Esitän asian nyt lyhyesti. Kirjoitanko ruotsin ja jos, niin lyhyt vai pitkä. Mikä on kannattavinta jatkoa ajatellen?
Englanti (pitkä)
Matematiikka (pitkä)
Yhteiskuntaoppi
Onko jotain ehdotuksia mitä muita ehkä kannattaisi kirjoittaa?
Englanti (pitkä)
Matematiikka (pitkä)
Yhteiskuntaoppi
Onko jotain ehdotuksia mitä muita ehkä kannattaisi kirjoittaa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ruotsi kannattaa kirjottaa koska saat siitä lähtöpisteitä! Itse haen tänä keväänä ekaa kertaa (olen 2012 abi), ja mulla on keskipitkästä ruotsista Eximia tulossa -> 4 pistettä. Pitkän ruotsin C:stä saa yhtä paljon pisteitä, eli jos osaat hyvin, sanoisin että kirjoita pitkä :)
Eri aineiden lähtöpisteet näet täältä: http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelijaksi/valintakokeet/2011/valintakoeopas2011.htm#25
Ruotsi on jokatapauksessa hyvä kirjoittaa, sillä oikiksessa opiskellaan myös ruotsia, ja mulle on sanottu että tod.näk. sitä tulee tarvitsemaan myös juristin ammatissa (suom. viranomaisten osattava myös ruotsia). Jos käyt lukion tokaa vuotta nyt, sulla on vielä hyvin aikaa panostaa! Itse kirjoitin mainitsemasi yhteiskuntaopin nyt syksyllä, ja ainakin lakitieto- kurssista toivon olevan hyötyä kevään lukuprosessin aloittamisessa, kun on jo peruskäsitteistöä (oikeustoimi, sopimus, ositus, velka jne.) hallussa... Eli se varmaan kannattaa opiskella hyvin, meillä oli kurssikirjana Jokaisen oikeustieto (WSOY), mikä oli mielestäni hyvä kirja ylppäreihin lukiessa.
Jos et ole erinomaisen hyvä ruotsissa, mitä vahvasti epäilen, suosittelen, että et kirjoita ruotsia lainkaan. Itse kirjoitin ruotsista täydet pisteet ja sain laudaturin.
Se on sinänsä ihan sama, mitä noissa yo-kirjoituksissa kirjoittaa. Pääsykoe merkitsee huomattavasti enemmän kuin yo-kokeista saadut pisteet. Itsehän kirjoitin yo-kokeissa psykologian, joka ei siis millän muotoa liity oikikseen. Sisälle oikikseen pääsin kuitenkin parhaiden joukossa. Ne kysymykset pääsykokeissa tulee vain ja ainoastaan pääsykoekirjoista. Ne on sellaisia kysymyksiä, että ei siinä pohjatiedot auta mitään, vaan vain pääsykoekirjojen yksityiskohtainen pänttääminen.
Ruotsia tarvitsee ainakin meillä Turussa aika paljonkin, joten sen osaaminen ei ole haitaksi opintoja ajatellen. Kaksi vuotta on pakollisia ruotsin kirjallisia ja suullisia tunteja. Tosin niissäkin lähinnä alan sanastoa, johon ei lukion ruotsista varsinaista hyötyä. Mutta hyödyttäähän se, jos osaa esim. lauserakenteet ennemmin paremmin kuin huonommin.
Onnea päsykokeisiin, panostakaa niihin!
Tämä on jo vanhahko uutinen, mutta varmaan moni pääsee tänne googlettamalla, joten vastaan:
Ruotsi kannattaa kirjoittaa. Siitä on hyötyä tulevaisuudessa ja ammatinvalinnassa. Minulla pyöri sama kysymys ykkösvuonna, että kirjoitanko pitkän vai lyhyen, kun itse käyn kaikki pitkän ruotsin kurssit. Kirjoitin sitten loppujen lopuksi A-ruotsin.
Ruotsin lisäksi tuli kirjoitettua äidinkieli, pitkä venäjä, pitkä englanti, lyhyt matematiikka, psykologia ja historia.
Hmm. Tämä ei onneksi ihan foffiili ajalta oleva ketju, mutta lienenkö ainoa, joka toisinaan toivoo, että tietynajan kuluttua vanhimmat tekstit katoavat ja / tai lakkaavat olemasta... - Enkä toivo tätä vain siksi, että osa vanhemmista omiksi tunnistamistani teksteistä vähän nolottaa, eikä vain siksi, että usein kiireessä kyhäämäni ja toisinaan ylipitkät viestini "hieman" nolottavat...
Mutta alkuperäiseen kysymykseen kirjoittaakko ruotsi yo-kokeessa vai ei, niin sanoisin, että kirjoita ihmeessä, jos se vielä ennen hakua on mahdollista.
En ymmärrä, mitä voit menettää jos kirjoitat sen.
Ruotsinkieli on siinä mielenkiintoisessa asemassa, että kaikilläa asteilla suomessa odotetaan sitä opiskeleman. Enkä nyt sano mitään sen enempää sen hyödyllisyydestä tai hyödyttömyydestä, muuta kuin sen, että jos tai kun taas joskus mahdollisesti mietitään yo-todistuksesta saatavia lisäpisteitä oikikseen pyrittäessä, niin luulen, että vastakin ruotsi on yksi, josta tulee vastakin niitä saamaan...
Toki tapana on usein väittää, että oikeustieteelliseen tdk:n pyrittäessä ratkaisevinta ovat pääsykokeissa menstyminen. En tätä lähtökohtaa täysin kiistä, mutta huomauttaisin, että edelleen (toistaiseksi) paikat jaetaan, lähtökohtaisesti kahden kiintiön pohjalta ns. ylioppilastutkinnosta ja pääsykokeesta saatujen pisteiden perusteella olevaan kiintiöön ja ns. pääsykoekiintiöön. Ja, koska ylioppilaskiintiössä tulee vuosittain siään-otetuiksi, muitakin kuin vain pelkkiä laudatureita saaneita, jolloin yhdestäkin yo-todistuksesta saadulla lisäpisteellä saattaa olla ratkaiseva merkitys...
Vaikka usein lieneekin niin, että ellei pääse ylioppilastutkinto kiintiössä, niin päässee sitten vapaassa kiintiössä, sillä kokonaan ei ylioppilaat ovat kuitenkin toistaiseksi verraten pieni joukko sisäänpäässeitä. Ja "oikeaan kiintiöön" tapahtuu automaattisesti, eli hakemisvaiheessa ei tarvitse päättää, että kummassa kiintiössä haluaa tulla valituksi. Sen sijaan tulee kertoa (ja mahd, myöhemmin valmis osoittamaan), että ylipäätään omaa riittävän tason, voidakseen hakea ja sittemmin tulla valituksi.
Yliopistossa suoritettavaan alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon on kelpoinen hakemaan:
Ylioppilas, joka on suorittanut jonkin seuraavista tutkinnoista:
suomalainen ylioppilastutkinto
International Baccalaureate -tutkinto (IB)
Eurooppalainen ylioppilastutkinto (EB)
Reifeprüfung-tutkinto (RP)
AICE-tutkinnon (Cambridge Advanced International Certificate of Education)
vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot
ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa, tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon
korkeakoulututkinnon yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai Maanpuolustuskorkeakoulussa
ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin
tai henkilö, jolla on dekaanin tai kanslerin myöntämä erivapauspäätös joltain aiemmalta vuodelta
tai henkilö, jolle on myönnetty vastaavan tasoisen tai tätä ylemmän tutkinnon suoritusoikeus johonkin yliopiston tiedekuntaan tai muuhun yliopistoon
Pahoittelen, jos edellä olleista listoista puuttuu, jokin kohta tai kentien jopa kohtia..
Onnea ja menestystä hakuun! Sekä tietysti myös mahd. mahdollisiin kirjoituksiin, vaikkei niiden tuloksiin maailma kaadu, niin parhaassa tapauksessa, niistä saattaa tulevaisuudessa olla "hieman" hyötyä.