Kaipaan tietoa pitkälölisen (tai puolipitkän) veneen nousukulmasta ja luoviominaisuuksista verrattuna saman mittaisen eväkölisen matkaveneen ominaisuuksiin. Esimerkiksi vanha HR312 vastaan uusi HR310 tai vaikkapa Comfortina 32.
Pitkäkölisen nousukulma
Peksujef
34608
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Purjealla ja massalla on suuri vaikutus veneen luoviominaisuuksiin. Uudemmat eväköliset matkapurkkarit ovat nopeampia joka suuntaan kuin muinaiset pitkäköliset, jotka ovat alirikattuja itämeren kevyisiin kesäkeleihin.
Esim kansanveneen lys on 1.0. Pituus 7,64 , paino 1960kg ja purjeala 24 m2. Verrataan vaikka finn26, lys 1.03.
Kysymys kuului, että onko eroa nousukulmalla ja luoviominaisuudella? Ja lisätäsmennyksenä oli, että kyse on matkaveneilystä! Se, että jonkinmalliset veneet ovat jokasuhteessa nopeampia ei ollut oikea vastaus kysymykseen.
Matkaveneessä on tärkeämpi ominaisuus sekä luovilla että muilllakin tuulensuunnilla veneen kyky kulkea rauhallisemmin ja mukavemmin aaltojen halki. Varsinkin veneen kyky ottaa aallon harjalta sen pohjalle tapahtuva vapaa pudotus on tärkeää. Tämä on asia, joka pitää jokaisen itse kokea merellä. Minullakin muuttuivat preferenssit lopullisesti Pohjanmerellä ja Atlannilla. Esimakua asiasta olin toki saanut pienemmässä mittakaavassa jo Itämerelläkin, mutta niitä kelejä on siellä toki aika harvoin.
Sulla on huono tyyli kryssiä aallokossa, jos vene pamahtelee päin aaltoja. Ota seuraavalla kerran vähän alempi kurssi ja väistä pahimmat aallot, niin saat paremman VMG:n.
http://www.youtube.com/watch?v=4-PpU8MUbHE&feature=related
aallot ei tule aina samasta suunnasta kuin tuuli
Harmi, ettet ole päässyt kokemaan oikeaa merta matkapurjehtijana. Aatteleppa vähän, jos olet vaikkapa yksinpurjehtija ja menet muutaman viikon legiä. Silloin ei laiteta venettä ankkuriin pimeän tullen. Tuuliperäsin ei osaa väistää pahimpia aaltoja, etkä sinäkään pilkkopimeässä.
Harmi, että jotkut ovat niin erakkoja ja tyhmiä, että lähtevät yksin viikkojen huvipurjehdukselle. Merilain vastaista toimitaa myöskin moinen alimiehitys on.
Nousukulma riippuu hyvin monesta asiasta ja kölin pituus on vain hyvin pieni osa sitä. Jos kölit ovat yhtä syviä, pitkäkölisellä on suurempi vastus "turhasta" pinta-alasta johtuen. Heittomerkeissä siksi, ettei se aina ole turhaa, mutta luovilla vauhtiin päästyä on. Lisävastus johtaa siihen, että samaan vauhtiin päästäkseen on ajettava alemmaksi (=lisää voimaa purjeista). Lisävastusta tulee myös potkurista, runkomuodon eroista, pohjan karheudesta/likaisuudesta jne.
SItten takilalla on myös suuri vaikutus. Kevyellä tuulella riittävä purjeala, korkea ja kapea on tehokkaampi kuin matala, riittävän pienet skuuttikulmat jne.
Monimutkainen juttu siis!
Kokonaisuutena arvaisin, että HR312:n nousukulma on viitisen astetta huonompi kuin kahden muun.
Kyllä noilla selvä ero on. Metrisääntöön piirretyt veneet kyllä nousevat hyvin tuuleen, yhtä hyvin kuin vaikkapa tuo Comfortina. Sen sijaan HR312 jää nousukulmiltaan selvästi molemmille. Sen tyyppisissä veneissä köliä on pidennettäessä myös madallettu ja nostovoimaa siinä menetetty vastuksen kasvaessa. Vene siis siinä sekä menettä nousukulmissa että nopeudessa. Ja kun pannaan sitten joku moderni bulbikölinen ja kapealla evällä tehty vene rinnalle, jäävät kaikki mainitsemasi alemmas ja hitaammiksi.
Jos nyt jotain kvantitatiivista ilman kunnon tietolähdettä pitäisi heittää, sanoisin HR312:n ja HR310:n eron nousukulmissa olevan 5 astetta nopeuseronkin ollessa samalla uudemman hyväksi.
Vähän arvelinkin, että palstan varsinainen osaaja myös osallistuisi. Mukava huomata, että osuin edes arviossa samoille lukemille.
Bulbikölistä sellainen kommentti, että bulbi lisää merkittävästi vastusta ja myös merkittävästi huonontaa kölin toimintaa, erityisesti normaalisyväyksillä, joissa kölievä on aika lyhyt. Yhtä syvä köli ilman bulbia on paljon nopeampi luovilla. Toki jossain vaiheessa bulbin ansioista lisääntynyt oikaiseva momentti ja/tai vähentynyt paino kompensoivat haitan.
Nopeampi on, jos veneen paino on bulbissa kuin rungossa.
Tulipa tietenkin yksinkertaistettua tai ilmaistua huonosti itsensä. Bulbi ei tietenkään ole se hydrodynaamisesti nopeuttava tekijä, vaan se tehokkaampi syvä ja kapea evä. Se evä puolestaan ei ole mahdollinen laittamatta tilavuutta jonnekin muualle, eli siihen bulbiin. Kun eivät raasereihinkaan salli lyijyä tiheämpiä materiaaleja.
Etenkin kevyessä tuulessa ero eväkölisen eduksi selvä.
Kevyessä tuulessa = pienennä vauhdilla veneen märkäpinnan koko aiheuttaa merkittävän kulkuvastuksen.
Luovilla on aina "pieni vauhti" eli selkeästi alle runkonopeuden ja märkäpinnalla on huomattava vaikutus vauhtiin.
Missä asennossa veneen märkäpinta on pienimmillään?
http://www.youtube.com/watch?v=psUrjHLiLVU
Kiitos asiallisista vastauksista. Minulle tuo 5 astetta ei ole kovin merkittävä seikka, jos vene muuten on rauhallinen ja vakaa.
Entäs sitten tuulen voimakkuus? Riittääkö 4m/s pitämään esim HR312:n edes kohtuullisessa vauhdissa avotuulella ilman spinnua tai genaakkeria?
Ja haluat purjehtia itämerellä, unohda HR. Ovat liian painavia aluksia keveisiin tuuliin. HR 312 lys on 1.05, jopa FE 83 on lysin mukaan nopeampi.
4 m/s tuulessa ilman spinnua mennee sivutuulessa ~5,5 kn, mutta siitä avoimemmille laskettaessa tippuu nopeasti alle 4 solmun ja suoraan myötätuuleen vauhti on niukasti yli 3 kn.
Onko se sitten kohtuullista vai ei? Comfortina 32 menee kutakuinkin samaa vauhtia ilman spinnua kuin tuo spinnulla 4 m/s tuulessa.
Jatketaan vielä: Vaikka sinulle tuo 5 astetta ei ollutkaan merkittävä, huomaa nyt kuitenkin, että Comfortina 32 on n. 20% nopeampi alle 5 m/s tuulissa luovilla (pienempi ero muilla suunnilla). Comfortina on myös rauhallinen ja vakaa.
HR310 lienee vielä hiukan Comfortinaa nopeampi ja taatusti rauhallinen sekin.
Jospa vastaisitte vaan kysymyksiin, teen kyllä itse johtopäätökset.
No enpä FE83:lla lähtisi itämerelle edes kevyisiin tuuliin, oli LYS mitä tahansa.
Toki tuo LYS jotain kertoo, mutta matkapurjehtijalle sillä ei ole valtavasti merkitystä.
Pointit ovat: kiire ei ole minnekään, vene pitää olla riittävän asuttava ja vakaa.
Anteeksi Joakim, kun edellinen viesti tuli sinun vastauksen alle.
Se on tarkoitettu vain 'g55r33':lle
Ja sitko FE 83:a vastaava Maxi Fenix, lys 1.07 ei ole tarpeeksi asuttava ja vakaa. Jos ei noilla alirikatuilla purkeilla uskalla lähteä vesille, ei kannata purjehtia ollenkaan. Merellä on tuulta ja aaltoa, aatteles ny kuinka kauheaa.
Purjehduskokemusta muuten on 15 vuotta Suomenlahdella ja saaristomerellä alkaen 6,3metrisestä ja viimeksi 8,8metrisellä. Merkkejä en kerro, koska ne eivät kuulu alkuperäisten kysymysten piiriin millään tavalla
Jos on 15 vuotta kellunut vesillä, luulisi itse osaavan valita sopivan veneen kyselemättä.
Mainiota suomalaista keskustelua. Tuo nimimerkki 'hmm, =IJ"", g55r33', lienee niitä metsäsuomalaisia, jotka eivät usko keskustelun tuomaan lisävalaistukseen.
Se nyt onkin palstan häirikkö, jonka sanomisiin ei kannata puuttua ollenkaan. Harmi vain, ettei sitä voi itse suodattaa näkymättömiin.
Edellä kaksi nettihäirikköä kirjoittaa aivan jostain muusta kuin purjehduksesta.
Olen omistanut useita veneitä pitkäkölisestä puuveneestä alkaen melko moderneihin eväkölisiin cruiser/racereihiin asti päätyen lopulta takaisin pitkäköliseen.
Minun mielestäni olisi hyvä selvittää mitä nousukulmalla tarkoitetaan.
AWA kryssillä on eri asia kuin gps:n mukaan laskettu kryssikulma. En tiedä tarkoitettiinko keskustelussa jälkimmäistä, joka huomioi myös sorron. Ehkä asia ei ole selvä meille jokaiselle.
Veneissäni, joissa oli syvä eväköli, oli selvästi vähäisempi sorto kuin pitkäkölisissä veneissäni.
Käytännön vertailussa mukaan tulee tietenkin myös merenkäynti. Varsinkaan tasapohjaisella eväköliveneellä ei kannata hakata korkeaan vasta-aallokkoon niinkuin joku jo totesikin. Vanhat pitkäköliset tai lähes pitkäköliset S&S konstruktiot näyttävät yhä pärjäävän kryssivoittoisissa kisoissa, varsinkin kovatuulisissa.
Jos haluaa nopean kryssiveneen, jolla on kiva kisata, tuskin kannattaa haaveilla täyspitkästä kölistä. Jos haluaa pehmeäkulkuisen ja suuntavakaan matkapurren pitkille (avomeri)reissuille, pitkäkölisiä ei kannata väheksyä. Kaikki pitkäköliset eivät ole "menneen talven lumia" eivätkä nostalgisia uppotukkeja ;-)
Pitkäkölisiä matkapursia valmistetaan mm. Hollannissa, Englannissa ja esim. USA:ssa. Varmaankin monia malleja löytyy nettisurffauksella, jos asia kiinnostaa.
HR 312:lla en ole purjehtinut, joten sen "nousukulmaan" en ota kantaa.
Eihän AWAlla tässä mitään tee, sitä käyttää vain pinnamies. Edes TWA ei ole merkityksellinen, koska siitä puuttuu paitsi sorto, myös nopeus. Pelkällä nousukulmalla sellaisenaan on jonkun verran merkitystä saaristopurjehduksessa, kun pitää päästä jonkun saarenkärjen yli. Eli VMG olisi se tärkeä tieto.
Eihän se ainoastaan veneen designista ole kyse, kun Tarantella pesee puolta isommat modernit kovan tuulen kryssillä purjehdituissa ajoissa. Heillä on kertakaikkisen rautainen ammattitaito ja varustuskin viimeisen päälle. Niissä oloissa pärjäävät kyllä muutkin vanhat Swanit ja Jonit. Pitäisin niitä kaikkia silti selkeästi eväkölisinä, vaikka pitkähkö evä onkin.
Hiljattainhan oli enemmän tuulia, niin kellon ympäri meni saman halssin kryssiä pitkäkölisellä tuulen nopeuden vaihdellessa 10 - 15 m/s. Veneen nopeus oli keskimäärin runkonopeutta n. 6 solmua autopilotin ohjatessa. Maileja taittui, ja mukavasti.
Itselläni on Avance 33, jossa veneen runko on V-mallinen ja köli liittyy veneen pohjaan jouhevasti siten, että ei pysty sivulta katsoen sanomaan, mikä on runkoa ja mikä köliä. Pitäisin tätä rakennetta kysyjän tarkoittamana pitkänä kölinä.
Kokemukseni mukaan tällaisen runko/köli-ratkaisun hyvä puoli on se, että rajussakin vasta-aallokossa vene kulkee loivasti keinahdellen.
Pitkän kölin huono puoli on se, että venettä on vaikea kääntää. Kisapurjehduksessa vendat hidastavat tuntuvasti, mutta enemmän haittaa se, että peruuttaessa ei ole ohjattavuutta.
Mielestäni veneen nousukulmaan vaikuttaa eniten purjeiden ja takilan ominaisuudet ja etenkin miehistön kyky löytää oikeat säädöt.
Minulla nyös Avance 33 ja se tosiaan menee mukasti vastaa-aaltoon.
Mutta en ole huomanut sen kääntyvän hitaasti vaan päinvastoin, paitsi peruutettaessa jos vauhtia vähän. Köli ei ole tehokkuudeltaan uusien konstruktioden veroinen, mutta jykevä, mikä tuli perskohtaisesti testattua tahattomasti kun luovin alle metrin matalikolle 4-5 solmun nopeudella Bågaskärin lähistöllä (plotteri näytti että olin yli 5 metrin syvyysalueella eikä kaikukaan ehtinyt hälyttää). Ei irronnut ennenkuin merivartijat tulivat ribillään vetämään irti. Sisältäpäin ei mitään vahinkoja havaittavissa, mutta kölin alareuna varmaan vaatii pientä paklausta keväällä...
Tälläiset insinööri nousukulma juttut oikestaan ei ole meillä olleet mitään ratkaisevia asioita. Venettä kun on isompan vaihdettu niin on olenneinen kysymys on ollut vaimolle että tykkäät sätä tästä.
Rock oli ensimmäinen jonka itse valitsin sen jälkeen on vaihdettu useamman kerran uudempaan.