Kaikki vinkuu kun esim. minä maatalousyrittäjänä saan EU-tukia...
Jospa joku näistä uhoavista kaupunkilaisista tulisi vaikka päiväksi tekemään meidän töitä eli luomaan ******, lypsämään lehmiä tai lahtaamaan sikoja että saadaan Teille lihaa ja maitoa pöytään.... Kuinka se meidän EU-tuki voi olla noin kauheaa myrkkyä teille ? Haloo, täällä tehdään ihan oikeaa työtä, 7 pvä/vko, 12 kk/vuodessa. Teillä on joululoma, hiihtoloma, pääsiäisloma, kesäloma yms yms... Meille on EU laskenut lomat valmiiksi eikä siitä neuvotella.... Mitä te teette kesäisin ? Nautitte kesälomasta, vähintään sen kaksi viikkoa ! Mitä me tehdään? Tehdään niska hiessa töitä että saadaan palkaksi edes ne EU-tuet... Ottakaa ensin selvää asioista ennen kun vingutte tai ostakaa Virolaista maitoa !!! Niin, EU on ********** mutta minkäs teet ? Tämän kuun loppuun mennessä pitäisi taas täyttää tukihakemukset....
Jospa joku näistä uhoavista kaupunkilaisista tulisi vaikka päiväksi tekemään meidän töitä eli luomaan ******, lypsämään lehmiä tai lahtaamaan sikoja että saadaan Teille lihaa ja maitoa pöytään.... Kuinka se meidän EU-tuki voi olla noin kauheaa myrkkyä teille ? Haloo, täällä tehdään ihan oikeaa työtä, 7 pvä/vko, 12 kk/vuodessa. Teillä on joululoma, hiihtoloma, pääsiäisloma, kesäloma yms yms... Meille on EU laskenut lomat valmiiksi eikä siitä neuvotella.... Mitä te teette kesäisin ? Nautitte kesälomasta, vähintään sen kaksi viikkoa ! Mitä me tehdään? Tehdään niska hiessa töitä että saadaan palkaksi edes ne EU-tuet... Ottakaa ensin selvää asioista ennen kun vingutte tai ostakaa Virolaista maitoa !!! Niin, EU on ********** mutta minkäs teet ? Tämän kuun loppuun mennessä pitäisi taas täyttää tukihakemukset....
Vastaukset 54
Vanhimmat
-
Mitäs tukihakemuksia tähän aikaan vuodesta tehdään? Nyt taidat kusettaa. Tukihakemukset tehdään keväällä.
on keväällä kaikilla tiloilla samanaikaisesti. Lisäksi on tuotantosuunnasta ja haettavista tuista riippuen pitkin vuotta omia "paperisulkeisia".
Vaikka tänne saa nimettömänä kommentoida, olisi fiksumpaa kysyä asiallisesti, jos omissa tiedoissa on puutteita, kuin alkaa syyttelemään toista valehtelusta.
Niin mitä tukia ne sitten on mitä tähän aikaan vuodesta haet? Voisitko kertoa? Itse olen maidontuottaja, eikä meillä haeta mitään tukia tukia muulloin kuin keväällä.
sinua edeltävät kommentit on yksi ja sama kirjoittanut, tai toisen toinen on mitä on, sefukin hänen kommenttinsa on sallinut liian pitkään voivat olla läheisiäkin toisilleen.
Eihän se EU-tuki hierräkään... Se kuuluu kaikille EU viljelijöille, myös suomalaisille.
Nythän on vaan niin että meillä tuet vuodessa ovat 1,9 miljardia ja tuosta potista EU rahoittaa vain 0,8 miljaria eli 40%. Loppu 1,1 miljardia eli 60% ryöstetään suoraan työtä tekevien suomalaisten veronmaksajien lompakoista. Ja se kyllä vähän hiertää... Mieluummin minä esimerkiksi sijoittaisin kyseisin 1,1 miljardia euroa siihen että vanhkset saisivat ihmisarvoisen vanhuuden eri siirtäisin kyseisen summan valtion budjetissa maataloudesta vanhustenhoitoon.
Maataloustuki ei rasita veronmaksajaa, maataloustuki on 1.9 miljardia josta EU maksaa karkeasti puolet. Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia. joten plussaa veronmaksajalle 0.5 miljardia on huomattava että maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria ja kun nuo lasketaan yhteen veronmaksaja on plussalla 2.4 miljardia. Viljelijät, hyvä sijoitus kuluttajalle.
Tästä asiasta on turha valittaa meille viljelijöille. Me emme päätä valtion budjetin käytöstä. Viha meitä kohtaan on loukkaavaa. Itsekkin olen sitä mieltä, että vanhuksiin pitäisi satsata enemmän kuten terveydenhuoltoonkin, mutta niinkuin sanoin me viljelijät emme voi päättää tästä asiasta. Sen kuitenkin tiedän, että vanhukset tarvitsevat hyvää ja terveellistä ruokaa joka päivä. Toivon, että E-luokkainen maitoni pitää vanhusten luut paremmassa kunnossa pitempään.
"viljelijöille. Me emme päätä valtion budjetin käytöstä."
Ja ensinnäkin eihän tässä mistään vihasta ole kysymys, kyse on arvovalinnoista, mihin on rahaa ja mihin ei.
Ja tuosta päättämisestä. Nythän on päätetty että pitäisi leikata myös maataouden rahoista ensi vuoden budjettiin jotta rahaa riittäisi vanhusten inhimilliseen hoitoon. Eikös silloin jos haluaa että rahat riittävät siihe vanhusten huoltoon niin olisi syytä hyväksyä kyseiset leikkaukset?
Jos luki eilistä MaaseudunTulevaisuutta joka lienee lähellä keskustaa ja MTKta eli maatalouden edustajia niin siinä oli sen tautista kälätystä että maatalouden tuista ei missään tapauksessa saa leikata. Tuli sitä lukiessa mieleen että mistä sitten, vanhusten huollostako? Ja eikös kyseessä ole maanviljejöiden edustajien mielipiteet eli siis maanviljelijöiden enemmistön mielipiteet? Mutta kyse ei ole vihasta, kyse on siitä että mihin niukat veroina kerätyt rahat riittävät, priorisoinnista.
voisi leikata, sentään 4 miljardia hukkaan heitettyä rahaa, maataloustuella tulee sentaan ruokaa joka sentillä,, työttömät voisi laittaa vaihtamaan vanhusten vaippoja ja pesemaan perseita, siitä olisi suuri hyöty kun takapuolet ei menisi haavoille.
"Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia. "
Maksaa maksaa. Mutta palkkatuloistaan... Maataloustulo on vuodessa noin 0,8 miljardia, siitä ei maksella 1,5 miljardin veroja kun se olisi yli 200% tuloista. Tuossa 1,5 mljardissa on kaikki maatalouden harjoittajiksi tilastoitujen perhekuntien (2-verolomake) kaikista tuloistaan maksamat verot.
"on huomattava että maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria "
Alentaa kuluttajan ruokalaskua??? Meillähän tuki on suunnattu niin että se ei juurikaan halvenna ruokaa vaan hyödyttää ihan muita kuin kuluttajia. Katsotaan mikä on tilanne vaikkapa maidon osalta. Maitoa saa tuotuna Ruotsista, hinta kaupassa noin 70 c/l. Kotimaisen hinta on sama tai vähän päälle.
Nyt jos maito tuotetaan Utsjoella niin tuon kotimaisen hinnan päälle maksetaan maidon kansallinen tuki 30 c/l sekä pohjoinen kuljetustuki. Näin jos satun ostamaan kaupasta Utsjoelle tuotettua maitoa joko tölkissä tai juustona tai jonain muuna niin se maksaa minulle saman tai vähän enemmän kuin Ruotsista tuotu maito. Sen LISÄKSI maksan veroissani jokaisesta tuollaisesta litrasta noin 35 c/l erilaisina tukina. Missä kohtaa tässä ruoka halpeni??? Tuollainen Utsjoen pieni maitomäärä voitaisiin aivan hyvin tuottaa etelässä tuella 3 c/l. Mutta ei tuoteta vaan jostakin syystä halutaan ne tuet sinne maksaa vaikka ruoka ei sillä tuella halpene yhtään.
Miksi maksetaan? Ja kuka mahtaakaan olla todellinen tuesta hyötyjä tässä tapauksessa? Tämä esimerkki karmaisevalla tavalla kertoo sen kuka on tuen todellinen hyötyjä. Kuluttajan ruoka ei halpene senttiäkään mutta sen sijaan Utsjoella maidontuottaja voi tuen varassa jatkaa tappiollista tuotantoaan jonka muuten joutuisi lopettamaan kannattamattomana.
Patologinen valehtelija valehtelee niin hyvin että uskoo itsekin omat sanansa. Hän on valmis sanomaan ihan mitä tahansa, saadakseen haluamansa ja sillä ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa. He eivät myöskään välitä siitä, mitä muut ihmiset heistä ajattelevat tai miltä muista tuntuu, kun totuus selviää.
Patologinen valehtelija on siinä mielessä sosiopaatti tai psykopaatti että hän ei osaa asettua toisen ihmisen asemaan ollenkaan. Hän ajattelee aina ja vain itseään.
Jossain vaiheessa valheet tavallisesti paljastuvat ja jos lain koura ei silloin kosketa, niin elämä muuttuu muuten hankalaksi. Seuraa vaihe, jossa hakeudutaan hoitoon.
Satutko tietämään paljonko Utsjoella maitoa tuotetaan, kun otit sen yleistäväksi esimerkiksi, tietojeni mukaan siellä on kolme maidontuottajaa, joten vaikutus on lähes 0 kokonaisuutta ajatellen.
Satun tietämään, nyt kun Guttormikin lopetti. Mutta ei kyse oli siitä Utsjoesta, se nyt pitäisi jokaisen tajuta. Kyse on siitä kuka tuesta hyötyy ja kuka ei. Tuo Utsjoki tuo ääriesimerkkinä esille sen että kuluttaja ei hyödy maataloustuesta pennin hyrrää. Se ei alenna hintaa kaupassa, kuluttaja on vain maksumies.
Vaikka tuki muualla onkin olempi, tosin vaikkapa C3:lle niinkin korkea kuin 13 c/l (a/b 3 c/l) niin periaate on edelleen sama. Koska maataloutta tuetaan siellä missä se on kannattamatonta ilman tukea niin tuki koituu täysimääräisenä sen viljelijän hyödyksi joka tukea saa ja pystyy sen varassa jatkamaan kannattamatonta tuotantoa kuten tuolla Utsjoella, hinta kaupoissa ei alene yhtään. Asia olisi toinen jos tuki olisi suunnattu toisin, kannattaa lukea tuo
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
ja pohtia asiaa ajatuksella.
kyllä kuluttaja hyötyy Utsjokelaisestakin viljelijästä, olet vain niin tyhmä ettet tajua sitä.
Se kuuluisa ruotsinmaidon tuoja tekee tappiota 6 senttiä per litra, toimistusjohtaja on lähtenyt ja firma horjuu konkurssin paikkeilla, Tanskan ja Ruotsin tuottajat on ajettu velkahelvettiin ja samaa yrittävät nyt Suomessa. Kerrassaan hienoa että sinä Suomalaisena ihailet moista toimintaa, sinun vaarit kyllä pieksis sinut jos ovat itsenäisen ja vapaan Suomen puolesta joskus taistelleet!
Eivät pieksisi. Sukutila jo 1600-luvulta ja onhan noita kahinoissakin mukana ollut ihan tarpeeksi. Se vain että he ovat aikanaan ymmärtäneet oman aikansa realiteetit ja vaatimukset,eihän tätä sukutilaa enää muuten olisi. Minä vastaavasti ymmärrän oman aikani vaatimukset ja reaaliteetit ja sukutila jatkuu edelleen minun jälkeenikin. On pystyttävä tuottamaan kannattavasti ja siinä taas tuo
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
kirjoitus osuus aika lailla oikeaan että
"Suomella on järjelliset viljelyolot etelässä ja Pohjanmaalla. Vähän liioitellen voidaan sanoa, että menestymään pystyvän suomalaisen maataloustuotannon pahin vihollinen ei olekaan ulkomainen kilpailu vaan ylituettu C-tukialueiden tuotanto."
kyllä tunnetaan ja etelän maataloutta minnekään ole siirretty, joka hehtaaria viljellään..
Noin 15% etelän pelloista on tuottamattamana LHPnä. Pitkälti siksi että etelästä on tukipolitiikalla hävitetty kotielöimet eli pellon sadolle ei olekaan enää omalla tilalla jatkojalostusmahdollisuutta ja pelkkä vilja tas on kannattavuudeltaan reilusti kotieläinpuolta heikompi.
etelän karjatalous on jopa kannattavampaa kuin pohjoisen ja LHP pellosta valitukset viherpiiperoille.
Viljelijä saatikka sitte pitkän kunniakkaan sukutilan isäntä ei hyökkää toista viljeliää kohtaan noin raukkamaisesti kuin sinä! Häpeäisit!
Kas kun et tuota Arlan tappiota kommentoinut mitenkään, toisaalta mitäpä siinä on kommentoitavaa, monen vuoden virhellinen inja alkaa nyt vasta hahmottumaan näille isänmaanpettureille!
"Jo Vain" ja monella muulla nimimerkillä kirjoittava provoilija lienee hommaan palkattu, ainakin sanoo saavansa 50 tonnia tietokoneen ääressä istumisesta ja ei tuo muuta teekään kuin provoilee päivät pitkät kaikille mahdollisille keskustelu palstoille eri nimimerkeillä..
Nyt olette poijaat hakoteillä... Minä en ole JoVain, hän on toinen henkilö. Valitettavasti monessa asiassa olemme samaa mieltä asioista. Maataloudessa olisi paljon korjattavaa, koivu ja tähti mentaliteetista ja siitä että kannattavuus taataan kaikille tiloille kokoon ja osaamiseen katsomatta on päästävä. Vain jos tukitasot alennetaan koko maassa (poistetaan kansalliset tuet) pääsee kehitys tapahtumaan luonnollista tietä ja oikean suuntaisena.
Etelän karjatalous voi olla Taloustohtorissa kannattavampaa kuin pohjoisen. Mutta vain siitä syystä että etelässä joustaan lujempaa ja tehdään enemmän töitä. Samaan tulokseen päästää vasta noin 3-5 lehmää ja 5-10 hehtaaria suuremmalla yksikkökoolla, sen verran lujempaa on juostava.
"LHP pellosta valitukset viherpiiperoille. "
Älä nyt viitsi, iso mies!
Jos olet maanviljelijä niin kuin minä olen niin tiedät yhtä hyvin kuin minäkin että tuo LHP on vain luonnonsuojeluksi naamioitua tulotukea.
Kun kesannointivelvoite poistui niin se johti meillä pahaan rehuviljan ylituotantoon ja hintatason romahtamiseen. Jotta saatiin rajoitettua tuotantoa mutta silti pelloille täydet tuet niin keksittiin että LHP joka on olevinaan niin vihertävää mutta päätarkoitus on jakaa tukiraha pellolle vaikka ei mitään tehtäisikään.
Jotain kertonee sekin että vuosi kaksi sitten (viljan hinnan ollessa merkittävästi nykyistä alempi) suureen ääneen harmiteltiin että sitä saa olla vain 15% tilan peltoalasta ja viljelijät olivat vaatimassa että sitä pitäisi saada olla 30-50% peltoalasta täydellä tuella. Helppoa rahaa eikä mitään tarvii tehdä, ymmärtäähän sen.
Mutta iso mies, lopeta nyt tuo viherpiiperoista puhuminen.
mitä Suomi hyötyy jos tuotanto valuu ulkomaolle ???
Oma maatalous tuo kansantalouteen työtä, veroja, varmuutta uutta jaettavaa , arviolta 10 miljardin arvosta..
1 Ruoka olisi ostettava ulkomailta, lasku 4 miljardia
2 Työttomyys räjähtäisi käsiin, lasku siitä 2 miljardia
3 Huoltovarmuus menettäisiin, varastoja ym. 1 miljardi
4 Ulkomaille menevä raha pois kansantaloudesta, lasku 1-2
miljardia
5 Verotulot maataloudelta 1,5 miljardia
6 EU:lle olisi silti maksettava jäsenmaksua 1,5 miljrdia7
on kyllä uskomaton, sanoisinko että jalat hieman irti maasta.
"Helppoa rahaa eikä mitään tarvii tehdä, ymmärtäähän sen." pelto pn pidettävä tuotantokunnossa ja viljelytuloa ei luonnollisesti tule.
Viljelykunnossa pitämiseen riittää niitto kerran kesässä että ei pusikoidu...
Ja mikä viljelytulo??? Muutaman vuoden takaisella viljan hinnalla se oli viljelymenoa, sadon arvo ei kattanut tuotantokustannuksia ja osa tuista piti laittaa panoksiin. Juuri siksi tuo LHP otettiin käyttöön, täydet tuet mutta juuri mitään ei tarvitse tehdä => jää enemmän rahaa käteen...
"raukkamaisesti kuin sinä! Häpeäisit! "
Ei ole mitään syytä hävetä. Jos kertoo totuuden sellaisena kuin se on niin siinä ei ole mitään hävettävää. Se sitten jos totuus ei miellytä kaikkia niin se on toinen juttu. Mites raukkamainen työkkäys tuo eduskunnassa sitten oli? Minusta sekin oli vain että joku uskalsi painostuksesta huolimatta astua esiin ja kertoa totuuden. Rohkeita miehiä, sellaisia tarvitaan!
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
"Millaisena ministeriö näkee A- ja B-tukialueen etenkin nautakarjatalouden tulevaisuuden? Onko ministeriössä tehty tietoinen päätös siitä, että tuotanto siirtyy C-alueelle? Jos näin ei ole, niin nyt ministeriössä olisi hyvä tiedostaa se tosiasia, että nykyiset toimet johtavat vääjäämättä tuotannon siirtymiseen C-alueelle. Jos tuotanto siirtyy, niin ovatko kuluttajat valmiita maksamaan korkeammalla tuella tuotetut tuotteet ja ylituotannon? Jossain vaiheessa tilanne valkenee myös kuluttajalle. Komissionkin suunnalta on jo ihmetelty, miksi kotieläintilat häviävät etelästä.
Edellisissä tukineuvotteluissa esitetyt tilamallilaskelmat eivät vastaa olemassa olevaa käytäntöä. Laskelmat olivat tarkoitushakuisia, ja niiden avulla haluttiin hävittää tukierot eri tukialueiden väliltä."
"Jos 40-lehmäisen maitotilan tukieron suhteuttaa käytäntöön, niin sillä ostaisi Maaseudun Tulevaisuuden lukijoiden suosikkiauton (Volvo V 70) joka neljäs vuosi. Rahaa jäisi vielä käyttökuluihinkin."
"C-alueen tuotannon kasvu perustuu poikkeuksellisen korkeisiin tukiin, eli siellä tuotannon kannattavuus on erinomainen. C-alueella maksetaan sekä tuotantoa sopeuttavaa tukea investointituen muodossa että tuotantoa ylläpitävää tukea 142-tuen muodossa. Suomeen on luotu C-alueelle Euroopan parhaiten kannattava maidontuotanto, ja samalla A- ja B-alue on painumassa Euroopan huonoimmin kannattavaksi. "
kokonaistuet suurilla lypsykarjatiloilla olivat v. 2009 B-aluella 65800 ja C-alueella 66300 euroa. Eli eroa vain 500 euroa. Mutta sitten tulotasossa oli enemmän eroa B-alue 52600 ja C1-alue vain 40400 euroa.
Raja-alueet ovat ongelmallisia. Niillä tuet menee kerrasta poikki, mutta kustannukset eivät eroa luonnollisestikaan noin jyrkästi. Mutta keskimäärin kyllä B-alue on ollut selvästi edullisempaa maidonviljelyaluetta kuin C1-alue.
ei käsitä että tuloilla peitetään menot, tai yritetään peittää, tappiotahan tuo viljely tuottaa mutta kun on lusikalla annettu ei voi kauhalla vaatia..
Taas otat vain osan luvuista etkä ollenkaan analysoi tai pohdi miten ja mistä kuvut muodostuvat? Esimerkiksi tuossa niin b-alueella kotieläintuotto 125.200 ja vastaavasti c1 111.100 ja c2 115.500. Eroa siis noin 10.000 euroa ja jos tuon jakaa maidon tuottajahinnalla 0,40 niin se on 25.000 litraa maitoa eli lähes kolme lehmää. Vastaavasti hehtaareita on 62 - 51 - 61. Eli noin pyöreästi b-alueella on juostava 3 lehmää ja 5 hehtaaria lujempaa eli tehtävä enemmän töitä.
Vastaavasti sitten c2 47.300 ka kun katsotaan kannattavuuskerrointa eli miten on saatu palkkaa ja pääoman tuottoa niin c2 0,59 ja c1 0,52 ja b 0,53. Mielenkiintoista on huomata myös työtunnit eli c2, c1 ja b
4 660 4 360 5 410
eli tuon verran eli lähes 1000 tuntia enemmän vuodessa on b-alueella juostava lujempaa että päästään samaan tulokseen.
tämäkin ja laskettu ennen Etelän uutta lehmätukea..
Lähde kirjanpitoitilat MTT:n Taloustohtorista.
Tunnusluku yrittäjätulo, kohdejoukko suuret maitotilat v. 2007.
tukialue B 68 200 euroa
tukialue C1 50 100 euroa
tukialue C2 50 500 euroa
tukialue C2P 30 200 euroa
tukialue C3 54 300 euroa
(Tukialueilta A ja C4 on niin vähän kirjanpitotiloja kohdeotoksessa, että niistä ei anneta keskiarvoa julkisuuteen.)
Työtunnit. Muut c-alueita, tuo viimeinen on B-alue. Ja suuret maitotilat 2007.
4 880 4 640 4 780 4 520 5 710
Eli B-alueella täytyy saman taloudellisen kokoluokan tilalla juosta noin 1.000 tuntia lujempaa kuin c-alueella. Ja myös tuo 2009 on sitten ennen uutta etelän lehmätukea joka tuli vasta 2010.
miten niissä otetaan huomioon etelän paremmat tuotanto olosuhteet ???.
"Viljelen vaatimattomia tiluksiani nippa nappa pohjoisen puolella siis vielä kohtalaisen etelässä, kun aloittelevana viljelijän planttuna tein nuorikkoni kansa kesäloma reisuja etelään kylvöurakan päätteeksi niin siellä oraat oli jo polveen asti ja kasvoi "mustana" kun samaan omani oli vilunsinisiä tikkuja joista ei tiennyt sanoa tuleeko niistä ikinä mitään, tarvitseeko vielä enempi perustella pohjoisen ja etelän kasvueroista. Keskustelussa väitettiin ettei etelässä makseta MITÄÄN kansallisia tukia, maksetaan ainakin 2013 saakka. Väitettiin myös pohjoisen jättituista, mitähän ne ovat, hehtaaria kohti maksetuilla tuilla ei ainakaan viljanviljelyssä ole hirveitä eroja ole. Etelän viljelijät ovat nauttineet vuosikymmeniä ellei satoja vuosia edullisimmista tuotanto olosuhteista ja nyt kun pohjoiset olosuhteet huomioidaan niin hirveä poru, olisikohan vähän syytä mennä itseensä. "
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/ProAgria/ajankohtaista/Maatilojen%20ja%20maaseutuyritysten%20johtamisessa%20k%E4ytt%E4m%E4t%F6nt%E4%20potentiaalia%20viel%E4%20omien%20tulosten%20ja%20vertailutietojen%20hy%F6dynt%E4misess%E41
"Kevätkylvöille päästiin ensimmäisenä Pohjanmaalla
03.05.2011 "
Oli niin surkeeta tuolla korkeampien tukien Pohjanmaalla, kylvöille päästiin vasta ensimmäisinä. On se tuo c-alue sitten olosuhteiltaan karua ja kurjaa...
viljamiehillä paremmat tuet ja yhdellä lumitalvella ratsastus on provoilua..
http://yle.fi/alueet/helsinki/helsinki/2010/12/paakaupunkiseudun_raju_lumitalvi_nakyy_jo_kolaritilastoissa_2228884.html
Olet ja täysin tietämätön viljelyolosuhteista!
Lainaus tuosta sinun linkistäsi:
. Ainoastaan Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla on enää roudassa olevia peltoja....
JOS JOKU PIENI ALUE MAAKUNNASTA OMAA LÄMPÖTALOUDELLISESTI ERINOMAISEN MAAPERÄN EI SE TARKOITA ETTÄ KOKO LÄÄNI ON YHTÄ HYVÄSSÄ' ASEMASSA KYLVÖJEN SUHTEEN, ILMASTO ALKAA MUUTTUMAAN JYRKÄSTI JUURI POHJANMAAN ALUEELLA. KANNATTAIS OTTAA ASIASTA SELVÄÄ, POHJANMAALLA ON ERITTÄIN PALJON ERILAISIA MAALAJEJA VILJELYSSÄ!
R. Impiläinenkö se siinä? Kun katsot satotilastot
www.matilda.fi
niin huomaat että Pohjanmaa c1 ja osin c2 vetää korkeampia satoja vehnästä, ohrasta ja kaurasta kuin ab-alueen Satakunta ja Kymenlaakso ja Pirkanmaa ja Häme ja Uusimaakin. Varsinais-Suomi on siinä kintaalla että pärjääkö c1-alueen Pohjanmaalle, c2-alueen nippa nappa ohittaa.
Ja nurmipuolella c1 ja c2 molemmat saavat isompia satoja kuin koko ab-alue.
Missä on se satotasossa näkyvä olosuhdehaitta???
tai siirrä C alueet Uudellemaalle, paskapuheilla ei luonnonlakeja kumota..
http://www.evira.fi/attachments/kasvintuotanto_ja_rehut/metsanviljely/lamposummakartta/lamposummakartta_100.pdf
Provoilija järjelläs. Pohjanmaalla pelto saa oikeaa karjanlantaa ja kasvinvuorottelu toimii luonnostaan sekä nurmen pitkä uudistusväli vähentää huuhtoumia sekä parantaa maan rakennetta viljat kylvetään yleensä parhaille lohkoille. Ja pohjanmaalla perinteisesti kateus on kovaa jolloin ei hävitä naapurille satotasossa joten yritystä löytyy! Etelä suomessa jo ennen EU:ta leipä tuli viljanviljelyllä helpommin kuin eläimiä pitämällä mutta maat ei saa karjanlantaa.
-
-
minä olen tehnyt maataloustöitä ennenkun sinut on alulle etes pantu turhaa uhoat mutta se kuuluu MTK laisen ja kepuloisen tapoihin.
hän tarkoittaa.
Maa paranee levätessään, kuohkeutuu ja ravinteet tasaantuu jolloin apulantaa tarvitaan vastaavasti vähempi kun pelto otetaan viljelykseen, mutta eihän sitä voi tajuta jos ei oo maata ikään viljelly,
harvemmin näkee valoisia salaojitettuja lakeuksia "lepäämässä", kostaita pieniä metsän keskellä olevia lohkoja kylläkin.
-
-
-
-
on "lepäämässä"
-