysymyksistä oltiin yhteydessä vuonna 2010 viisi kertaa, kaksi yhteydenottoa koski vanhainkotia. Vuonna 2011 on tullut yksi asiakasmuistutus asiakkaan hoidon sisältöön liittyvistä kysymyksistä.

    Prosessinäkökulma

    1. Hoitoprosessit on kuvattu ja palveluprosesseja arvioidaan säännöllisesti sovituin mittarein

    Toteutus: Tapailakodin asiakkaita koskevat prosessikuvaukset (pitkäaikaishoito-, intervallihoito- ja kuntoutusasiakkaan prosessit) on päivitetty vuosittain, viimeksi keväällä 2011.

    2. Jokaisessa yksikössä on toimintasuunnitelma tehty vuosittain helmikuun loppuun mennessä

    Toteutus: Tapailakodissa on toimintasuunnitelmat sekä vanhainkotiin että kuntoutusyksikköön. Toimintasuunnitelmat on laadittu sovitusti. Uuden marraskuussa 2010 hyväksytyn kuntastrategian vuoksi yksikköjen tuloskorttien laatimiseen tänä vuonna kului aikaan koko kevät, koska jokainen yksikkö joutuu arvioimaan ja pohtimaan omaan toimintaansa ja sen tavoitteita uuden kuntastrategian kriittisten menestystekijöiden kautta. Samalla yksiköt laativat alustavan tuloskortin vuosille 2011 – 2013 pitkäntähtäimen suunnitelmana.

    1. Asiakkaan / potilaan elämän laadun kannalta keskeisiä toimintakykyyn vaikuttavia asioita seurataan.

    a. kaatumisten ja tapaturmien seuranta

    Toteutus: Asiakkaiden kaatumiset kirjataan sekä asiakastietojärjestelmään että erilliselle kaatumisten seurantalomakkeelle. Kaatumisen yhteydessä arvioidaan kaatumisen syyt ja seuraukset, mahdolliset hoitotyön auttamismenetelmät kaatumisten ehkäisemiseksi ja lääkehoidon tarkistus. Asiakkaan terveydentilaa seurataan kaatumisen jälkeen tarkemmin kolmen päivän ajan ja seurantatieto kirjataan asukkaan asiakastietoihin.

    Vanhainkodissa asukkaiden kaatumisia on paljon, mutta kaatumisten seurauksena tapahtuneita murtumia hyvin vähän. Vuositasolla kaatumisesta johtuvia murtumia on yhdestä kolmeen. Tapailakodissa toteutetaan toimintaperiaatetta, että asukas saa mahdollisimman pitkään liikkua ja ylläpitää omaa toimintakykyään. Monista sairauksista johtuen asiakkailla on usein huimausta ja terveydentilassa saattaa tapahtua nopeitakin muutoksia, jotka johtavat kaatumisiin. Asiakkaan sitominen sänkyyn on aina äärimmäinen vaihtoehto ja edellyttää aina lääkärin päätöstä, mikä kirjataan YLE-lehdelle.

    Kaatumisseuranta käydään yksikössä läpi kolmen kuukauden välein yksikköpalavereissa ja laatupiirissä puolivuosittain. Tulosten seurannasta on ollut vaikutusta hoitotyön auttamismenetelmien kehittämiseen ja asiakkaan voinnin seurannan paranemiseen kaatumisten jälkeen. Kaatumistapahtumien huomioiminen on lisännyt asiakkaiden lonkkahousujen käyttöä ennalta ehkäisevässä mielessä.

    b. väkivalta- ja uhkatilanteiden seuranta

    Toteutus: Väkivalta- ja uhkatilanteista tehdään ilmoitus esimiehelle. Tilanteet käsitellään yksikkökokouksissa, missä yhdessä pyritään etsimään keinoja tilanteiden ehkäisemiseksi. Tarvittaessa myös työterveyshuolto on käytettävissä. Vuoden 2010 aikana väkivalta- ja uhkatilanteista tehtiin Tapailakodissa yhteensä kuusi ilmoitusta.

    c. lääkehoidon toteutuksen seuranta

    Toteutus: Tapailakodilla tapahtuva asiakkaiden lääkehoito perustuu yksikön lääkehoitosuunnitelmaan. Asiakkaiden lääkkeenjaossa toteutetaan ns. kaksoistarkastusta eli toinen terveydenhuollon ammattihenkilö tarkistaa toisen työntekijän jakamat asiakkaan lääkkeet. Kaikista lääkepoikkeamista tehdään ilmoitus. Lääkepoikkeaman vaikutukset asukkaaseen arvioidaan jokaisen poikkeaman yhteydessä ja myös poikkeamaan johtaneet syyt. Lääkepoikkeamat käsitellään yksikössä ja puolivuosittain myös vanhustyön johtoryhmässä.

    Vuoden 2010 aikana kuntoutusyksikössä oli 15 lääkepoikkeamaa. vanhainkodissa 51 lääkepoikkeamaa. Suurin osa vanhainkodin lääkepoikkeamista oli asukkaasta johtuvia. Asukas ei ollut pystynyt nielemään lääkettä tai lääke oli löytynyt lattialta valvotusta lääkkeenantotilanteesta huolimatta. Lääkehoidon toteutuksen lääkepoikkeamien säännöllinen kirjallinen seuranta on vähentänyt asiakkaalle asti meneviä työntekijästä johtuvia lääkepoikkeamia. Vuonna 2010 lääkehoidon seurannassa ei ollut yhtään lääkepoikkeamaa, josta olisi seurannut asiakkaalle merkittävää haittaa.

    Uuden työntekijän tulee osoittaa osaamisensa lääkehoidossa lääkehoitosuunnitelman mukaisesti ennen kuin hän saa itsenäisesti toteuttaa lääkehoitoa. Lääkehoitoon on nimetty yksikköön vastuuhenkilöt.

    Äänestä

  • valhe4 kirjoitti:

    1. Asiakkaan / potilaan elämän laadun kannalta keskeisiä toimintakykyyn vaikuttavia asioita seurataan.

    a. kaatumisten ja tapaturmien seuranta

    Toteutus: Asiakkaiden kaatumiset kirjataan sekä asiakastietojärjestelmään että erilliselle kaatumisten seurantalomakkeelle. Kaatumisen yhteydessä arvioidaan kaatumisen syyt ja seuraukset, mahdolliset hoitotyön auttamismenetelmät kaatumisten ehkäisemiseksi ja lääkehoidon tarkistus. Asiakkaan terveydentilaa seurataan kaatumisen jälkeen tarkemmin kolmen päivän ajan ja seurantatieto kirjataan asukkaan asiakastietoihin.

    Vanhainkodissa asukkaiden kaatumisia on paljon, mutta kaatumisten seurauksena tapahtuneita murtumia hyvin vähän. Vuositasolla kaatumisesta johtuvia murtumia on yhdestä kolmeen. Tapailakodissa toteutetaan toimintaperiaatetta, että asukas saa mahdollisimman pitkään liikkua ja ylläpitää omaa toimintakykyään. Monista sairauksista johtuen asiakkailla on usein huimausta ja terveydentilassa saattaa tapahtua nopeitakin muutoksia, jotka johtavat kaatumisiin. Asiakkaan sitominen sänkyyn on aina äärimmäinen vaihtoehto ja edellyttää aina lääkärin päätöstä, mikä kirjataan YLE-lehdelle.

    Kaatumisseuranta käydään yksikössä läpi kolmen kuukauden välein yksikköpalavereissa ja laatupiirissä puolivuosittain. Tulosten seurannasta on ollut vaikutusta hoitotyön auttamismenetelmien kehittämiseen ja asiakkaan voinnin seurannan paranemiseen kaatumisten jälkeen. Kaatumistapahtumien huomioiminen on lisännyt asiakkaiden lonkkahousujen käyttöä ennalta ehkäisevässä mielessä.

    b. väkivalta- ja uhkatilanteiden seuranta

    Toteutus: Väkivalta- ja uhkatilanteista tehdään ilmoitus esimiehelle. Tilanteet käsitellään yksikkökokouksissa, missä yhdessä pyritään etsimään keinoja tilanteiden ehkäisemiseksi. Tarvittaessa myös työterveyshuolto on käytettävissä. Vuoden 2010 aikana väkivalta- ja uhkatilanteista tehtiin Tapailakodissa yhteensä kuusi ilmoitusta.

    c. lääkehoidon toteutuksen seuranta

    Toteutus: Tapailakodilla tapahtuva asiakkaiden lääkehoito perustuu yksikön lääkehoitosuunnitelmaan. Asiakkaiden lääkkeenjaossa toteutetaan ns. kaksoistarkastusta eli toinen terveydenhuollon ammattihenkilö tarkistaa toisen työntekijän jakamat asiakkaan lääkkeet. Kaikista lääkepoikkeamista tehdään ilmoitus. Lääkepoikkeaman vaikutukset asukkaaseen arvioidaan jokaisen poikkeaman yhteydessä ja myös poikkeamaan johtaneet syyt. Lääkepoikkeamat käsitellään yksikössä ja puolivuosittain myös vanhustyön johtoryhmässä.

    Vuoden 2010 aikana kuntoutusyksikössä oli 15 lääkepoikkeamaa. vanhainkodissa 51 lääkepoikkeamaa. Suurin osa vanhainkodin lääkepoikkeamista oli asukkaasta johtuvia. Asukas ei ollut pystynyt nielemään lääkettä tai lääke oli löytynyt lattialta valvotusta lääkkeenantotilanteesta huolimatta. Lääkehoidon toteutuksen lääkepoikkeamien säännöllinen kirjallinen seuranta on vähentänyt asiakkaalle asti meneviä työntekijästä johtuvia lääkepoikkeamia. Vuonna 2010 lääkehoidon seurannassa ei ollut yhtään lääkepoikkeamaa, josta olisi seurannut asiakkaalle merkittävää haittaa.

    Uuden työntekijän tulee osoittaa osaamisensa lääkehoidossa lääkehoitosuunnitelman mukaisesti ennen kuin hän saa itsenäisesti toteuttaa lääkehoitoa. Lääkehoitoon on nimetty yksikköön vastuuhenkilöt.

    1. Asiakkaan omahoitaja on määritelty ja dokumentoitu

    Toteutus: Asiakkaalle määritellään omahoitaja asiakkaan tulessa hoitoon. Samalla nimetään myös omahoitajalle varahoitaja. Omahoitajan tehtävät on kuvattu ja omahoitajajärjestelmä toimii hyvin.

    Henkilöstönäkökulma

    1. Henkilöstömäärä on suhteessa asiakkaiden palvelun tai hoidon tarpeeseen.

    a. laitoshoidossa henkilöstön määrä / asiakkaiden määrä

    Toteutus: Tapailakodissa asiakkaiden hoitoon osallistuvat ovat kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Vuonna 2008 tehtiin ammattirakenteeseen muutos siten, että aikaisemmin hoivatyöhön osittain osallistuneet laitoshuoltajat siirtyivät päivätyöhön ja yksi laitoshuoltajan vakanssi muutettiin lähihoitajaksi. Laitoshuoltajat tekevät yksikössä laitos- ja ruokahuoltoon kuuluvia tehtäviä. Tapailakodin ammattirakenne on muodostettu myös siten, että yksikössä on asiakkaiden hoitoon käytettävissä paljon sairaanhoidollista osaamista. Jokaisella kotialueella on sairaanhoitajan vakanssi, siis yksi sairaanhoitaja 12 -13 asukasta kohden. Sairaanhoitajien rekrytointi on ollut erittäin haasteellista ja yksi sairaanhoitajan vakanssi on ollut avoinna vuoden ajan. Vakanssi on toistaiseksi täytetty lähihoitajakoulutuksen saaneella sijaisella. Listasuunnittelussa pyritään mahdollisuuksien mukaan siihen, että sekä aamu- että iltavuorossa olisi läsnä sairaanhoitaja, joka mahdollistaa asukkaiden terveydentilaan liittyvissä kysymyksissä sairaanhoidollisen konsultaation.

    Etelä-Suomen lääninhallitus edellytti vuonna 2007, että yksikössä ei saa kotialueilla olla yksintyöskentelyä. Vuoden 2009 henkilöstölisäysten jälkeen yksikössä on ollut kotialueilla aina kahdesta kolmeen työntekijää aamuvuorossa ja kaksi hoitajaa iltavuorossa.

    b. peittävyys yli 75 -vuotiaista

    Toteutus: Janakkalan kunnan vanhustenhuollon palvelurakenne on edelleen laitospainotteinen. Vuositasolla 9 %:a 75 -vuotta täyttäneistä kuntalaisista on pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Suurin osa pitkäaikaishoidossa toteutetaan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Tämän vuoksi perusturvalautakunta on päättänyt ja tehnyt esityksen palvelurakennemuutoksesta, joka on parhaillaan kunnanhallituksen käsittelyssä. Vaativa merkittäviä investointeja ja toiminnan uudelleen arviointia sisältävä palvelurakenteen muutos on tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 2014 loppuun mennessä.

    2. Henkilöstö on osaavaa ja ammattitaitoista

    a. osaamiskartoitus tehdään kolmen vuoden välein ja koulutussuunnittelu perustuu osaamiskartoitukseen

    Toteutus: Osaamiskartoitus toteutetaan paraikaa. Edellinen osaamiskartoitus oli vuonna 2007. Koulutukset suunnitellaan koko vanhustyöhön. Pääperiaatteena on koulutuksen järjestäminen kunnassa siten, että mahdollisimman moni pystyy osallistumaan varsinkin hoitotyöhön liittyviin koulutuksiin. Myös vanhustyön omat asiantuntijat ovat pitäneet koulutuksia ( diabetes, kipu, haavahoito, muistisairaudet, lääkehoito). Täydennysvelvollisuudesta on huolehdittu lain edellyttämällä tavalla.

    b. henkilöstön kehityskeskustelut ovat vuosittain

    Toteutus: Esimiehellä on erittäin suuri työntekijämäärä ( 35 työntekijää ) ja henkilöstöhallinnollinen työ vie runsaasti esimiehen aikaa. Kehityskeskustelut on toteutettu osittain ryhmäkehityskeskusteluina. Esimiestyön määrä on ollut suuri ja siihen on kiinnitetty huomiota mm. siten, että talousarvioesityksessä vuodelle 2012 tullaan esittämään myös tähän resurssiin lisäystä.

    c. henkilöstökysely tehdään kerran vuodessa

    Toteutus: Henkilöstökysely on sovittu kunnassa toteutettavaksi kolmen vuoden välein. Vanhustyön tulosalue toteuttaa sen joka toinen vuosi. Henkilöstökysely on tehty viimeksi 2010. Tulostenperusteella voidaan todeta, että vanhainkodin työntekijät kokivat oman voimavarat hyviksi. He kokivat, että heillä oli mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja heidän ammatillinen osaaminen vastasi työn vaatimuksia. Kyselyn tulosten perusteella kehittämiskohteeksi tuli työergonomian parantaminen. Lisäksi esimiestyöhön työntekijät asettivat odotuksia, jotka on mahdollista toteuttaa sen jälkeen, kun esimiestyöhön onnistutaan osoittamaan lisäresurssia.

    3. Henkilöstö tuntee / osaa kuntastrategian, tulosalueen strategiset tavoitteet, toimintaa ohjaavat arvot, toiminta-ajatuksen sekä osallistuu niiden arviointiin ja päivittämiseen

    Toteutus: Tapailakoti arvioi oman yksikkönsä toimintaa joka toinen vuosi käyttäen itsearviointia (ITE-kysely). Itsearviointia on suoritettu vuodesta 2004 alkaen. Itsearvioinnin perusteella yksikkö valitsee keskeisemmät kehittämiskohteet seuraavalle vuodelle. Itsearvioinnista saaduista vertailutuloksista voidaan päätellä, että toiminnan kehittäminen on mennyt pääsääntöisesti oikeaan suuntaan.

    Äänestä

  • valhe5 kirjoitti:

    1. Asiakkaan omahoitaja on määritelty ja dokumentoitu

    Toteutus: Asiakkaalle määritellään omahoitaja asiakkaan tulessa hoitoon. Samalla nimetään myös omahoitajalle varahoitaja. Omahoitajan tehtävät on kuvattu ja omahoitajajärjestelmä toimii hyvin.

    Henkilöstönäkökulma

    1. Henkilöstömäärä on suhteessa asiakkaiden palvelun tai hoidon tarpeeseen.

    a. laitoshoidossa henkilöstön määrä / asiakkaiden määrä

    Toteutus: Tapailakodissa asiakkaiden hoitoon osallistuvat ovat kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Vuonna 2008 tehtiin ammattirakenteeseen muutos siten, että aikaisemmin hoivatyöhön osittain osallistuneet laitoshuoltajat siirtyivät päivätyöhön ja yksi laitoshuoltajan vakanssi muutettiin lähihoitajaksi. Laitoshuoltajat tekevät yksikössä laitos- ja ruokahuoltoon kuuluvia tehtäviä. Tapailakodin ammattirakenne on muodostettu myös siten, että yksikössä on asiakkaiden hoitoon käytettävissä paljon sairaanhoidollista osaamista. Jokaisella kotialueella on sairaanhoitajan vakanssi, siis yksi sairaanhoitaja 12 -13 asukasta kohden. Sairaanhoitajien rekrytointi on ollut erittäin haasteellista ja yksi sairaanhoitajan vakanssi on ollut avoinna vuoden ajan. Vakanssi on toistaiseksi täytetty lähihoitajakoulutuksen saaneella sijaisella. Listasuunnittelussa pyritään mahdollisuuksien mukaan siihen, että sekä aamu- että iltavuorossa olisi läsnä sairaanhoitaja, joka mahdollistaa asukkaiden terveydentilaan liittyvissä kysymyksissä sairaanhoidollisen konsultaation.

    Etelä-Suomen lääninhallitus edellytti vuonna 2007, että yksikössä ei saa kotialueilla olla yksintyöskentelyä. Vuoden 2009 henkilöstölisäysten jälkeen yksikössä on ollut kotialueilla aina kahdesta kolmeen työntekijää aamuvuorossa ja kaksi hoitajaa iltavuorossa.

    b. peittävyys yli 75 -vuotiaista

    Toteutus: Janakkalan kunnan vanhustenhuollon palvelurakenne on edelleen laitospainotteinen. Vuositasolla 9 %:a 75 -vuotta täyttäneistä kuntalaisista on pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Suurin osa pitkäaikaishoidossa toteutetaan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Tämän vuoksi perusturvalautakunta on päättänyt ja tehnyt esityksen palvelurakennemuutoksesta, joka on parhaillaan kunnanhallituksen käsittelyssä. Vaativa merkittäviä investointeja ja toiminnan uudelleen arviointia sisältävä palvelurakenteen muutos on tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 2014 loppuun mennessä.

    2. Henkilöstö on osaavaa ja ammattitaitoista

    a. osaamiskartoitus tehdään kolmen vuoden välein ja koulutussuunnittelu perustuu osaamiskartoitukseen

    Toteutus: Osaamiskartoitus toteutetaan paraikaa. Edellinen osaamiskartoitus oli vuonna 2007. Koulutukset suunnitellaan koko vanhustyöhön. Pääperiaatteena on koulutuksen järjestäminen kunnassa siten, että mahdollisimman moni pystyy osallistumaan varsinkin hoitotyöhön liittyviin koulutuksiin. Myös vanhustyön omat asiantuntijat ovat pitäneet koulutuksia ( diabetes, kipu, haavahoito, muistisairaudet, lääkehoito). Täydennysvelvollisuudesta on huolehdittu lain edellyttämällä tavalla.

    b. henkilöstön kehityskeskustelut ovat vuosittain

    Toteutus: Esimiehellä on erittäin suuri työntekijämäärä ( 35 työntekijää ) ja henkilöstöhallinnollinen työ vie runsaasti esimiehen aikaa. Kehityskeskustelut on toteutettu osittain ryhmäkehityskeskusteluina. Esimiestyön määrä on ollut suuri ja siihen on kiinnitetty huomiota mm. siten, että talousarvioesityksessä vuodelle 2012 tullaan esittämään myös tähän resurssiin lisäystä.

    c. henkilöstökysely tehdään kerran vuodessa

    Toteutus: Henkilöstökysely on sovittu kunnassa toteutettavaksi kolmen vuoden välein. Vanhustyön tulosalue toteuttaa sen joka toinen vuosi. Henkilöstökysely on tehty viimeksi 2010. Tulostenperusteella voidaan todeta, että vanhainkodin työntekijät kokivat oman voimavarat hyviksi. He kokivat, että heillä oli mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja heidän ammatillinen osaaminen vastasi työn vaatimuksia. Kyselyn tulosten perusteella kehittämiskohteeksi tuli työergonomian parantaminen. Lisäksi esimiestyöhön työntekijät asettivat odotuksia, jotka on mahdollista toteuttaa sen jälkeen, kun esimiestyöhön onnistutaan osoittamaan lisäresurssia.

    3. Henkilöstö tuntee / osaa kuntastrategian, tulosalueen strategiset tavoitteet, toimintaa ohjaavat arvot, toiminta-ajatuksen sekä osallistuu niiden arviointiin ja päivittämiseen

    Toteutus: Tapailakoti arvioi oman yksikkönsä toimintaa joka toinen vuosi käyttäen itsearviointia (ITE-kysely). Itsearviointia on suoritettu vuodesta 2004 alkaen. Itsearvioinnin perusteella yksikkö valitsee keskeisemmät kehittämiskohteet seuraavalle vuodelle. Itsearvioinnista saaduista vertailutuloksista voidaan päätellä, että toiminnan kehittäminen on mennyt pääsääntöisesti oikeaan suuntaan.

    1. kainenJo uusi työntekijä ja opiskelija perehdytetään ja opastetaan tehtäviinsä ja yksikköönsä kirjallisen perehdytysohjelman mukaisesti

    Toteutus: Yksikössä on perehdytyskansio ja koko henkilöstö osallistuu uuden työntekijän perehdyttämiseen. Yksikön sijaismäärä on kuitenkin sairaslomista johtuen suuri ja perehdytys ei aina onnistu tavoitteiden mukaisesti. Yksikköön on tehty ns. pikaperehdytysohje, jossa keskeiset ja asiakashoidossa välttämättömät asiat on kirjallisesti kuvattu. Perehdytys vaatii silti edelleen kehittämistä, koska se on sekä hoidon ja hoivan laadun että henkilöstön hyvinvoinnin kannalta on merkittävä.

    Talousnäkökulma

    1. Toimintaa arvioidaan tiettyjen tilastotiedon ja tunnuslukujen avulla sekä tietoja hyödynnetään toiminnan arvioinnissa, suunnittelussa ja kehittämisessä.

    • laitoshoidon % -osuus 75 –vuotta täyttäneissä
    • keskimääräinen oloaika / hoitopaikka
    • lyhytaikaishoitopäivät / vuosi /
    • kustannukset / hoitopäivä
    • erikoissairaanhoidon jonotuspäivät
    • jonotuspäivien % -osuus kaikista erikoissairaanhoidon hoitopäivistä

    Talouden näkökulmasta toimintaa seurannassa käytetään edellä mainittuja indikaattoreita vuositasolla.

    Ikäihmisten palvelujen laatusuositus

    Ikäihmisten palvelujen laatusuositus vuodelta 2008 on suositustasoinen asiakirja. Laatusuosituksessa käsitellään ikäihmisten palvelujen laajaa kokonaisuutta. Jostain syystä valtakunnassa on keskitytty hoivan ja hoidon laatua arvioitaessa julkisessa keskustelussa ja mediassa tarkastelemaan täysin yksipuolisesti vain laitoshoidossa olevan henkilöstön määrää suhteessa asiakaspaikkaan.

    Mm. tuoreessa Riitta Räsäsen väitöstutkimuksessa (”Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan ja johtamisen laadun merkitys sille”) todetaan, että ympärivuorokautisessa hoivassa olevien ikäihmisten elämänlaatuun vaikuttavat monet muutkin asiat kuin yksikön henkilöstömitoitus. Juuri tätä on pyritty kuvaamaan lyhyesti edellä tässä selvityksessä. Ao. tutkimuksen mukaan erityisesti hoitajien läsnäolo ja vuorovaikutustaidot sekä hoitajien antaman ajan riittävyys vaikuttavat elämänlaatuun. Tyytyväisyys hoitajiin ja heiltä saatuun aikaan ei ollut sidoksissa henkilöstön määrään. Hyvää elämänlaatua tuottaneissa yksiköissä henkilöstömitoitukset ja kustannukset olivat alhaisimpien joukossa.

    Suosituksissa todetaan, että suositusten tavoitteena on edistää hyvinvointia ja terveyttä edistävää palvelurakennetta. Palvelurakennetta on kehitettävä kokonaisuutena ja pääpaino on ympärivuorokauden kotona asumista mahdollistavissa ja tukevissa palveluissa. Ikäihmisten tarpeita vastaavat palvelut perustuvat kattavaan palvelutarpeiden arvioon. Kotihoidon tulee olla kuntouttavaa ja ennakoivaa, mikä perustuu toimintakyvyn arviointiin ja nopeaan reagointiin asiakkaan toimintakyvyn muutoksiin.

    Perusturvalautakunta toteaa, että se on suosituksen mukaisesti kehittänyt ikäihmisten palveluja ja hoitoketjua kokonaisuutena monin eri tavoin. Vanhustenhuollon palveluketju on organisoinnin tasolla yhdistetty kokonaisuudeksi jo vuonna 2000. Tulosalue muodostuu ennakoivasta vanhustyöstä terveyskeskuksen vuodeosastotoimintoihin. Ennalta ehkäisevään työhön on panostettu perustamalla kolme uutta tointa vuosina 2006 -2009. On luotu kotihoidon palvelusetelijärjestelmä.
    Kotihoidossa on osaamista lisätty kouluttamalla henkilökuntaa kuntoutumista edistävään toimintaan. Kotihoitoon on tullut oma lääkäri vuonna 2009. Perusturvalautakunnan linjaamaan uuteen palvelurakennemuutokseen liittyy mm. suuruusluokaltaan miljoonien eurojen investoinnit; uuden sairaalan valmistuminen, koko terveyskeskuksen saneeraus, Elsakodin laajennus ja Tohvelakodin palvelutalon korvaava uudisrakennus jne.

    Suosituksessa todetaan edelleen, että ikääntyneiden kuntalaisten pitkäaikaishoiva on uudistettava rakenteita ja toimintatapoja muuttamalla. Palvelurakenteen kehittäminen ja mitoittaminen perustuu kunnan ikääntyneiden palvelujen strategisiin linjauksiin. Ehkäisevää toimintaa ja palveluja on lisättävä, monipuolistettava ja uudistettava tukemaan ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Suosituksessa määritellään valtakunnalliset tavoitteet eri palvelumuodoissa vuoteen 2012 mennessä. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa valtakunnallisena tavoitteena on, että 3 %:a 75 -vuotta täyttäneestä väestöstä on hoidossa vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla.

    Perusturvalautakunta toteaa, että kunnan palvelurakenne on hyvin laitosvaltainen eikä vastaa valtakunnassa asetettuja tavoitteita pitkäaikaisesta laitoshoidosta. Siksi perusturvalautakunta on päättänyt peruslinjaukset palvelurakennemuutoksesta, jotta Janakkalassa päästäisiin suosituksen mukaisiin tavoitteisiin palvelurakenteessa. Palvelurakennemuutoksen yhteydessä ollaan purkamassa kunnassa pitkäaikainen laitoshoito ja pitkäaikainen hoiva toteutetaan jatkossa tehostetussa asumispalvelussa.
    .

    Äänestä

  • valhe6 kirjoitti:

    1. kainenJo uusi työntekijä ja opiskelija perehdytetään ja opastetaan tehtäviinsä ja yksikköönsä kirjallisen perehdytysohjelman mukaisesti

    Toteutus: Yksikössä on perehdytyskansio ja koko henkilöstö osallistuu uuden työntekijän perehdyttämiseen. Yksikön sijaismäärä on kuitenkin sairaslomista johtuen suuri ja perehdytys ei aina onnistu tavoitteiden mukaisesti. Yksikköön on tehty ns. pikaperehdytysohje, jossa keskeiset ja asiakashoidossa välttämättömät asiat on kirjallisesti kuvattu. Perehdytys vaatii silti edelleen kehittämistä, koska se on sekä hoidon ja hoivan laadun että henkilöstön hyvinvoinnin kannalta on merkittävä.

    Talousnäkökulma

    1. Toimintaa arvioidaan tiettyjen tilastotiedon ja tunnuslukujen avulla sekä tietoja hyödynnetään toiminnan arvioinnissa, suunnittelussa ja kehittämisessä.

    • laitoshoidon % -osuus 75 –vuotta täyttäneissä
    • keskimääräinen oloaika / hoitopaikka
    • lyhytaikaishoitopäivät / vuosi /
    • kustannukset / hoitopäivä
    • erikoissairaanhoidon jonotuspäivät
    • jonotuspäivien % -osuus kaikista erikoissairaanhoidon hoitopäivistä

    Talouden näkökulmasta toimintaa seurannassa käytetään edellä mainittuja indikaattoreita vuositasolla.

    Ikäihmisten palvelujen laatusuositus

    Ikäihmisten palvelujen laatusuositus vuodelta 2008 on suositustasoinen asiakirja. Laatusuosituksessa käsitellään ikäihmisten palvelujen laajaa kokonaisuutta. Jostain syystä valtakunnassa on keskitytty hoivan ja hoidon laatua arvioitaessa julkisessa keskustelussa ja mediassa tarkastelemaan täysin yksipuolisesti vain laitoshoidossa olevan henkilöstön määrää suhteessa asiakaspaikkaan.

    Mm. tuoreessa Riitta Räsäsen väitöstutkimuksessa (”Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan ja johtamisen laadun merkitys sille”) todetaan, että ympärivuorokautisessa hoivassa olevien ikäihmisten elämänlaatuun vaikuttavat monet muutkin asiat kuin yksikön henkilöstömitoitus. Juuri tätä on pyritty kuvaamaan lyhyesti edellä tässä selvityksessä. Ao. tutkimuksen mukaan erityisesti hoitajien läsnäolo ja vuorovaikutustaidot sekä hoitajien antaman ajan riittävyys vaikuttavat elämänlaatuun. Tyytyväisyys hoitajiin ja heiltä saatuun aikaan ei ollut sidoksissa henkilöstön määrään. Hyvää elämänlaatua tuottaneissa yksiköissä henkilöstömitoitukset ja kustannukset olivat alhaisimpien joukossa.

    Suosituksissa todetaan, että suositusten tavoitteena on edistää hyvinvointia ja terveyttä edistävää palvelurakennetta. Palvelurakennetta on kehitettävä kokonaisuutena ja pääpaino on ympärivuorokauden kotona asumista mahdollistavissa ja tukevissa palveluissa. Ikäihmisten tarpeita vastaavat palvelut perustuvat kattavaan palvelutarpeiden arvioon. Kotihoidon tulee olla kuntouttavaa ja ennakoivaa, mikä perustuu toimintakyvyn arviointiin ja nopeaan reagointiin asiakkaan toimintakyvyn muutoksiin.

    Perusturvalautakunta toteaa, että se on suosituksen mukaisesti kehittänyt ikäihmisten palveluja ja hoitoketjua kokonaisuutena monin eri tavoin. Vanhustenhuollon palveluketju on organisoinnin tasolla yhdistetty kokonaisuudeksi jo vuonna 2000. Tulosalue muodostuu ennakoivasta vanhustyöstä terveyskeskuksen vuodeosastotoimintoihin. Ennalta ehkäisevään työhön on panostettu perustamalla kolme uutta tointa vuosina 2006 -2009. On luotu kotihoidon palvelusetelijärjestelmä.
    Kotihoidossa on osaamista lisätty kouluttamalla henkilökuntaa kuntoutumista edistävään toimintaan. Kotihoitoon on tullut oma lääkäri vuonna 2009. Perusturvalautakunnan linjaamaan uuteen palvelurakennemuutokseen liittyy mm. suuruusluokaltaan miljoonien eurojen investoinnit; uuden sairaalan valmistuminen, koko terveyskeskuksen saneeraus, Elsakodin laajennus ja Tohvelakodin palvelutalon korvaava uudisrakennus jne.

    Suosituksessa todetaan edelleen, että ikääntyneiden kuntalaisten pitkäaikaishoiva on uudistettava rakenteita ja toimintatapoja muuttamalla. Palvelurakenteen kehittäminen ja mitoittaminen perustuu kunnan ikääntyneiden palvelujen strategisiin linjauksiin. Ehkäisevää toimintaa ja palveluja on lisättävä, monipuolistettava ja uudistettava tukemaan ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Suosituksessa määritellään valtakunnalliset tavoitteet eri palvelumuodoissa vuoteen 2012 mennessä. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa valtakunnallisena tavoitteena on, että 3 %:a 75 -vuotta täyttäneestä väestöstä on hoidossa vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla.

    Perusturvalautakunta toteaa, että kunnan palvelurakenne on hyvin laitosvaltainen eikä vastaa valtakunnassa asetettuja tavoitteita pitkäaikaisesta laitoshoidosta. Siksi perusturvalautakunta on päättänyt peruslinjaukset palvelurakennemuutoksesta, jotta Janakkalassa päästäisiin suosituksen mukaisiin tavoitteisiin palvelurakenteessa. Palvelurakennemuutoksen yhteydessä ollaan purkamassa kunnassa pitkäaikainen laitoshoito ja pitkäaikainen hoiva toteutetaan jatkossa tehostetussa asumispalvelussa.
    .

    ja pitkäaikainen hoiva toteutetaan jatkossa tehostetussa asumispalvelussa.
    Muutos kunnassa on kuitenkin maltillinen ja Tapailakoti jää pitkäaikaista hoivaa tuottavaksi yksiköksi. Kunnan palvelurakenteen kokonaistilanne huomioiden kaikki liikenevät resurssit tulee pääsääntöisesti kohdistaa nyt vaativan rakennemuutoksen läpivientiin. Kuten aluehallintovirastokin tarkastuskäynnin raportissaan totesi, Tapailakoti on erittäin viihtyisä ja tilava rakennus, jossa mahdollistuu hyvin kodinomainen asuminen sen laitosluonteesta huolimatta.

    Henkilöstön mitoittamisen peruslähtökohtana on asiakkaiden toimintakyky ja avun tarve. Henkilöstömäärä, osaaminen ja työhyvinvointi ovat palveluiden laadun ja vaikuttavuuden varmistamisen perusta. Henkilöstömitoitusta arvioitaessa otetaan huomioon seuraavat tekijät: asiakkaiden toimintakyky ja avun tarve, palvelurakenne, palvelujen tuottaminen ja saatavuus sekä henkilöstöön ja työn organisointiin liittyvät tekijät. Valtakunnallinen suositus ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön vähimmäismääräksi on 0,5 – 0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden vuorokaudessa. Hyvä henkilöstömitoitus suosituksen mukaan ympärivuorokautisessa hoidossa on 0,7 – 0,8. Myös lääkärityövoiman saatavuudesta on huolehdittava.

    Perusturvalautakunta toteaa, että Tapailakotiin on perustettu kahdeksan uutta vakanssia vuosien 2007 – 2009 aikana. Ammattirakennetta on muutettu niin, että laitoshuoltajat eivät enää osallistu hoivatyöhön. Ammattirakenteessa on huomioitu asukkaiden hoitoisuus siten, että sairaanhoidollista osaamista on Tapailakodin jokaisella kotialueella. Tapailakodilla laatusuosituksen vähimmäismitoitus 0,5 hoitotyöntekijää / asukas toteutuu.

    Kunnissa laaditaan parhaillaan vuoden 2012 talousarvio- ja suunnitelmaesityksiä vaikeimmissa ja vaikeimmin ennustettavissa olosuhteissa kuin vuosiin. Perusturvalautakunta käsittelee omaa talousarvioesitystään syyskuun viimeisellä viikolla samassa kokouksessa kuin tätä selvitystä. Lautakunnalle tullaan esittämään mm. kolmen uuden hoitajavakanssin perustamista vanhustenhuollon laitoshoitoon ja asumispalveluihin. Kun koko kunnan talousarvioprosessi on käyty syksyn kuluessa valtuustoa myöden läpi, annetaan aluehallintovirastolle tarkempi selvitys siitä, onko tosiasiassa lisäresurssia käytettävissä ja mihin se on kokonaisuus huomioiden järkevintä kohdistaa. Mikäli asiassa joudutaan pakkotilanteeseen, täysin realistinen vaihtoehto on myös se, että olemassa olevaa resurssia joudutaan siirtämään paikasta toiseen.

    Aluehallintovirasto on todennut tarkastuksen jatkotoimenpiteissä, että ”Tapailakoti tulevaisuuden vanhainkotina paljon hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevien asiakkaiden paikkana, kun kuntoutusyksikkö siirtyy terveyskeskukseen, edellyttää henkilöstörakenteen ja – mitoituksen tarkistamista vähintään tyydyttävälle tasolle 0,6 sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saanutta työntekijää asukasta kohti.”

    Nyt käynnistettävän palvelurakennemuutoksen yhteydessä tullaan arvioimaan vanhustyön jokaisen yksikön ammattirakenne ja henkilöstömitoitus suhteessa asiakkaiden tulevaan hoitoisuuteen.

    Yhteenveto

    Perusturvalautakunta toteaa, että ikäihmisten hyvän hoidon ja turvallisuuden takaamiseksi on tehty Tapailakodissa, kuten muuallakin kunnan vanhustyössä, pitkäjänteisesti hyvää työtä useita vuosia. Laatujärjestelmä on ollut käytössä kokonaisuudessaan vuodesta 2006 lähtien ja takaa vuosittaisen säännöllisen toiminnan seurannan. Asukkaiden saamaa hoitoa ja hoivaa arvioidaan monesta eri näkökulmasta ja hoidossa esiintyviin ongelmakohtiin pystytään puuttumaan. Laatuseurannan melko hyvistä tuloksista voidaan päätellä, että Tapailakodin toiminta vastaa täysin sosiaalihuoltolain ja – asetuksen määrittämiä kunnan velvollisuuksia pitkäaikaisen hoivan järjestämisestä.

    Äänestä

  • valhe7 kirjoitti:

    ja pitkäaikainen hoiva toteutetaan jatkossa tehostetussa asumispalvelussa.
    Muutos kunnassa on kuitenkin maltillinen ja Tapailakoti jää pitkäaikaista hoivaa tuottavaksi yksiköksi. Kunnan palvelurakenteen kokonaistilanne huomioiden kaikki liikenevät resurssit tulee pääsääntöisesti kohdistaa nyt vaativan rakennemuutoksen läpivientiin. Kuten aluehallintovirastokin tarkastuskäynnin raportissaan totesi, Tapailakoti on erittäin viihtyisä ja tilava rakennus, jossa mahdollistuu hyvin kodinomainen asuminen sen laitosluonteesta huolimatta.

    Henkilöstön mitoittamisen peruslähtökohtana on asiakkaiden toimintakyky ja avun tarve. Henkilöstömäärä, osaaminen ja työhyvinvointi ovat palveluiden laadun ja vaikuttavuuden varmistamisen perusta. Henkilöstömitoitusta arvioitaessa otetaan huomioon seuraavat tekijät: asiakkaiden toimintakyky ja avun tarve, palvelurakenne, palvelujen tuottaminen ja saatavuus sekä henkilöstöön ja työn organisointiin liittyvät tekijät. Valtakunnallinen suositus ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön vähimmäismääräksi on 0,5 – 0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden vuorokaudessa. Hyvä henkilöstömitoitus suosituksen mukaan ympärivuorokautisessa hoidossa on 0,7 – 0,8. Myös lääkärityövoiman saatavuudesta on huolehdittava.

    Perusturvalautakunta toteaa, että Tapailakotiin on perustettu kahdeksan uutta vakanssia vuosien 2007 – 2009 aikana. Ammattirakennetta on muutettu niin, että laitoshuoltajat eivät enää osallistu hoivatyöhön. Ammattirakenteessa on huomioitu asukkaiden hoitoisuus siten, että sairaanhoidollista osaamista on Tapailakodin jokaisella kotialueella. Tapailakodilla laatusuosituksen vähimmäismitoitus 0,5 hoitotyöntekijää / asukas toteutuu.

    Kunnissa laaditaan parhaillaan vuoden 2012 talousarvio- ja suunnitelmaesityksiä vaikeimmissa ja vaikeimmin ennustettavissa olosuhteissa kuin vuosiin. Perusturvalautakunta käsittelee omaa talousarvioesitystään syyskuun viimeisellä viikolla samassa kokouksessa kuin tätä selvitystä. Lautakunnalle tullaan esittämään mm. kolmen uuden hoitajavakanssin perustamista vanhustenhuollon laitoshoitoon ja asumispalveluihin. Kun koko kunnan talousarvioprosessi on käyty syksyn kuluessa valtuustoa myöden läpi, annetaan aluehallintovirastolle tarkempi selvitys siitä, onko tosiasiassa lisäresurssia käytettävissä ja mihin se on kokonaisuus huomioiden järkevintä kohdistaa. Mikäli asiassa joudutaan pakkotilanteeseen, täysin realistinen vaihtoehto on myös se, että olemassa olevaa resurssia joudutaan siirtämään paikasta toiseen.

    Aluehallintovirasto on todennut tarkastuksen jatkotoimenpiteissä, että ”Tapailakoti tulevaisuuden vanhainkotina paljon hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevien asiakkaiden paikkana, kun kuntoutusyksikkö siirtyy terveyskeskukseen, edellyttää henkilöstörakenteen ja – mitoituksen tarkistamista vähintään tyydyttävälle tasolle 0,6 sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saanutta työntekijää asukasta kohti.”

    Nyt käynnistettävän palvelurakennemuutoksen yhteydessä tullaan arvioimaan vanhustyön jokaisen yksikön ammattirakenne ja henkilöstömitoitus suhteessa asiakkaiden tulevaan hoitoisuuteen.

    Yhteenveto

    Perusturvalautakunta toteaa, että ikäihmisten hyvän hoidon ja turvallisuuden takaamiseksi on tehty Tapailakodissa, kuten muuallakin kunnan vanhustyössä, pitkäjänteisesti hyvää työtä useita vuosia. Laatujärjestelmä on ollut käytössä kokonaisuudessaan vuodesta 2006 lähtien ja takaa vuosittaisen säännöllisen toiminnan seurannan. Asukkaiden saamaa hoitoa ja hoivaa arvioidaan monesta eri näkökulmasta ja hoidossa esiintyviin ongelmakohtiin pystytään puuttumaan. Laatuseurannan melko hyvistä tuloksista voidaan päätellä, että Tapailakodin toiminta vastaa täysin sosiaalihuoltolain ja – asetuksen määrittämiä kunnan velvollisuuksia pitkäaikaisen hoivan järjestämisestä.

    Aluehallintoviraston valvontakäynnin arvioinnista todetaan myös laatusuosituksen henkilöstömitoitusta lukuun ottamatta, että toimitilat ovat toimintaan sopivat, viihtyisät ja yhteistä tilaa on paljon ja että yksikössä toimitaan sosiaalihuollon asiakaslain mukaisesti. Lisäksi todetaan, että asiakkaan perustarpeista huolehtiminen (ravitsemus, hygienia, hoitopalvelut, liikkuminen ja ulkoilu) ovat asianmukaisesti järjestetty ja henkilökunnan täydennyskoulutusvelvollisuudesta on huolehdittu. Edellä kuvatun perusteella todetaan, että Tapailakodissa annetaan asiakkaille laadukasta hoivaa, hoitoa ja huolenpitoa.

    Perusturvalautakunta on täyttänyt pitkäaikaisen hoivan järjestämisessä lain edellyttämät velvoitteet ja se on toteuttanut ikäihmisten palvelujen laatusuosituksia vanhustyön kokonaisuuden huomioiden. Kuntalaisten tasa-arvoinen kohtelu ja resurssien oikeudenmukainen kohdentaminen edellyttävät kokonaisuuden huomioimista kaikessa päätöksenteossa.

    Lopuksi esitetään, että ennen asian ratkaisua aluehallintoviranomaisen ja kunnan edustajien kesken käydään asiasta neuvottelu.

    Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta antaa aluehallintovirastolle sen pyynnöstä edellä olevan selvityksen.

    Päätös: ?

    Äänestä

On tapahtunut pitkälle viety PERUSTURVARIKOS en kyllä käsitä miten nykyiset persturvan ihmiset voivat enään jatkaa ja saati sitten nämä kaksi suojatyöpaikan omaavaa vanhusten-rääkkääjää, PERUSTURVAJOHTAJA sekä VANHUSTYÖNJOHTAJA, jotka ovat pitkältä 90-luvun alusta alkaen kulkeneet kädet VANHUSTEN VERESSÄ, nyt on kyllä jonkun puututtava tähän likaiseen peliin ja nopeasti, sillä emme enään halua että vanhukset kärsivät tai heidät tapetaan vain muutaman kahelin pääättäjän toimintakyvyttömyyden vuoksi, kolme hoitajaa ei ole iso uhraus siitä että vanhukset vihdoin saisivat hyvää hoitoa!

Äänestä

härskejä päättäjiä jos joku tavallinen ihminen tekisi tuon niin, ei kyllä kehtaisi naamaansa enään ulos laittaa, mutta nämä nousukkaat sen kun häärää ja näpertelee, kun ei mitään olisi tapahtunutkaan, kyllä on päättäjien luonne kamala

ajatelkaa jos tämä tapahtuisi päiväkodissa tai koulussa niin olisi eri ääni kellossa joskus sitä kyllä ihmettelee eikö noita päättäjän retkuja pelota ku tekevät toisten läheisille pahaa, mnkä ehtivät sillä emmehän mekään tee pahaa heidän läheisilleen

Äänestä

On täällä jutut. Varsinaista vallankumoustako meinaatte? Kukas ne perusturva-asiat sitten hoitaa?
Tosiasiassa jo jotain rakentavaa tähän hoitajapulaan ehdottaisin olisi se, että Janakkalan kunnan edustajien kannattaisi mennä TE toimistoon, kutsua mukaan myös esim. Kiipulasäätiön ja Koulutuskeskus tawastian vastuuhenkilöitä ja yhdessä järjestää välittömästi hoitoalan täsmäkoulutus esim 20 henkilölle.
kaikilta koulutukseen hyväksyttäviltä seuraavat vaatimukset:

1. rikostaustan selvitys
2.kirjallinen lupaus siitä että pysyy koulutuksen jälkeen työtehtävässään vähintään kaksi vuotta.
3. Koulutettavien on suostuttava valintakokeeseen jolla sopivuus tehtävään katsotaan.
4.Ei päihde eikä huumetaustaa.
5. Ehdoton Suomen kansalaisuus
6.Koulutukseen ja työhön valittava pitää olla työtön työnhakija (väh 3 kk)


Kunnalta myös lupaus siitä, että henkilöä ei irtisanota minkään verukkeen vuoksi ja että työsopimus laaditaan suoraan kahdeksi vuodeksi, jonka voi muuttaa sopimusaikana myös vakituiseksi.

Kunta avustaa työntekijää asunnon saamisessa.
Kunta voi käyttää valinnoissan palkatuettavia henkilöitä kustannusten keventämiseksi. Kuitenkin palkaa on oltava TES mukainen .

Turha toistensa osoitteleminen ja räksyttäminen ei auta tilanteessa missä tarvitaan konkreettisia toimia tilanteen korjaamiseksi.
Yhteishenkeä pikemminkin tarvitaan ja niiden omien virkaan äänestettyjen henkilöiden tukemista. Itse ollaan valittu kuntapäättäjät joten heitä kuuluu myös tukea. Tiettävästi heitä ei valita yhteisiksi sylkykupeiksi, vaan vastuutehtäviin.

Äänestä
  • Viddu mitä luusereita perusturvassa hampaat mädätetään asukkaiden suuhun, mammat ja vaarit heitteillä, lapset homehöyryissä jne...

    Äänestä

  • valto.... kirjoitti:

    Viddu mitä luusereita perusturvassa hampaat mädätetään asukkaiden suuhun, mammat ja vaarit heitteillä, lapset homehöyryissä jne...

    Mistään en mitään tiedä, mutta perusaattesta olen samaa mieltä osoittajien
    kanssa!
    Ei perusta ole hyvä ilman turvaa!

    Äänestä

Asia jossa kunnan luottamus-henkilöt ovat luottamuksensa menettäneet joten kun asia näin on niin uusi perusturvalautakunta ja persturvajohtaja sekä vanhustyönjohtaja ovat nyt enemmän kuin paikallaan, tämä porukka on nyt saanut n.5vuotta aikaa näyttää miten vanhuksia v.2006 päätöksen mukaisesti hoidetaan ja kaikki on ollut pelkkää valhetta sekä silmänlummetta, vanhuksia on uhrattu surutta ja nyt on aika heitä uhranneiden poistua ikuisesti näistä kuvioista.

Äänestä

Onneksi nuo tk-laitospaikat kohta lopetetaan-eihän semmoinen paikka voi olla kenenkään koti!Loppuun asti vaan kotona, samaa hoitoa sinnekin voi saada!Ja omaiset enemmän mukaan hoitoon kuin nykyisin ettei tarvii valittaa.

Äänestä

tää on yhtä helvettiä meille päättäjille, voisitteko jo lopettaa meidän pilkkaamisemme, mulla on yritys ja sen toimintakin alkaa jo vaarantua mokomien vanhojen kääkkien vuoksi

Äänestä

Mitä kokkari itkee, vanhuus se tulee sinullekkin, senkin vanhusten rääkkääjä, paina hommia vaan.

Äänestä

Kuka käski äänestämään SDP on ämyri ja sitä nuorkauppakamarin nulikka puoluetta KOK..

Sitä tilanne on nyt mitä on.

Vanhoja ihmisiä"ryöstävät"ns.hoitokodit..laitetaan vanhus asumaan 10 neliön koppiin esimerkiksi 2000 eur / kk kuluilla..

Vittu sanon minä..ja näitä tulee kuin sienisateella kaikenlaisista paskayrittäjistä.

Unohtamatta julkista puolta jossa tärkeintä on johtajan saama palkkio turhantoimituksesta.

Äänestä

Kostakaa te nuoret päättäjille se mitä he nyt tekevät meille vanhuksille .

Äänestä
  • Nuoret päättäjäthän ne juuri nyt päättävät, mitä meille vanhuksille tehdään. Päättämäänhän heidät olemme valtuustoon valinneet. Tietysti olemme toivoneet, ehkä jopa odottaneet, että he ottaisivat asioista selvää, että heillä olisi moraalia vastustaa epäoikeudenmukaisuuksia, vaatia asioihin parannusta jne.

    Mikä on tulos? Noin 99,9 % valtuutetuista käy painamassa nappia valtuuston istunnoissa aina sen mukaan mitä virkamiehet ovet heille kertoneet. Erittäin harva vaivautuu ottamaan itse selvää asioista.

    Olemmeko valinneet väärät päättäjät?

    Olemme.

    Äänestä

kyllä väärät ovat päättäjät, mutta väärät ovat virkamiehetkin, jotka eivät ymmärtääkseni ole missään suojatyöpaikassa?joten he ovat välittömästi erotettavissa?

Äänestä
  • Valitettavasti virkamies ei ole erotettavissa muulloin kuin silloin kun tekee virkavirheen, ja sen tekemistä ne taatusti yrittävät varoa. Vaikka ihan suotta; ei kukaan päättäjistä (valtuuston jäsenistä) sitä kuitenkaan huomaisi.

    Hyvän kuvan valtuuston kiinnostuksesta virkamiesten toimintaan antaa se, että joitain vuosia takaperin VALTUUSTON PÄÄTÖKSELLÄ annettiin perusturvajohtalle mm. sellainen valta, että hän voi ja saa perusturvalautakunnan nimissä antaa vastauksia mm. läänin kyselyihin.

    Toisin sanoen, perusturvalautakunnan jäsenet eivät edes tiedä, mitä heidät on "pantu päättämään".

    Varmaan perusturvajohtaja antaisi lautakunnan lukea edes jälkikäteen ne selvitykset, jotka hän on petulan nimissä lääniin lähettänyt, mutta ketään lautakunnan jäsentä ei tunnu kiinnostavan.

    Sielläpähän istua pönöttävät lautakunnan kokouksissa palkkaa nauttimassa.

    Äänestä

  • Näin on: kirjoitti:

    Valitettavasti virkamies ei ole erotettavissa muulloin kuin silloin kun tekee virkavirheen, ja sen tekemistä ne taatusti yrittävät varoa. Vaikka ihan suotta; ei kukaan päättäjistä (valtuuston jäsenistä) sitä kuitenkaan huomaisi.

    Hyvän kuvan valtuuston kiinnostuksesta virkamiesten toimintaan antaa se, että joitain vuosia takaperin VALTUUSTON PÄÄTÖKSELLÄ annettiin perusturvajohtalle mm. sellainen valta, että hän voi ja saa perusturvalautakunnan nimissä antaa vastauksia mm. läänin kyselyihin.

    Toisin sanoen, perusturvalautakunnan jäsenet eivät edes tiedä, mitä heidät on "pantu päättämään".

    Varmaan perusturvajohtaja antaisi lautakunnan lukea edes jälkikäteen ne selvitykset, jotka hän on petulan nimissä lääniin lähettänyt, mutta ketään lautakunnan jäsentä ei tunnu kiinnostavan.

    Sielläpähän istua pönöttävät lautakunnan kokouksissa palkkaa nauttimassa.

    Aika nössöjä päättäjiä nuo meidän politiikot, kun antavat muutaman virkamiehen iskeä itseään linssiin, kun noista suojatyöpaikosta nykyään kirjoitellaan niin perusturvajohtaja ja kumppanit ovat sellaisen itselleen haalineet, vaikka kädet ovat todistettavasti vanhusten veressä.

    Äänestä

antakaa paskojen olla sinne ne päätyvät laitoksiin itsekkin silloin on koston aika

Äänestä

Jo vääryys vallan saapi on hyvä virsi

Äänestä

Outo paikka, kun vihataan kaikkein heikoimpia ja kuljetaan sitte kiitos suomi paidat päällä valtuuston kokouksissa.

Äänestä

Olisi pihakeiton paikka vanhuspuolen virkamiehillä, vaan ei tunnu kiinnostavan poliitiikkoja faktat, jotka tuon mahdollistaisivat.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Häpeällistä kirjoitti:

http://www.janakkalansanomat.fi/Uutiset/1194695562886/artikkeli/tapailakotiin tarvittaisiin kolme hoitajaa lisaa aluehallintovirasto hoputtaa.html

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu