Ootko

Miten? Kenen asiat?

En ala kenenkään sylkykupiksi.

Miten näin ja minkä takia?

Annoit niin välttelevää kuvaa satunnaisista tapaamishaluistasi huolimatta, että jäi fiilis että leikit/et tiedä mitä haluat. Ei musta ole sun leikkikaveriksi. Lopetin sitten kokonaan kun en enää jaksanut.

Ei kukaan ole vihainen, tämä sekoilu alkaa olla jo naurettavaa...

Hän itseasiassa pääsi sieltä epäselvyyden vankilastaan lentoon kuin enkeli, vapaana menneiden kahleista, vapaana onnellisuuteen, vapaana tuulen vietävänä, luonnon ohjaamana, vaistojensa varassa...

Löydän varmasti etsimäni....olen jo paljon löytänyt ja rauhan saanut...vielä jatkan hiljalleen kuunnellen kutsua...

Mä otan herkästi itseeni nää leikkimisjutut. Kun hän on saattanut käsittää mun ihastuneen hömelön ujon käytökseni ihan väärin. Mun hymy on kadonnut ihan väärissä kohdissa. Ja sitten se, että kaipaan esimerkiksi tällaista päätöntä selitystä sille, miks asiat jäi miten ne jäi. En voi käsittää mitä mulle tapahtui, enkä pääse siitä ajatuksesta että hän pitää mua jotenkin omituisena. Kun ainoa mitä halusin, olis ollut tutustua. Kaikki meni niin nopeesti että alan vasta nyt nähdä niitä yksittäisiä hetkiä. Oli miten oli, se mies on varmaan jo unohtanut koko jutun.

ei pidä yhteyttä, ei hän välttämättä ole unohtanut. Hän saattaa olla niin aidosti ihastunut, että siksi yhteydenottokynnys on noussut korkealle. Tullut rimakauhu, eikä uskalla edes enää yrittää, varsinkin, jos hän ei ole saanut riittävän selvää näyttöä sinun tunteistasi ja halusta tutustua.

Ehkä pieni rohkaisu taholtasi voisi laukaista lukon ja pääsisitte eteenpäin suhteessanne? m->n