Isyyden olemus?! ja tämä tarina on tosi.
On käynyt tavalla, että rikas mies kuoli ja hänen mentyään, toisen isän aikamiespoika huudatti itsensä vainajan perilliseksi - isättömästä ei ollut kyse.
Prof.UK selvittää: lasten asema, jotka ovat syntyneet ennen v. 1976, eikä isyyttä ollut vahvistettu, alkoi kulua 5. vuoden siirtymäaika ja se tarkoitti, että isyys on tuomiolla vahvitettava v. 1981 lokakuun 1. pv mennessä. Tämän jälkeen lapsi on menettänyt mahdollisuutensa isyyden vahvistamiseksi.
Yleisin syy isyyden vahvistamiseksi on raha, mutta myös sukuun kuulumisen tarve.
Isän voi kaivaa vaikka mullan alta. Tarina keroo, että mies josta tuli isä kaksi vuotta kuolemansa jälkeen oli lapseton leskimies ja ollut kymmeniä vuosia naimisissa.
Tuttavan kautta tämä uusiopoika oli saanut tietoonsa tämän isäehdokkaan, joka kuoli yllättäen, mutta poika oli käynyt kuolinvuoteelta rahaa hakemassa - sai lupauksen. Asia jäi kirjaamatta paperille.
Saatuaan perukirjan tämä uusiopoika lähti hakemaan isyyttä tälle vainajalle. Pojalla oli avioisä-vanhus elossa, mutta äiti oli kuollut jo kauan sitten.
Suunnitelman toteuttaminen:
Ensin oli hankkiuduttava eroon avioisän isyydestä ja se oli käynyt yllättävän helposti. Avioisälle ei puhuttu asiasta mitään. Oli tehty vain paperi KO:ssa ja ei muuta kuin hakemaan rikasta isää.
isyyden kumoamisesta ei valitettu ylempiin oikeusasteisiin.
Valitusajan umpeuduttua, uusiopoika haastoi vainajan oikeudenomistajat KO:hon isyyden vahvistaminen asiana. Isyys vahvistettiin myös HO:ssa ja KKO ei antanut lupaa valitukseen.
Tarina kertoo, että poika vien puolet vainajan satojentuhansien eurojen perinnöstä. Kas kun testamentti oli sisaruksille.
Prof. UK selventää:
Tämä tapaus avaa mullistavia mahdollisuuksia päästä käsiksi suuriin perintöihin, kun vaan onnistuu hankkimaan näyttöä että kuollut mies on maannut mahdollisesti lapsen äidin. Näyttöä voidaan hankkia veritutkimuslain mukaan vain miehestä, lapsesta ja lapsen äidistä. Kuolleen miehen kohdalla periaatteessa laki vaikenee näytön hankkimisesta täysin.
Laki sallii vain veritutkimuksen isyyden vahvistamiseksi oikeudessa, ei mitään kudosnäytteitä - eikä muutakaan.
Kysyn, onko tehty tässä tapauksessa väärä lainvastainen päätös?
Suomessa on monta sataatuhatta ihmistä joilla on väärä isä - eikö ole jotain tehtävissä?
Prof. UK vastaa:
"Itseasiassa eräs ruotsalainen tutkija on esittänyt hyvän, hyvän ajatuksen. Voitais vahvistaa tämä isyys täysin riippumatta siitä, milloin tuo lapsi on syntynyt, mutta tähän päätökseen ei sitten liittyisi mitään perintöoikeudellisia eikä muitakaan seuraamuksia. Tällä tavalla ihmiset saisivat tiedon omasta biologisesta identiteetistään ja sukuun kuulumisestaan, ilman että meidän taytyisi ryhtyä avaamaan perinnönjakoja uudelleen".
Tämä on vain tuomioistuinten arkipäivää meillä Suomessa - mitäs sanotte isättömät tai isän lapset?
On käynyt tavalla, että rikas mies kuoli ja hänen mentyään, toisen isän aikamiespoika huudatti itsensä vainajan perilliseksi - isättömästä ei ollut kyse.
Prof.UK selvittää: lasten asema, jotka ovat syntyneet ennen v. 1976, eikä isyyttä ollut vahvistettu, alkoi kulua 5. vuoden siirtymäaika ja se tarkoitti, että isyys on tuomiolla vahvitettava v. 1981 lokakuun 1. pv mennessä. Tämän jälkeen lapsi on menettänyt mahdollisuutensa isyyden vahvistamiseksi.
Yleisin syy isyyden vahvistamiseksi on raha, mutta myös sukuun kuulumisen tarve.
Isän voi kaivaa vaikka mullan alta. Tarina keroo, että mies josta tuli isä kaksi vuotta kuolemansa jälkeen oli lapseton leskimies ja ollut kymmeniä vuosia naimisissa.
Tuttavan kautta tämä uusiopoika oli saanut tietoonsa tämän isäehdokkaan, joka kuoli yllättäen, mutta poika oli käynyt kuolinvuoteelta rahaa hakemassa - sai lupauksen. Asia jäi kirjaamatta paperille.
Saatuaan perukirjan tämä uusiopoika lähti hakemaan isyyttä tälle vainajalle. Pojalla oli avioisä-vanhus elossa, mutta äiti oli kuollut jo kauan sitten.
Suunnitelman toteuttaminen:
Ensin oli hankkiuduttava eroon avioisän isyydestä ja se oli käynyt yllättävän helposti. Avioisälle ei puhuttu asiasta mitään. Oli tehty vain paperi KO:ssa ja ei muuta kuin hakemaan rikasta isää.
isyyden kumoamisesta ei valitettu ylempiin oikeusasteisiin.
Valitusajan umpeuduttua, uusiopoika haastoi vainajan oikeudenomistajat KO:hon isyyden vahvistaminen asiana. Isyys vahvistettiin myös HO:ssa ja KKO ei antanut lupaa valitukseen.
Tarina kertoo, että poika vien puolet vainajan satojentuhansien eurojen perinnöstä. Kas kun testamentti oli sisaruksille.
Prof. UK selventää:
Tämä tapaus avaa mullistavia mahdollisuuksia päästä käsiksi suuriin perintöihin, kun vaan onnistuu hankkimaan näyttöä että kuollut mies on maannut mahdollisesti lapsen äidin. Näyttöä voidaan hankkia veritutkimuslain mukaan vain miehestä, lapsesta ja lapsen äidistä. Kuolleen miehen kohdalla periaatteessa laki vaikenee näytön hankkimisesta täysin.
Laki sallii vain veritutkimuksen isyyden vahvistamiseksi oikeudessa, ei mitään kudosnäytteitä - eikä muutakaan.
Kysyn, onko tehty tässä tapauksessa väärä lainvastainen päätös?
Suomessa on monta sataatuhatta ihmistä joilla on väärä isä - eikö ole jotain tehtävissä?
Prof. UK vastaa:
"Itseasiassa eräs ruotsalainen tutkija on esittänyt hyvän, hyvän ajatuksen. Voitais vahvistaa tämä isyys täysin riippumatta siitä, milloin tuo lapsi on syntynyt, mutta tähän päätökseen ei sitten liittyisi mitään perintöoikeudellisia eikä muitakaan seuraamuksia. Tällä tavalla ihmiset saisivat tiedon omasta biologisesta identiteetistään ja sukuun kuulumisestaan, ilman että meidän taytyisi ryhtyä avaamaan perinnönjakoja uudelleen".
Tämä on vain tuomioistuinten arkipäivää meillä Suomessa - mitäs sanotte isättömät tai isän lapset?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Isättömiä eli vailla biologista isää on satojatuhansia meillä ja jotkut saavat isän tai pääsevät isästään kuin koira veräjästä.
Viestissä puhutaan tarinasta, mutta laki on noin ja noin pitäisi asian kulkea isyyttä vahvistettaessa. Isyyden kumoamista avioisään nähden tuskin koskaan voidaan perustellusti kumota. Olisiko voitu kumota kuulematta tai onko avioisä ollut jo niin dementoitunut ettei ymmärtänyt mistä oikeudessa olis kyse. Tehtiinkö edes avioisästä DNA-testiä ja jos tehtiin, niin oliko tarkistettu henkilöllisyys ennen koetta.
Arvauksen varaan jää paljon, liian paljon. Rahasta voi joku isänsäkin hylätä!
mikäli olisi noita "rikkauksia" hakemassa, mutta kyllä ne syyt taitavat hieman syvemmällä olla...
Vaan kyllähän noita yrittäjiä on aina monenlaisia ollut ja tulee aina olemaan...
Suomessa on keksitty jos mitä, mutta kaiken huippu lienee, että lapsettomalle vainajlle hankittiin lapsi, otettiin tämä yhdeksi perilliseksi kuin palkkiona, jotta tämän lapsen avulla päästään ykkösveroluokkaan (16%) ja sitten tämä lapsi jakaa perinnöt varsinaisille toissijaisille perillisille saatuaan rahat ja ulosottajatkin jäävät nuolemaan näppejään.
Mitähän tällainen menettely kertoo nyky-yhteiskunnasta ja sen jäsenistä?