Muisti

Niin se vaan on ettei kohtausta edeltäviä asioita ja kohtauksen aikaisia asioita muista. En minä ainakaan. Ite aattelen, että ehkä muiden on vaikea ymmärtää, että näin tosiaan on. Kun asiasta tulee osa arkea, niin ei sitä enää itketä tai suhtaudu muiden kysymyksiin ehkä niin tunteella kuin silloin, kun asia saa vielä itsensäkkin hämilleen. Jaksamista!!

Toiselle osapuolelle vastaan aivan samalla systeemillä. Äidin mielestä kuuluu muistaa ensimmäisten seitsemän vuoden asiat yhtä hyvin kuin eilispäivän asiat. Kehityspsykologian mukaan on normaalia, ettei muista kaikkia ensimmäisten vuosien asioita.

Olen testannut esim. äidin muistia, kun on tullut kognitiivisen psykologian tilanteita. Hän ei ole muistanut esim. keskikoulun laskuoppeja eikä kielioppitermejä keskikoulun ajoilta. Kannattaa teettää vastapuolelle samanlaisia tilanteita, niin hänen kognitiiviset taidot kehittyvät. Samalla hän tuntee, miltä sinusta on tuntunut, kun hän on valitellut muistiasi. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan!

Koulu- ja työkaverit eivät ole koskaan valittaneet muistiani epilepsiasta huolimatta. Joidenkin mielestä on ollut jopa liian hyvä muisti, mikäli he ovat sanoneet suoraan todelliset ajatuksensa.

Mulla on epilepsian/lääkkeiden takia muistissa häikkää, mutta aika lievästi kuitenkin. Eli suurin osa ihmisistä ei huomaa asiaa mitenkään. Lähinnä läheisimmät ihmiset. Poikaystävä heitti joskus vitsinä "kultakalan muisti", johon suhtauduin huumorilla. Ennen minulla oli omasta mielestä hyvä muisti, joten en ehkä poikkea "normaalista" paljoa tällä hetkellä. Tavalliset ihmisetkin unohtelevat asioita paljon kuitenkin.
Eniten minua ahdistaa ja vituttaa aina, kun huomaan ITSE, etten taas saa päähän jotain asiaa tai opiskelijana huomaan, etten millään muista tentissä mitään. :(

Lähinnä töissä minua nolottaa kun en muista tehtäviä tai projekteja joista minulta kysytään (vaikka olen 99% kerroista ne hoitanut jo kauan sitten), mutta onneksi työkaverinikin tietävät mistä on kyse kun toljotan hetken pää raksuttaen ennen kuin muistan mikä homma on kyseessä. Otan asian itse lähinnä huumorilla, koska huono muistini ei ole koskaan (opiskeluja lukuunottamatta) koitunut ongelmaksi. Niin huono muistini ei kuitenkaan ole että työskentely olisi mahdotonta.

Ja mitä kavereihini tulee, niin he eivät yhtään ihmettele jos kerron samaa tarinaa useamman kerran tai en muista ollenkaan jotain juttuja mistä he ovat puhuneet tai mitä on tapahtunut. Minun kohdalla on vain oltava kärsivällisyyttä, eikä ketään ole koskaan näyttänyt huono muistini ärsyttävän. On sitä huonoa muistia nähty "terveilläkin" kavereilla.
Kun sanoit että sinulle sanotaan "etkö sä muista?" jne, niin sitä sanotaan ihan kaikille kun joku jää miettimään, eikä sitä pidä ottaa mitenkään henkilökohtaisesti tai loukkaavana kommenttina. Naura itsellesi ja myönnä ettet sillä hetkellä muista. Ei se ole noloa!

Mä olen ottanut muistini huonontumisen hyvin raskaasti, raskaammin kuin koko epilepsian. Aina kun muistini huonontuminen tulee jossain esiin, joko vain itselleni tai jos joku kysyy että "etkö sä todellakaan muista?", niin vaivun yhä syvemmälle. En varmaan koskaan hyväksy sitä. Tosin, tämä voi olla myös kehä: kun masentuu asiasta, se alkaa toistaa itseään ja masentuminen itsessäänkin huonontaa muistia.

Olen kysynyt sieltä täältä, lääkäreiltäkin, mutta en ole saanut vieläkään selville: johtuuko muistin huononeminen pääasiassa kohtauksista vai onko se suurimmaksi osaksi lääkkeiden sivuvaikutus? Oletettavasti molempia? Kumpi olennaisempi vaikuttaja?

Joo, mä olen kans miettinyt, että kummasta tämä muistin heikkeneminen mulla johtuu. Lääkkeitä on vaihdeltu nyt parin vuoden aikana ja sen aikana on alkanut tulla näitä muistin heikkenemisiä. Ne esiintyy lähinnä sillä, että jotain tiettyä perushelppoa nimeä/sanaa tms. joutuu joskus hakemaan aika kauan, että se tulee päähän. Nehän tietenkin ennen tulivat normaalisti nopeasti. Muut sitä ei tosiaan huomaa sen kummemmin, mutta pirullisinta tässä on, kun itse huomaa tän parhaiten, kun joutuu hakemaan jotain sanaa, et "ööööh.... se oli se.... perhana ihan kielen päällä...." jne.

No tässä yhtenä päivänä kävi näitä. Kyselin veljeltä joitain kuulumisia ja veli sanoi, että sähän kysyit tota aikaisemmin ja miten sä et muista?!? Ootsä joku dementikko? Leikilläänhän hän tuon heitti, eikä tiedä mun tilannetta kokonaan, mutta vähän masentavalta tuntui :(

Itsellä on opiskelu kärsinyt aika paljon muistin huonontumisen vuoksi, mutta johtuuko se lääkkeistä vai ei on vähän mysteeri. Lääkäri ei hirveenä välittäny, kun viimeksi tarkistuksessa kävin, kun kohtauksen saaneena olin kesällä iskenyt ... hmmm... hentoisesti? asvalttiin pääni. Silloin puhui vaan pienestä tärähdyksestä.

Yleisintä on että saatan keskustelussa unohtaa asian aiheen tai helppoja sanoja ja korvata ne ehkä mahdollisesti jonkun toisen kielen sanoilla, jos millään ei saa päähän sitä kyseistä sanaa.

Kaverit tietää asian et on vähä vaikeeta välillä ja saattaa täydentää lauseitani ja vitsailevat kun unohdan tavaroiden, kuten silmälasieni ja avaimieni olinpaikkoja, mutta ahdistaahan tuo kun yrittää asioida muualla.

Unenlahjat eivät olleet lääkitystä ennenkään hirveän suuret, mutta sen kyllä huomasi että huononivathan ne. En usein saa nukuttua ennen aamuyötä.

Toivoen nyt tosin että kaikesta huolimatta saisin vihdoin 5. vuotta käyvänä lukion opiskelijana lakin päähän keväällä ;)

Mulla muistiongelmat on otettu tosissaan neurolla, tai siis uskottu, että niitä on. Jatkuvasti tuntuu kuitenkin tulevan samaa lässytystä, kuin epilääkkeet voi väsyttää ja väsyneenä muisti toimii huonommin ja blaa blaa. Vaikka olen moneen kertaan neurolla painottanut, että mulla tämä nykyinen Trileptal EI väsytä. Eli ei ne muistiongelmat siitä johdu.

Viime keväänä kävin neuropsykologisissa testeissä, muistiin liittyen siis. Tulos oli, että muistissa on sitä sun tätä häikkää, minkä mä siis tiesinkin, mutta edelleen sen syihin ei otettu mitään kantaa. Että onko se lääkkeistä vai itse epilepsiasta johtuvaa. Noita testejä voi itse yrittää pyytää/vaatia, ainakin on edes sitten joku vertailukohta, jos esim. muistiongelmat pahenee. Mulla on tosin erityisesti ongelmia pitkäkestoisessa muistissa, jonka toiminta ei noissa testeissä oikein tullut esiin. Lähinnä työmuisti, jossa kyllä siinäkin oli pientä häikkää.

Itseäni ainakin pelottaa ihan suunnattomasti muistini raju huonontuminen. Jo pelkästään puheen tuottamisessa on vaikeuksia, kun en enää edes muista miten joku asia ilmaistiin sanallisesti. Samalla olen alkanut hyväksymään myöskin sen tosiasian, että näköni on pysyvästi vaurioitunut.

Mukavaa syksyä teille muille!

Onko teillä vinkkejä, mitä näille muistiongelmille voisi tehdä? Minulla on ollut pitkään ongelmia tapahtumamuistissa ja nyt ihan viime aikoina olen alkanut unohtaa sanoja. Ongelma huononee vain. Epilepsia on ollut noin kymmenen vuotta, ja paikallisalkuisia kohtauksia viikottain. Muistiongelmani masentaa minua niin, että ei juuri huvita esimerkiksi lähteä reissuun kun en muista siitä jonkin ajan kuluttua juuri mitään.