Tämä on sinulle rakas. Olet jättänyt jälkesi minuun ja ajatuksiini vaikka olet jo lähtenyt elämästäni. Tunne hiipuu kuin loppumaisillaan oleva kesä. Jäljelle jää muisto ja ajoittain kipua aiheuttava ikävä, kunnes sekin katoaa ja muuttuu kauniiksi muistoksi. Kuvaasi katsellessa hymyilen syvästä mielihyvästä. Enkelit sinua suojelkoon, missä ikinä kuljet, prinsessani.
http://www.youtube.com/watch?v=R9Xoulxa59Q
http://www.youtube.com/watch?v=R9Xoulxa59Q
Vastaukset 21
Vanhimmat
ja kumpiko lähti? Minä vai sinä? Niin että turha lirkutella.
AI!!Kuka lähti?? Minne?? Milloin?? Miksi???
http://kotomatrix.ru/images/lolz/2011/02/18/827013.jpg
Olen minä täällä!!!! En ole mikään kaunis muisto vaan todellisuus :)
http://kotomatrix.ru/images/lolz/2010/12/05/757642.jpg
Kaunis kirjoitus. Ei vain vaikuta kovin rakkaalta ihmiseltä jos hänelle sanot hyvästi nimettömällä viestillä. Mutta tyylinsä kullakin.
Vastaan tähän ja muutenkin viimeisen kerran kommentoin aihetta. Kyllä hän on minulle hyvin rakas ja tulee aina olemaan, mutta elämässä ei aina saa sitä mitä haluaa. Joskus on vain jatkettava matkaansa, vaikka tunteet kehoittavat tekemään toisin. Hän on todellakin lähtenyt pois elämästäni. Kunnioitan hänen päätöstään jättämällä hänet rauhaansa.
En tunne onneksi, en mitään - en ketään Wansfellia:)
Kirjoita tuo A4 arkille, ja pyyhi sillä p**sees.
Tiedän ,ne kaikki suljen sydämeen.
Ja mitä sanoisit jot vastaan tulisit? Kaikkea muuta, joten goodbye, luottamuksellisempaa loppuelämää sulle. Nyt se on kortilla.
Kaunis ajatelma. Olet vahva.
Kirjoituksesi herätti ajatuksia ja muistoja yhdestä hyvin epätodellisesta kohtaamisesta.
Se aika kulkee mukanani ja
olit silloin valonani, niin hullua ja nurinkurista kuin se kaikki olikin.
Aikaa on kulunut ja etäisyys kasvanut. Sitä tarvitsi, vaikka mieli olisi tehnyt jutellakkin.
Kaikki olisi voinut vaan silloin jäädä vellomaan samaan kohtaan paikalleen. Ruokkimaan itseään itsellään, kuin koira pakkasessa, joka järsii käpäläänsä ainoaksi ravinnokseen ketjunsa päässä.
Jotenkin se meni näin ja on muistona kuitenkin arvokas ja aina mukanani.
Kuka tietää, jos kohtalo tuo kohdalle vielä.
.............hui..............
ihan vaan elämän paskin juttu ja jos siitä jotain hyvää jäi, niin tieto siitä, että siitäkin selviytyy.
Eikä apu löytynyt suinkaan siitä, mistä sen olisi odottanut, vaan ihan jostain muusta.
Se siinä nurinkurista just olikin.
No on hyvä tietää tämäkin...
ettet tiedä ja metsään menet arvauksissas.
***
Rakkaalleni..Kovin murheelliseksi viestisi minut tekee..Juurikun, huomenna etenkin, sinun tukeasi kovasti tarvitsisin. Olen heti huomenna aamusta menossa paikkaan, jossa kohtasimme ja täytit sydämeni turvan tunteella. Sinulta niin paljon sain. Tukea ja konkreetistakin jälkeä. Millään en pysty sitä hyväksymään, miksi sen haluat lopuvan näin ikävästi eroon. Olisin halunnut jotain lisää muisteltavaa ja muistoja. Prinsessa haluaisi tuntea sylin ja kädet vahvat ympärilänsä..
Tiedän, että minulla on enkeli tähdellä, silmänä ja lohtuna jos minut nyt hylkäät ja ikävän sydämeeni asustat...
Voisitko edes kirjoitella, lohduttaisi sekin..valuvia kyyneleitä***
Kauniisti kirjoitat. Tuli oikein hyvä mieli pimenevässä illassa. Kiitos Sinulle, tuulihaukka;)
Näin...kuten arvelinkin.......
Joo joo mitä pohjatonta kliseistä paskaa. Mitä tuokin todellisuudessa on? Möhömaha pienimunaisen mammanpojan ja jonkun alaikäisen kohtaaminen?
Ihmiset on ihmisiä eikä prinsessoja. Oksettaa tämä skeida.
Jonain päivänä itkekkin oot...Eikä toi sunkaan viesti kovin hyvältä ja ajatuksia herättävältä tuntunut. Parempi olisi pistää pää nurkaan ja hävetä.. kun noinkin aikuista olet olevinasi vajaa kasvuinen..
kaunista.
kiitos että jaoit tämän.
toivottavasti se olin minä
se PRINSESSA!
....ole hyvä, niitä on saduissa...