Pienestä pitäen

Last legion kirjoitti:

Mieti,
mitä jos olisit
niin pieni,
pelkkä elämän
huomaamaton piste
avaruudessa

Kukaan ei saisi
otetta,
vain tuuli heittelisi
olematonta sielua
kuin ikkunasta katsova kuu
näyttää maan pienuuden

Moni kietoo
pikkurillinsä ympärille
onkalosta nousevan
karvan mittakaavassa
ja sylkäisee suusta
totuuden
myötäelämisen merkiksi
suojatakseen pienuutensa
liekaan joutumisen
vaaran

Kohtalo osaa
tehtävänsä ja tutustuttaa
pienen tyyliin,
ihmisen arvokkaimpaan
ominaisuuteen,
isojen riskien maailmaan,
joka ei ole pelkureita
varten

Kuinka hän onkaan
niin kaunis jo pienenä
tyyli sanoo pidellessään
pelkoa sylissään ja
poltellen paksua sikaria
ja siemaillen tummaa
pehmeää, paahteista
voiton ja tappion
patinaa lasissaan

Sinun on
rakastettava
koko pienellä pisteelläsi
ja tunnettava sekä
riemu ja tuska
kaikki elämän
katkerat juonteet,
ojennettava kätesi
tuntematta tekoasi
heikoksi tai huonoksi

Aavistus
ääni sisältä
punnitsi häntä,
arvaili ystävä
vai vihollinen,
joka oli
pysäyttänyt
ja kutsunut
maailman keskipisteeksi

Siinä samassa
pieni siittiö
puhkaisi kalvon
kuten minä saavun
sinuun intohimon
ja epävarmuuden
yhtyessä
vapisevaan hämmästykseen
tulevista kivuista
yhdeksän kuukautiseen
taikinapalloon

Lapsen parkaisu,
täyden ymmärryksen kiljaisu
aloittaa ja lopettaa
pienisieluisuuden
ja peittäessään kasvonsa
osoittaakseen
turhamaisuuden ruhtinaan
keskenmenon olevan
ilmansuunta johon
tuulet ja etäisyydet
lapsivetensä laskevat

Nyt
asuessani näissä
pienuuden sanoissa ja
eläessäni navassa
kasvojeni toverina
tunnen lumotun
nimesi,
maasi joka ulottuu
tiellä rinnoistasi
häpysi kummulle
ja kuinka olisikaan
halunnut olla se
toinen,
tyylikkäämpi piste
rusinoina pullassasi

Ja silti minä rakastan sinua pienestä pitäen


http://www.youtube.com/watch?v=Vxa48hxkx_E&feature=related

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä