Tässä http://www.boot.de/cipp/md_boot/custom/pub/content,oid,20827/lang,1/ticket,g_u_e_s_t/~/Ostsee_-_Revier_für_Einsteiger_und_Meilenfresser_<_03.08>.html Itämeri esitellään kesälläkin "tuulivarmana" merialueena, toisin kuin esim. Välimeri. Mikähän mahtaa olla vertailukohtana, jos Itämeren tuulia pitää heikkoina?
Itämeren kevyet kesätuulet
s_411
301873
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
"Mikähän mahtaa olla vertailukohtana, jos Itämeren tuulia pitää heikkoina? "
http://ilmatieteenlaitos.fi/tuulitilastot
Tuulitilastoja voi olla hyvä katsella, jos suunnittelee matkapurjehduksia.
Itämeren tuulitilastoja voi vertailla vaikkapa Pohjanmeren vastaaviin, jos sinne meinaa seilata. Tässä yhden mittauspaikan tilasto:
http://www.windfinder.com/windstats/windstatistic_north_sea_platform.htm
Norjan lounaiskärjen, Lindesnesin, kiertäminen on tuttu kaikille Norjan länsirannikolle tai Shetlantiin purjehtijoille. Sielläkin on keskimäärin aika tuulista Itämereen verrattuna.
http://www.yr.no/place/Norway/Vest-Agder/Lindesnes/Lindesnes~28/statistics.html
Tuulitilastojen lisäksi voi olla hyvä katsella myös aallonkorkeustilastoja.
Itämeri on siinäkin mielessä helppo, että vuorovesivirrat puuttuvat.
Aallonkorkeustiedon lisäksi olisi mukava tietää myös aallon pituus
Kaikki ei ole samalla aallonpituudella tässä
No ei. Mutta Harmajalla puhaltaa tuon Ilmatieteenlaitoksen tilaston mukaan keskimäärin joka kolmas päivä yli 10 m/s, eli tuulista on kuten itsekin olen kokenut. Kemin korkeudella näyttäisi tosiaan sen sijaan olevan heikkotuulista keliä kesällä.
Helsingin edusta on pieni pläntti koko itämerestä ja rannan läheisyydessä yleensäkin merituuli on voimakkainta.
Realistisempi Pohjoisitämeren kokonaistilanteesta antaisi esim Utö, mutta en löytänyt tilastoja. Isokari löytyi ja kesäkuukausina keskimäärin 6 m/s tuulee, joten kevyttä keliä on suomalaisille tarjolla pohjois itämerellä enimmäkseen.
http://www.hammastuubi.com/?q=content/sää-isokari&page=2
Toisekseen Helsingissä merituulen takia usein tuulee etelästä ja yleennsä heidän suunta on lomalla länteen, joten kevyt ja nopea avotuulilla hyvä purjevene on helsinkiläisillekin eduksi. Jotkut ovat sen tajuneet, esim:
http://www.bow.fi/bow/index.php?option=com_fabrik&view=table&tableid=2&calculations=0&resetfilters=0&fabriklayout=default_grouped&Itemid=58&lang=en
Harmaja sattuu sijaitsemaan Helsingin edustalla, mutta sillä kohtaa ei ole mitään erityistä generoimassa enempää tuulta kuin vaikkapa Kotkassa tai muualla rannikolla. Ja jos väittää merituulen tai vallitsevan tuulen olevan etelästä, ei ole liiemmin Suomelhdella purjehtinut, eikä tuulitilastoihin tutustunut.
Et sitten koskaan ole purjehtinut ison mantereen tai saaren viereen avomereltä merituuliolosuhteissa ja huomannut, miten tuulen nopeus lisäänty kymmeniä prosentteja verrattuna mailien päässä olevaan avomereen.
Olen purjehtinut useita kymmeniä kertoja avomereltä merituulivyöhykkeelle. Tietyissä oloissa tuuli voimistuu siinä. Ensin vaaditaan olosuhteet, joissa edes gradienttituuli mahdollistaa merituulen syntymisen. Vahvistamiseen tarvitaan lisäksi vielä tietyn suuntainen gradienttituuli. Muissa tapauksissa merituuli jää syntymättä, tai tuuli säilyy samana. Sinä kun pidät kovin niistä linkeistä, tässä olisi opeteltavaa, hyvä teos, voi suositella muillekin ilman sarvia ja hampaita:
http://www.amazon.co.uk/Wind-Strategy-David-Houghton/dp/1904475124
Ja edelleen, sanoit nimenomaan Helsingin edustan olevan pieni pläntti Itämerta, eikä siksi edusta edes rannikkoa sinällään. Onko Kotkan edustalla toiset tuulet? Ja muuttuvatko Suomenlahden tuulet eteläisiksi merituulen vaikutuksesta vastoin tilastoja, joiden mukaan lounaistuulet ovat vallitsevia?
"Tietyissä oloissa tuuli voimistuu siinä. Ensin vaaditaan olosuhteet, joissa edes gradienttituuli mahdollistaa merituulen syntymisen. Vahvistamiseen tarvitaan lisäksi vielä tietyn suuntainen gradienttituuli. Muissa tapauksissa merituuli jää syntymättä, tai tuuli säilyy samana."
Tuo on kuin politiikon tekstiä, ei voi myöntää suoraan, että merituuli voimistuu usein rannikon läheisyydessä vaan viilataan pilkkua.
Kaikkein paras oli "muuten jää merituuli syntymättä", kas kummaa eihän silloin olekaan merituulta ja merituulesta koko tämä harmajamussutus sai alkunsa.
Ja älytöntä pilkun viilaamista on ,jos joku kirjoittaa etelätuulista vaikka olisi tarkoittanut etelänpuoleisia tuulia. Olkoonkin hesalaisilla aina twa 225, niin silti länteen pääsee rannkoväylää pitkin sen kummeni kryssimättä porkkalasta alkaen. Ja taikaisin sitten pääsee myötäistä ja kevyt ja nopea pursi on purjein etenevälle järkevin valinta.
http://www.youtube.com/watch?v=OO_gX3GjICg
Kai se oli vaikeaselkoista, jos ei ymmärrä lainkaan merituulen syntymekanismia ja sen myötä logiikka puuttuu. Merituuli vaatii aina lämpimän ilman ylhäällä merelle päin palauttavan gradienttituulen. Ennestään mereltä puhaltava tuuli taas estää ilmiön. Merituuli ei siis vahvista samansuuntaista vallitsevaa tuulta, mutta merituuli itse voimistuu lähellä rantaa.
Katso karttaa ja sitten tuulitilastoa. Sieltä ei tosin löydy tilastoa tuulikulmille, TWD löytyy ja se on todella 225. Kun lisäksi Suomenlahti on kallellaan etellän läntisestä, on kryssiminen normaali etenemistapa aivan pilkkuja viilaamatta. Merituulikaan ei ole kohtisuoraan mereltä maalle kuin hetkisen alkaessaan, vaan kääntyy pian lähemmäs 45 asteen kulmaa ja siitä eteenpäin auringon myötä.
"mutta merituuli itse voimistuu lähellä rantaa.
"
= rannan läheisyydessä yleensäkin merituuli on voimakkainta.
Nope, yhtäläisyysmerkit eivät mene tässä kontekstissa noin. Ensin pitää ymmärtää se merituuli ilmiönä. Väite kuului, että tuuli voimistuu rantaa kohden, mutta ainoastaan merituuli tekee niin, gradienttituuli ei. Muutoin tietenkin lauseen voi suunnilleen samansisältöisenä muodostaa vähintään satana eri muunelmana.
"kryssiminen normaali etenemistapa aivan pilkkuja viilaamatta"
Helsingistä jos menee länteen Kökarille ja twa on 225, tullaan sivumyötäistä takaisin. Tällöin myöskin Helsingistä pääsee sivumyötäistä kotkaan. Matalapaineiden liikeiden mukaan purjehtimalla ei hesalaisenkaan tarvitse kryssiä metriäkään.
http://www.ecmwf.int/products/forecasts/d/charts/medium/deterministic/msl_uv850_z500/
Helsingistä Hankoon pääsuunta on 250 astetta ja vallitseva tuulensuunta 225. Sen jälkeen tullaan Suomenlahdelta Saaristomerelle, rantaviiva kääntyy pohjoisemmaksi ja merituulen suunta perässä. Joka kymmenes vuosi Hankoon mennään muuten kuin kryssien. Ei huvita kovin montaa viikkoa odotella kotisatamassa sen parempia tuulia loman alussa.
Enpä ole aikaisemmin ajatellut merituulen syntyä noin. Mutta aivan ilmeinen logiikkahan tuossa on, eihän se ylös nouseva lämmin ilma voi mihinkään kadota.
Hei nyt hesalaiset äkkiä Suomenlahdelle, siellä on kiva kevyt 15 m/s itätuuli. Eiku spinnut ylös ja Kökkärissä alas, vain pari jiippiä matkalla
http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/Helsinki?parameter=4&map=weathernow&station=2795
nyt harmajalla on valitseva tuulensuunta on 100 astetta ja 13 m/s, kuinkas nyt suu pannaa;-)
Ja huomisesta aamuyöstä lähtien loppuviikko reipas kymppi lännestä.
Ja tästä ajantasaisemmat tuulitiedot.
http://testbed.fmi.fi/history_browser.php?imgtype=wind&t=15&n=10
sitten vain kotkaan saunaan, vai onko ongelma spinnunkäyttö vai mikä.
Pitää ymmärtää tällaisenkin epätoivoisen todistelutopikin aloittajia. Onhan se ikävää jos lys 1.25 veneen ohi ja ympäri purjehtii esim ikuvanha ja metrejä lyhyempi ranskis Jeanneau Selection 37, lys 1.26.
http://www.youtube.com/watch?v=XCsaIR0v8GM
Mikä se Pekkaa noib kovasti harmittaa?
Kesämökeillä veneilevien käytös on liian usein ala-arvoista.
Enhän minä yritä todistaa yhtään mitään. Huomasin vain tuolla saksalaissivulla että Itämeren tuuliolosuhteita pidettiin vähän erilaisina kuin tällä palstalla.
Vaatii muuten aika vahvaa mielikuvitusta, jos kuvittelee purjehtivansa ohi ja ympäri toisesta veneestä 0.8 %:n nopeuseron turvin. Jos tuo hidas vene purjehtii normaalia 7 solmun nopeutta, saavuttaa nopea vene sitä 104 m tunnissa. Eli jos aloitat takaa-ajosi havaittuasi hidastelijan kilometrin päässä, ei normaali purjehduspäivä riitä edes tämän saavuttamiseen puhumattakaan ohittamisesta.
Onko keskustelussa oikeastaan tullut esille mitään erimielisyyksiä? Eikö asia lopultakin ole juuri niin kuin saksalaisen purjehduslehden juttu kertoi? Eihän Itämeri erityisen tuulinen ole kenenkään mielestä. Syysmyrskytkin ovat yleensä lyhytaikaisia ja heikompia kuin Tanskan, Norjan tai Ruotsin länsirannikoilla.
Itämerihän on sisämeri!
-Ei vuorovettä
-Ei merkitseviä merivirtoja
-Kivaa saaristoa runsaasti
-Lyhyet etäisyydet, aina tulee ranta vastaan viimeistään muutaman purjehdusvrk:n jälkeen
-Koska kovat tuulet ovat aika harvionaisia, pärjää ilman kolmos- (tei nelos) reiviä, ei tarvita trysailia, myrskyfokkakin on tarpeen tosi harvoin. Enimmäkseen on heikkoja tai kohtalaisia tuulia (joita varten veneet ovat korkeamastoisia ja kevyisiin ja keskituuliin suunniteltuja). Atlantilta tulevien matalapaineiden voima heikkenee jo muiden Pohjoismaiden kohdille. Venäjälle usein kesäisin asettuva korkeapaine pitää Itämeren kelin lämpimänä ja heikkotuulisena.
- Tietenkin joskus kismitttää, kun tuuli on viikkokaupalla aika heikko, usein liiankin heikko. Jos joutuu ajamaan koneella ja Itämeren rannikoilla dieseli on kallista, yhä kalliimpaa..
Ainoa todella harmillinen juttu meidän hienossa sisämerireviirissämme on tietenkin se, että Itämeri on maailman saastunein meri! Siksi on hyvä joskus seilata Itämerta kauemmaksi. Samalla huomaa myös miten oikeassa bootin juttu oli keveiden tuulien ja navigoinnin helppouden suhteen. Syysmyräkät on oma lukunsa, mutta kevyitä ne sittenkin ovat muuhun maailmaan verrattuna. Ei tarvitse pelätä hurrikaaneja, syklooneja, taifuuneja......
Yes! Itämeri on parasta purjehdusaluetta ja maa- merituuli korkeapaineen aikana parasta purjehdustuulta. Nattnordanilla yön kuluessa Hanko- Helsinki rannan tuntumassa tai päinvastoin ilman aaltoja, virtausta ja melko valoisassa. Eipä sellaista paljon muualta maailmasta voi löytää kuin Itämereltä. Sääli vain, että viime vuosikymmenet on pitänyt purjehtia likavesisäiliössä.
Viime kesänä oli muuten vähemmän sinilevää kuin edellisenä, saaristomerellä oli kiva uida ja on edelleen. Kotisatamassa merivesi on 17.
Kaikkeen tietysti tottuu, jopa Itämeren sameaan "likaveteen". Siitä tietysti jokainen ilahtuu, jos sinileväpuuroa on jonain kesänä hiukan vähemmän.
Ei muuten enää ollut merivesi noin lämmintä ( 17) viime viikonlopun purjehduksella. Syysmyräkkä oli sekoittanut pintaveden 11-asteiseksi. Aamu-uinti saaressa oli virkistävä, mutta purjehdustuuli sunnuntaina heikko ... ninkuin Itämerellä usein on ;-)
Sinilevälautat jäävät avomerelle, ei sinilevää ollut merkittävästi esim. Hanko-Kökar väylän pohjoispuolella. Paikotellen oli paikallisia pieniä lauttoja, mutta aina uimaa pääsi, jos vähän jaksoi siirtyä.
Nyt kai keskusteltiin Itämerestä yleisesti eikä pelkästään saariston suojasta. Itse näin melko runsaasti paikoittaisia levälauttoja seilatessani Itämeren yli kotiinpäin. Niitä alkoi näkyä Hanön lahdelta lähtien, jossa oli paikoin puuroalueita. Yksittäisiä lauttoja riitti Utöseen saakka. Heinäkuun helteiden aikana leväpuuroa oli myös saariston suojaisilla lahdilla ja venesatamissa. Onneksi tuuli sekoitti lautat, mutta vihreitä levähiutaleita oli omien havaintojeni mukaan lähes kaikkialla Itämerellä. Nyt on taas parempi tiloanne. Takana on valitettavasti ne ajat, jolloin Itämeren vesi vielä oli kirkasta ja turska tarttui pilkkiin.
Hienoa, että Pohjanlahden tila on siedettävämpi kuin Suomenlahti ja Itämeri.