pakkanen lisää tehoa?

Miksi turboautot eivät tunnu tehokkaammilta talvipakkasilla kuin kesähelteellä. Jos kerran viileä ilma lisää tehoa... eroahan tulee jopa 50C. Voisiko joku valaista?
3611441
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 36

Vanhimmat

Asia on niin, että kyllä tehoa TULEE lisää talvella, jos vertaa kesälämpötiloihin.

Äänestä
  • Moottoriteho kyllä lisääntyy, mutta pyöräteho saattaa jopa laskea koska voimansiirto vastustaa (öljyt kankeat).

    Äänestä

Tuota... lämpötilan lisäksi pitää huomioida myös ilman kosteus, joka talvella kovilla pakkasilla on pienempää kuin vaikkapa syksyn 5- 15 celsiusasteen lukemilla, ja näin happeakin on vähemmän. Siksipä pakkasilma ei merkittävästi paranna moottorin suorituskykyä.

Äänestä
  • "ja näin happeakin on vähemmän"

    Siis jos ilmassa on vähemmän vettä, niin sitten on vähemmän happeakin?

    No... Onhan vedessäkin happea, mutta niin on myös hiilidioksidissakin... Kummatkin ovat palamistuotteita...

    Vedessä olovaa happea ei voi käyttää palamiseen.

    Toisekseen, vaikka kylmällä saattaa sylintereissä olla enemmän happea, niin polttoaineen syötöt pysyvät kuitenkin lähes vakioina...

    Tietysti, jos ruuvaisit syöttöjä isommalle aina pakkasella, niin voisi olla, että kylmällä saisit enemmän irti koneesta, mutta totuushan on kuitenkin, että kylmä rasittaa konetta jo muutenkin...

    Äänestä

  • Joku... kirjoitti:

    "ja näin happeakin on vähemmän"

    Siis jos ilmassa on vähemmän vettä, niin sitten on vähemmän happeakin?

    No... Onhan vedessäkin happea, mutta niin on myös hiilidioksidissakin... Kummatkin ovat palamistuotteita...

    Vedessä olovaa happea ei voi käyttää palamiseen.

    Toisekseen, vaikka kylmällä saattaa sylintereissä olla enemmän happea, niin polttoaineen syötöt pysyvät kuitenkin lähes vakioina...

    Tietysti, jos ruuvaisit syöttöjä isommalle aina pakkasella, niin voisi olla, että kylmällä saisit enemmän irti koneesta, mutta totuushan on kuitenkin, että kylmä rasittaa konetta jo muutenkin...

    Normaali koneessa sitä ei niin huomaa, mutta vähän kutitellussa koneessa sateen jälkeinen viileä kosteus tuo vähän lisää menohaluja pellin alle.

    Ja jos välijäähdytin on normaalia isompi voi olla, että talvella sitä on jo syytä peitellä, että ei imuilma pääse laskemaan liian alhaiseksi..

    P.S
    Mihin niitä tehoja tarvii talvella? Kun ei tassut tahdo saada pitoa pienemmilläkään tehoilla.

    Äänestä

  • Joku... kirjoitti:

    "ja näin happeakin on vähemmän"

    Siis jos ilmassa on vähemmän vettä, niin sitten on vähemmän happeakin?

    No... Onhan vedessäkin happea, mutta niin on myös hiilidioksidissakin... Kummatkin ovat palamistuotteita...

    Vedessä olovaa happea ei voi käyttää palamiseen.

    Toisekseen, vaikka kylmällä saattaa sylintereissä olla enemmän happea, niin polttoaineen syötöt pysyvät kuitenkin lähes vakioina...

    Tietysti, jos ruuvaisit syöttöjä isommalle aina pakkasella, niin voisi olla, että kylmällä saisit enemmän irti koneesta, mutta totuushan on kuitenkin, että kylmä rasittaa konetta jo muutenkin...

    Vettä todellakin käytetään palamisen tehostamiseen. Olet varmasti kuullut ahdetuista moottoreista jotka on varustettu vesiruiskutuksella?

    Tiesitkö että ruoste on raudan palamistuote? Vesi aiheuttaa ruostumista.

    Äänestä

  • P.P. kirjoitti:

    Vettä todellakin käytetään palamisen tehostamiseen. Olet varmasti kuullut ahdetuista moottoreista jotka on varustettu vesiruiskutuksella?

    Tiesitkö että ruoste on raudan palamistuote? Vesi aiheuttaa ruostumista.

    Ettei vaan niiden toiminta perustuisi siihen, että vesi laajenee lämmetessään...

    tavallaan puoli-höyrykone siis...

    En ala kommentoimaan raudan ja veden suhdetta... Koska esimerkiksi galvaanisen korroosion takia se on todella monimutkainen kokonaisuus... Ja jos oikein muistan, niin absoluuttisen puhdas rauta on ruostumatonta.... Mutta sitä ei löydy Maasta...

    Äänestä

  • tbo kirjoitti:

    Normaali koneessa sitä ei niin huomaa, mutta vähän kutitellussa koneessa sateen jälkeinen viileä kosteus tuo vähän lisää menohaluja pellin alle.

    Ja jos välijäähdytin on normaalia isompi voi olla, että talvella sitä on jo syytä peitellä, että ei imuilma pääse laskemaan liian alhaiseksi..

    P.S
    Mihin niitä tehoja tarvii talvella? Kun ei tassut tahdo saada pitoa pienemmilläkään tehoilla.

    "Ja jos välijäähdytin on normaalia isompi voi olla, että talvella sitä on jo syytä peitellä, että ei imuilma pääse laskemaan liian alhaiseksi.."

    Eihän se välijäähdytin mikään pakastin ole... normaaliautotkin käyttää ilmaa joka on yhtä kylmää kuin ulkoilmakin, ja sitä kylmemmäksi ei pelkällä lämmönvaihtimella ilmaa saa.

    " lisää menohaluja pellin alle."

    Mutta mistä energia siihen? Kulkemiseen tarvitaan polttoainetta, jos polttoaineen syöttö pysyy vakiona, niin silloin teho ei kasva.

    Voihan tietysti olla, että minä en huomaa jotain tärkeää yksityiskohtaa... En edes väitä olevani asiantuntija, mutta koko juttu kuulostaa todella oudolta...

    Äänestä

  • joku kirjoitti:

    "Ja jos välijäähdytin on normaalia isompi voi olla, että talvella sitä on jo syytä peitellä, että ei imuilma pääse laskemaan liian alhaiseksi.."

    Eihän se välijäähdytin mikään pakastin ole... normaaliautotkin käyttää ilmaa joka on yhtä kylmää kuin ulkoilmakin, ja sitä kylmemmäksi ei pelkällä lämmönvaihtimella ilmaa saa.

    " lisää menohaluja pellin alle."

    Mutta mistä energia siihen? Kulkemiseen tarvitaan polttoainetta, jos polttoaineen syöttö pysyy vakiona, niin silloin teho ei kasva.

    Voihan tietysti olla, että minä en huomaa jotain tärkeää yksityiskohtaa... En edes väitä olevani asiantuntija, mutta koko juttu kuulostaa todella oudolta...

    Hapen määrä ilmassa lisää tehoa,esim.syksyn sateiden jälkeen ilman happipitoisuus on suurempi kuin kesähelteillä.Ts.moottori saa enemmän happea.

    Äänestä

  • happi kirjoitti:

    Hapen määrä ilmassa lisää tehoa,esim.syksyn sateiden jälkeen ilman happipitoisuus on suurempi kuin kesähelteillä.Ts.moottori saa enemmän happea.

    "Hapen määrä ilmassa lisää tehoa"

    Näin on, mutta siihen tarvitaan myös polttoainetta...

    Vaikka syöttäisit sylintereihin 100 % happea, niin kasvaisivatko tehot? Olettaen että et ole säätänyt autoasi liian suurille syötöille, niin että normaalisti moottori puhaltaa ulos palamatonta hiiltä...

    Vai onko olemassa jokin säätömekanismi, joka pystyy lisäämään polttoaineen syöttöä?

    Eihän energiaa synny siitä että koneeseen menee happea ja sitä tulee sieltä ulos, eihän?

    Siihen tarvitaan myös polttoainetta.

    Äänestä

  • joku... kirjoitti:

    "Hapen määrä ilmassa lisää tehoa"

    Näin on, mutta siihen tarvitaan myös polttoainetta...

    Vaikka syöttäisit sylintereihin 100 % happea, niin kasvaisivatko tehot? Olettaen että et ole säätänyt autoasi liian suurille syötöille, niin että normaalisti moottori puhaltaa ulos palamatonta hiiltä...

    Vai onko olemassa jokin säätömekanismi, joka pystyy lisäämään polttoaineen syöttöä?

    Eihän energiaa synny siitä että koneeseen menee happea ja sitä tulee sieltä ulos, eihän?

    Siihen tarvitaan myös polttoainetta.

    No, ainakin elektronisesti ohjatut ruiskumoottorit osaavat lisätä polttoainetta hapen lisääntyessä.

    Äänestä

  • joku kirjoitti:

    "Ja jos välijäähdytin on normaalia isompi voi olla, että talvella sitä on jo syytä peitellä, että ei imuilma pääse laskemaan liian alhaiseksi.."

    Eihän se välijäähdytin mikään pakastin ole... normaaliautotkin käyttää ilmaa joka on yhtä kylmää kuin ulkoilmakin, ja sitä kylmemmäksi ei pelkällä lämmönvaihtimella ilmaa saa.

    " lisää menohaluja pellin alle."

    Mutta mistä energia siihen? Kulkemiseen tarvitaan polttoainetta, jos polttoaineen syöttö pysyy vakiona, niin silloin teho ei kasva.

    Voihan tietysti olla, että minä en huomaa jotain tärkeää yksityiskohtaa... En edes väitä olevani asiantuntija, mutta koko juttu kuulostaa todella oudolta...

    talviralleissa, siellä on välijäähdytintä peitelty.
    Jos välijäähdytin on optimoitu toimimaan lämpimissä kesäkelissä, niin talvella kovassa pakkasessa ajoviima jäähdyttää jo liikaa..
    Näinhän on monen jäähdyttäjänkin kohdalla talvella.

    Ja tottakai koneeseen täytyy syöttää lisää menovettä tehojen saamiseksi, eihän tehot voi tyhjästä syntyä. Elektroninen moottorin ohjausyksikkö huolehtii tästä.

    Poikea vaikka sivulla
    - http://www.amworks.com/

    Äänestä

  • P.P. kirjoitti:

    No, ainakin elektronisesti ohjatut ruiskumoottorit osaavat lisätä polttoainetta hapen lisääntyessä.

    asia on selvä...

    happea polttoainetta = energiaa

    lisää happea lisää polttoainetta = lisää energiaa!

    Äänestä

  • tbo kirjoitti:

    Normaali koneessa sitä ei niin huomaa, mutta vähän kutitellussa koneessa sateen jälkeinen viileä kosteus tuo vähän lisää menohaluja pellin alle.

    Ja jos välijäähdytin on normaalia isompi voi olla, että talvella sitä on jo syytä peitellä, että ei imuilma pääse laskemaan liian alhaiseksi..

    P.S
    Mihin niitä tehoja tarvii talvella? Kun ei tassut tahdo saada pitoa pienemmilläkään tehoilla.

    Muistuukin mieleen mopoajat, jolloin viileällä kostealla säällä mopokin tuntu jotenkin virkeämmältä. Nytkin tarkemmin ajatellen sadesäällä on tuntunut nykyinen turbodiisselikin voimakkaammalta... Toi se pointti varmaankin pääasiassa on.

    Äänestä

  • joku... kirjoitti:

    Ettei vaan niiden toiminta perustuisi siihen, että vesi laajenee lämmetessään...

    tavallaan puoli-höyrykone siis...

    En ala kommentoimaan raudan ja veden suhdetta... Koska esimerkiksi galvaanisen korroosion takia se on todella monimutkainen kokonaisuus... Ja jos oikein muistan, niin absoluuttisen puhdas rauta on ruostumatonta.... Mutta sitä ei löydy Maasta...

    eiköhän se lambda ohjattu ruisku ole se avain sana, säätää seokset kohdalleen

    Äänestä

  • joku... kirjoitti:

    Ettei vaan niiden toiminta perustuisi siihen, että vesi laajenee lämmetessään...

    tavallaan puoli-höyrykone siis...

    En ala kommentoimaan raudan ja veden suhdetta... Koska esimerkiksi galvaanisen korroosion takia se on todella monimutkainen kokonaisuus... Ja jos oikein muistan, niin absoluuttisen puhdas rauta on ruostumatonta.... Mutta sitä ei löydy Maasta...

    ... on nimenomaan muuttaa lämpöenergiaa liike-energiaksi. Vesi sitoo lämpöä ja paisuu tilavuudeltaan höyrystyssään. Eli saadaan mukavasti jäähdytettyä tiukkaa konetta ja samalla lisää momenttia -> tehoa.

    Äänestä

  • Samu kirjoitti:

    ... on nimenomaan muuttaa lämpöenergiaa liike-energiaksi. Vesi sitoo lämpöä ja paisuu tilavuudeltaan höyrystyssään. Eli saadaan mukavasti jäähdytettyä tiukkaa konetta ja samalla lisää momenttia -> tehoa.

    Vesiruiskulla on muitakin hyviä ominaisuuksia ahtokoneessa. esimerkiksi nakutus kestävyys paranee rutkasti eli esim ennakkoa voidaan laittaa enemmän joka tarkoittaa useimmissa tapauksissa myös lisää tehoa. Lisäksi vesiruiskutus estää suurimman osan karstoittumisesta. Itselläni on tuollainen paxtonin remmiahdin vesiruiskulla ja käyttäjän oppaassa suositellään veten joukkoon lisäksi n.20-25% metanolia joka jäähdyttää ja nostaa nakutus rajaa.
    Monissa autoissa joissa on niin sanottu lambda säätö, niin lambda säätäkiin vain tyhjäkäyntia ja ehka n. 1000-2000 rpm. Koska normaali lamda ei pelaa enää kovilla kierroksilla ollenkaan. tarvittaisiin niin sanottu laajakaista-lambda joka maksaa erittäin paljon.
    Lisäksi vielä imuilmasta. se pitää paikkansa että jokainen aste lisää ahtokoneessa theoa yhden hevosvoiman, aina 27c asti sen jälkeen mitä kylmemmäksi menee niin todellinen huipputeho jopa laskee koska bensiini alkaa pisaroitumaan imusarjan kanaviin.

    Äänestä

  • tomi kirjoitti:

    Vesiruiskulla on muitakin hyviä ominaisuuksia ahtokoneessa. esimerkiksi nakutus kestävyys paranee rutkasti eli esim ennakkoa voidaan laittaa enemmän joka tarkoittaa useimmissa tapauksissa myös lisää tehoa. Lisäksi vesiruiskutus estää suurimman osan karstoittumisesta. Itselläni on tuollainen paxtonin remmiahdin vesiruiskulla ja käyttäjän oppaassa suositellään veten joukkoon lisäksi n.20-25% metanolia joka jäähdyttää ja nostaa nakutus rajaa.
    Monissa autoissa joissa on niin sanottu lambda säätö, niin lambda säätäkiin vain tyhjäkäyntia ja ehka n. 1000-2000 rpm. Koska normaali lamda ei pelaa enää kovilla kierroksilla ollenkaan. tarvittaisiin niin sanottu laajakaista-lambda joka maksaa erittäin paljon.
    Lisäksi vielä imuilmasta. se pitää paikkansa että jokainen aste lisää ahtokoneessa theoa yhden hevosvoiman, aina 27c asti sen jälkeen mitä kylmemmäksi menee niin todellinen huipputeho jopa laskee koska bensiini alkaa pisaroitumaan imusarjan kanaviin.

    Mihin perustuu tuo 27C° ?

    Äänestä

  • tomi kirjoitti:

    Vesiruiskulla on muitakin hyviä ominaisuuksia ahtokoneessa. esimerkiksi nakutus kestävyys paranee rutkasti eli esim ennakkoa voidaan laittaa enemmän joka tarkoittaa useimmissa tapauksissa myös lisää tehoa. Lisäksi vesiruiskutus estää suurimman osan karstoittumisesta. Itselläni on tuollainen paxtonin remmiahdin vesiruiskulla ja käyttäjän oppaassa suositellään veten joukkoon lisäksi n.20-25% metanolia joka jäähdyttää ja nostaa nakutus rajaa.
    Monissa autoissa joissa on niin sanottu lambda säätö, niin lambda säätäkiin vain tyhjäkäyntia ja ehka n. 1000-2000 rpm. Koska normaali lamda ei pelaa enää kovilla kierroksilla ollenkaan. tarvittaisiin niin sanottu laajakaista-lambda joka maksaa erittäin paljon.
    Lisäksi vielä imuilmasta. se pitää paikkansa että jokainen aste lisää ahtokoneessa theoa yhden hevosvoiman, aina 27c asti sen jälkeen mitä kylmemmäksi menee niin todellinen huipputeho jopa laskee koska bensiini alkaa pisaroitumaan imusarjan kanaviin.

    "Lisäksi vielä imuilmasta. se pitää paikkansa että jokainen aste lisää ahtokoneessa theoa yhden hevosvoiman, aina 27c asti"

    Mahdatki tietää mitä puhelet?

    Pelleillään vähän tehoilla: Jos ahdetussa koneessa on vaikka 80 hv ja 70 C ahto-ilma, tulee 40 asteen tiputuksesta koneesta 120 heppainen, vai? Tai 1000 heppaisesta 1040 heppainen?

    Äänestä

  • Samu kirjoitti:

    ... on nimenomaan muuttaa lämpöenergiaa liike-energiaksi. Vesi sitoo lämpöä ja paisuu tilavuudeltaan höyrystyssään. Eli saadaan mukavasti jäähdytettyä tiukkaa konetta ja samalla lisää momenttia -> tehoa.

    Se laitetaan vain ja ainoastaan termisten rasitusten pienentämiseksi! Vesi sitoo höyrystyessään paljon lämpöenergiaa ja vaikka se laajeneekin niin sillä ei ole mitään merkitystä tässä tilanteessa, sama kuin hyttysen pieru saharassa! Termisiä rasituksia alentamalla saadaan ahdettua moottoria lisää jonka kautta lisäteho muodostuu!

    Äänestä

  • Ahtaja kirjoitti:

    Se laitetaan vain ja ainoastaan termisten rasitusten pienentämiseksi! Vesi sitoo höyrystyessään paljon lämpöenergiaa ja vaikka se laajeneekin niin sillä ei ole mitään merkitystä tässä tilanteessa, sama kuin hyttysen pieru saharassa! Termisiä rasituksia alentamalla saadaan ahdettua moottoria lisää jonka kautta lisäteho muodostuu!

    "Termisiä rasituksia alentamalla saadaan ahdettua moottoria lisää jonka kautta lisäteho muodostuu!"

    No mutta onko tuossa nyt mitään järkeä? Laitetaan vettä sekaan, ettei polttoaine syty liian aikaisin... Miksi ette laittaisi polttoainetta sisään vasta oikealla hetkellä? Ruiskutuslaitteethan te jo tarvitsette, niin miksi ei polttoaine ruiskua?

    Äänestä

  • Joku vaan... kirjoitti:

    "Termisiä rasituksia alentamalla saadaan ahdettua moottoria lisää jonka kautta lisäteho muodostuu!"

    No mutta onko tuossa nyt mitään järkeä? Laitetaan vettä sekaan, ettei polttoaine syty liian aikaisin... Miksi ette laittaisi polttoainetta sisään vasta oikealla hetkellä? Ruiskutuslaitteethan te jo tarvitsette, niin miksi ei polttoaine ruiskua?

    Kokeilepa vielä hieman tutustua lisää moottoriteknologiaan niin ymmärrät.

    Äänestä

  • Ahtaja kirjoitti:

    Se laitetaan vain ja ainoastaan termisten rasitusten pienentämiseksi! Vesi sitoo höyrystyessään paljon lämpöenergiaa ja vaikka se laajeneekin niin sillä ei ole mitään merkitystä tässä tilanteessa, sama kuin hyttysen pieru saharassa! Termisiä rasituksia alentamalla saadaan ahdettua moottoria lisää jonka kautta lisäteho muodostuu!

    Kyllä vesiruiskun teho perustuu myöskin imuilman jäähdytykseen. omakohtaiset kokemukset löytyy 350 ahdtusta transamista joka pukkasi ilman vesiruiskua dynossa 424 hummaa ja vesiruiskun asennuksen jälkeen 495 heposta täysin ilman mitään muutoksia.
    Ja tuolloin dynossa totesimme Ainakin tässä moottorissa vaikutuksen olevan yksi aste=yksi heponen.
    ja käyppäs kattomas vaikka am-worksin sivuilta hieman tietoa vesiruiskusta.

    ja tuosta 27 asteesta en mene vadille mutta näin kertoi auton säätäjä

    Äänestä

  • tomi kirjoitti:

    Kyllä vesiruiskun teho perustuu myöskin imuilman jäähdytykseen. omakohtaiset kokemukset löytyy 350 ahdtusta transamista joka pukkasi ilman vesiruiskua dynossa 424 hummaa ja vesiruiskun asennuksen jälkeen 495 heposta täysin ilman mitään muutoksia.
    Ja tuolloin dynossa totesimme Ainakin tässä moottorissa vaikutuksen olevan yksi aste=yksi heponen.
    ja käyppäs kattomas vaikka am-worksin sivuilta hieman tietoa vesiruiskusta.

    ja tuosta 27 asteesta en mene vadille mutta näin kertoi auton säätäjä

    Tuo 70 hv:n lisäys on kokolailla onnistunut. Ilman jäähdytyksen lisäksihän vesi myös lisää hapen määrää palotiloissa, kuten edellä on jo taidettu mainitakin. Tämä siis selittää tuon ison tehonnousun.

    Äänestä

  • P.P. kirjoitti:

    Tuo 70 hv:n lisäys on kokolailla onnistunut. Ilman jäähdytyksen lisäksihän vesi myös lisää hapen määrää palotiloissa, kuten edellä on jo taidettu mainitakin. Tämä siis selittää tuon ison tehonnousun.

    "Ilman jäähdytyksen lisäksihän vesi myös lisää hapen määrää palotiloissa,"

    Siis eikö se hapen lisääntyminen johdu viilenemisestä... Ei veden lisäämisestä... Nimittäin vesi on jo valmiiksi palamistuote, melkein sama, kuin väittäisi, että hiilidioksidin lisääminen lisäisi happea... Sinänsä totta, sillä kummatkin ovat hapen yhdisteitä, mutta palamisen kannalta hyödyttömiä....

    Äänestä

  • ??? kirjoitti:

    "Ilman jäähdytyksen lisäksihän vesi myös lisää hapen määrää palotiloissa,"

    Siis eikö se hapen lisääntyminen johdu viilenemisestä... Ei veden lisäämisestä... Nimittäin vesi on jo valmiiksi palamistuote, melkein sama, kuin väittäisi, että hiilidioksidin lisääminen lisäisi happea... Sinänsä totta, sillä kummatkin ovat hapen yhdisteitä, mutta palamisen kannalta hyödyttömiä....

    ... onhan vedessä myös liuennutta happea. Sitä ne kalatkin henkäilee.. Tiedä sitten miten merkityksellistä määrältään.

    Äänestä

  • ??? kirjoitti:

    "Ilman jäähdytyksen lisäksihän vesi myös lisää hapen määrää palotiloissa,"

    Siis eikö se hapen lisääntyminen johdu viilenemisestä... Ei veden lisäämisestä... Nimittäin vesi on jo valmiiksi palamistuote, melkein sama, kuin väittäisi, että hiilidioksidin lisääminen lisäisi happea... Sinänsä totta, sillä kummatkin ovat hapen yhdisteitä, mutta palamisen kannalta hyödyttömiä....

    Siis ei ilman viileneminen itsessään lisää hapen suhteellista määrää, vaan ainoastaan tiivistää ilmaa, jolloin samaan tilavuuteen mahtuu enemmän happimolekyylejä. Vesiruisku lisää entisestään imuilman kosteutta = hapen suhteellista määrää ilmassa.

    Äänestä

  • P.P. kirjoitti:

    Siis ei ilman viileneminen itsessään lisää hapen suhteellista määrää, vaan ainoastaan tiivistää ilmaa, jolloin samaan tilavuuteen mahtuu enemmän happimolekyylejä. Vesiruisku lisää entisestään imuilman kosteutta = hapen suhteellista määrää ilmassa.

    Kertokaa tyhmälle, että mistä se lisähappi sinne tulee? Siis jos kyse ei ole pelkästään tiheyden kasvusta...

    Miten kosteus lisää happea? Jos vaikka sukellusveneeseen tulee vika, ja happi alkaa loppumaan, niin pitäisikö suihkuttaa ilmaan vettä, että saataisiin happea??? Kertokaa tyhmälle, kun minä en ymmärrä...

    Äänestä

  • Typerys kirjoitti:

    Kertokaa tyhmälle, että mistä se lisähappi sinne tulee? Siis jos kyse ei ole pelkästään tiheyden kasvusta...

    Miten kosteus lisää happea? Jos vaikka sukellusveneeseen tulee vika, ja happi alkaa loppumaan, niin pitäisikö suihkuttaa ilmaan vettä, että saataisiin happea??? Kertokaa tyhmälle, kun minä en ymmärrä...

    Ei sukellusveneessä happi lopu, ihmiset vain käyttävät hengityskelpoisen ilman loppuun. Happi säilyy, mutta hiilidioksidia (palamistuotetta) ei enää pysty käyttämään uudelleen. Ymmärtääkseni moottoriin ruiskutetusta vedestä eroaa happea ilmaan paineen ja/tai lämpötilan johdosta.

    Äänestä

  • P.P. kirjoitti:

    Ei sukellusveneessä happi lopu, ihmiset vain käyttävät hengityskelpoisen ilman loppuun. Happi säilyy, mutta hiilidioksidia (palamistuotetta) ei enää pysty käyttämään uudelleen. Ymmärtääkseni moottoriin ruiskutetusta vedestä eroaa happea ilmaan paineen ja/tai lämpötilan johdosta.

    "Ei sukellusveneessä happi lopu,..."

    Tiesitkö, että sukellusveneessa kuolee paljon todennäköisimmin hiilidioksidi myrkytykseen kuin hapen puutteeseen... Eli hengitys kelpoista happea on, mutta hiilidioksidin määrä kasvaa niin suureksi, että se tulee myrkylliseksi...

    Hiilidioksidi myrkytys vältetään suodattamalla hiilidioksidi pois, jolloin myös siihen sitoutunut happi poistuu ilmasta, jos ilmaan ei lisätä happea, niin happi loppuu...

    "Ymmärtääkseni moottoriin ruiskutetusta vedestä eroaa happea ilmaan paineen ja/tai lämpötilan johdosta."

    Ehkäpä, mutta vaikka sitä tapahtuisikin, niin veden hajoaminen vedyksi ja hapeksi vaatii energiaa... Eikä näiden uudelleen palaminen tuota ainakaan enempää energiaa, kuin mitä niiden hajottaminen vei... Muuten olisi ikiliikkujan keksiminen todella lähellä...

    Äänestä

  • Das U-Boot kirjoitti:

    "Ei sukellusveneessä happi lopu,..."

    Tiesitkö, että sukellusveneessa kuolee paljon todennäköisimmin hiilidioksidi myrkytykseen kuin hapen puutteeseen... Eli hengitys kelpoista happea on, mutta hiilidioksidin määrä kasvaa niin suureksi, että se tulee myrkylliseksi...

    Hiilidioksidi myrkytys vältetään suodattamalla hiilidioksidi pois, jolloin myös siihen sitoutunut happi poistuu ilmasta, jos ilmaan ei lisätä happea, niin happi loppuu...

    "Ymmärtääkseni moottoriin ruiskutetusta vedestä eroaa happea ilmaan paineen ja/tai lämpötilan johdosta."

    Ehkäpä, mutta vaikka sitä tapahtuisikin, niin veden hajoaminen vedyksi ja hapeksi vaatii energiaa... Eikä näiden uudelleen palaminen tuota ainakaan enempää energiaa, kuin mitä niiden hajottaminen vei... Muuten olisi ikiliikkujan keksiminen todella lähellä...

    "Tiesitkö, että sukellusveneessa kuolee paljon todennäköisimmin hiilidioksidi myrkytykseen kuin hapen puutteeseen... Eli hengitys kelpoista happea on, mutta hiilidioksidin määrä kasvaa niin suureksi, että se tulee myrkylliseksi..."

    No, mielestäni tiesin:

    "ihmiset vain käyttävät hengityskelpoisen ilman loppuun. Happi säilyy, mutta hiilidioksidia (palamistuotetta) ei enää pysty käyttämään uudelleen"

    Äänestä

  • tomi kirjoitti:

    Kyllä vesiruiskun teho perustuu myöskin imuilman jäähdytykseen. omakohtaiset kokemukset löytyy 350 ahdtusta transamista joka pukkasi ilman vesiruiskua dynossa 424 hummaa ja vesiruiskun asennuksen jälkeen 495 heposta täysin ilman mitään muutoksia.
    Ja tuolloin dynossa totesimme Ainakin tässä moottorissa vaikutuksen olevan yksi aste=yksi heponen.
    ja käyppäs kattomas vaikka am-worksin sivuilta hieman tietoa vesiruiskusta.

    ja tuosta 27 asteesta en mene vadille mutta näin kertoi auton säätäjä

    nm-

    Äänestä

  • Samu kirjoitti:

    ... onhan vedessä myös liuennutta happea. Sitä ne kalatkin henkäilee.. Tiedä sitten miten merkityksellistä määrältään.

    Onhan vedessä happea, mutta eihän vesi/bensiiniseos pala. Vesiruiskun idea oli/on ainoastaan laskea imuilman lämpötilaa ja sitä kautta lisätä happipitoisuutta, ei lisätä sitä kemiallisesti. Eikä ainakaan mun tietääkseni nykyään esim. WRC-autoissa käytetä vesiruiskua kuin välijäähdyttimen ulkoiseen jäähdyttämiseen. Nykykuristimilla ei ahdot nouse niin ylös, että tulisi imusarjan vesiruiskutusta vaativia lämpöongelmia. Tractor-pulling vehkeissä, joissa ahtopaine voi olla 20 bar on ed. mainittu ruisku käytössä.

    Äänestä

Pakkasella jäätyi hukkaportti ja paineet nousi 2 barin päälle. Suti 200 km/h asti ilman ongelmia....

Eli kyllä pakkasella tehot nousi.

Äänestä
  • Ahdetussa moottorissa imuilman lämpötila vaikuttaa tehoon. En lähtisi puhumaan tehon lisäyksestä, vaan tehon laskun estämisestä !
    Optimiolosuhteisiin säädetyllä moottorilla on määrätty teho ( 20 astetta C esim). Lämpötilan noustessa teho laskee suhteessa imuilman lämpötilaan. Tämä johtuu ilamn laajenemisesta lämmön funktiona, jolloin siihen mahtuu laajenemisesta johtuen vähemmän happea/tilavuusyksikkö. Välijäähdyttimellä pyritään kompensoimaan tuota tehon laskua. Välijäähdyttimen teho on kuitenkin riippuvainen ulkoilman lämpötilasta kun kyse on autosta. Siksi ennenmuinoin kun F1:sissä oli turbot sallittuja, välijäähdyttimien eteen heiteltiin ennen starttia ja varikkokäynnin aikana "kuivajäätä" (sulamislämpötila - 38,5 astetta) eli hiilihappojäätä viilentämään tuota välijäähdytintä pysähdyksien aikana kun ajoviima ei sitä tehnyt.
    Tehon laskun huomaa selvästi venedieseleissä kun kesähelteillä konehuoneen ilman läpötila nousee jopa 50 - 60 asteeseen (=imuilman lämpötila, siihen lisäksi turbon aiheuttama lämpötilan nousu) ja välijäähdyttimessä kiertävän meriveden lämpötilakin on 23 - 24 astetta kuten viime kesänä. Tukkoiselta tuntuu meno verrattuna 0 asteisessa vedessä ajoon jolloin välijäähdytin laskee imuilman lämpötilaa todella suuresti.
    Vesi ei tuo enempää happea imuilmaan vetenä. Siis vedestä ei voi vapautua vettä palotapahtumassa. Vettä voi hajottaa hapeksi ja vedyksi sähköllä ja silloin saadaan sama polttoaine joilla ajellaan taivaalle, happpi ja vety. Moottorissa tehoa lisää veden jäähdyttävä vaikutus.

    Äänestä

  • TkT kirjoitti:

    Ahdetussa moottorissa imuilman lämpötila vaikuttaa tehoon. En lähtisi puhumaan tehon lisäyksestä, vaan tehon laskun estämisestä !
    Optimiolosuhteisiin säädetyllä moottorilla on määrätty teho ( 20 astetta C esim). Lämpötilan noustessa teho laskee suhteessa imuilman lämpötilaan. Tämä johtuu ilamn laajenemisesta lämmön funktiona, jolloin siihen mahtuu laajenemisesta johtuen vähemmän happea/tilavuusyksikkö. Välijäähdyttimellä pyritään kompensoimaan tuota tehon laskua. Välijäähdyttimen teho on kuitenkin riippuvainen ulkoilman lämpötilasta kun kyse on autosta. Siksi ennenmuinoin kun F1:sissä oli turbot sallittuja, välijäähdyttimien eteen heiteltiin ennen starttia ja varikkokäynnin aikana "kuivajäätä" (sulamislämpötila - 38,5 astetta) eli hiilihappojäätä viilentämään tuota välijäähdytintä pysähdyksien aikana kun ajoviima ei sitä tehnyt.
    Tehon laskun huomaa selvästi venedieseleissä kun kesähelteillä konehuoneen ilman läpötila nousee jopa 50 - 60 asteeseen (=imuilman lämpötila, siihen lisäksi turbon aiheuttama lämpötilan nousu) ja välijäähdyttimessä kiertävän meriveden lämpötilakin on 23 - 24 astetta kuten viime kesänä. Tukkoiselta tuntuu meno verrattuna 0 asteisessa vedessä ajoon jolloin välijäähdytin laskee imuilman lämpötilaa todella suuresti.
    Vesi ei tuo enempää happea imuilmaan vetenä. Siis vedestä ei voi vapautua vettä palotapahtumassa. Vettä voi hajottaa hapeksi ja vedyksi sähköllä ja silloin saadaan sama polttoaine joilla ajellaan taivaalle, happpi ja vety. Moottorissa tehoa lisää veden jäähdyttävä vaikutus.

    TkT:n ja eräiden vastaukset oli järkeviä, mitä muihin tulee niin: Jos ei moottoritekniikan päälle ymmärrä mitään ja käyttää autoa kauppa-/työreissuihin pelkästään niin mitä järkeä selittä noita asioita? Samaa kun sekatyömies yrittäis ottaa ydinfysikolta neuvoja reaktorin rakentamiseen :) Ei herneitä! Hyvää syksyä kaikille! :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


matti kirjoitti:

Miksi turboautot eivät tunnu tehokkaammilta talvipakkasilla kuin kesähelteellä. Jos kerran viileä ilma lisää tehoa... eroahan tulee jopa 50C. Voisiko joku valaista?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu