Ccusti Iaconpoeca oli ruma nainen, hänen raaminsa olivat kuin kahden miehen, mutta kaulin ei hällä pysynyt kädessään. Kaiken lisäksi hän puhui oudosti, sanoin oppineen sen vanhoista kirjoista "wanhan tuwan vllakolla".
Kukaan ei hänestä pitänyt, hän piti kaikista, tai... Kyllähän hänestä pidettiin, mutta hän oli jokseenkin luotaantyöntävän lähestyväinen, suorastaan pelottava! Lapsille hän aina ohikulkiessaan murjaisi, heitä oikein uhmakkaasti lähestyen samalla: "Tvollaisja pjenjä pöörevhitä svöön aamvpalaxi!" ja mennessään vanhaan pirttiinsä hän humautti oven kiinni niin, että koko kylä sen kuuli ja hirret natisivat kuollakseen! Hänellä oli tapana röhkiä kulkiessaan, kun ilma hänen keuhkoissaan tuli pakon edessä ulos hänen ahtautuneista sieraimistaan.
Kukaan ei hänestä pitänyt, hän piti kaikista, tai... Kyllähän hänestä pidettiin, mutta hän oli jokseenkin luotaantyöntävän lähestyväinen, suorastaan pelottava! Lapsille hän aina ohikulkiessaan murjaisi, heitä oikein uhmakkaasti lähestyen samalla: "Tvollaisja pjenjä pöörevhitä svöön aamvpalaxi!" ja mennessään vanhaan pirttiinsä hän humautti oven kiinni niin, että koko kylä sen kuuli ja hirret natisivat kuollakseen! Hänellä oli tapana röhkiä kulkiessaan, kun ilma hänen keuhkoissaan tuli pakon edessä ulos hänen ahtautuneista sieraimistaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
hauska, naseva, omaleimainen, kiinnostava!
Way to go!
Sorry, pitikin sanoa:
There is a long way to go.
Tyylistä ja löyhästi aihepiiristäkin tulee mieleen Ilmari Kiannon Punainen viiva.
Hauskasti kirjoitettu, tätä voisi lukea pidempäänkin. Yksi kysymys kuitenkin jäi vaivaamaan, miksi Iaconpoeca oli nainen? Eikös Jaakonpoika ole miehen nimi... Kutkuttavaa tekstiä kertakaikkiaan.
Onhan niillä naapurissa Anderssonit ajattelin, niin että mitäpä väliä sillä on?
Kyllähän siinä varmaan on jotain maskuliinisuutta korostavaa vaikutusta..