Oon reilu 30 nainen ja sairastanut useamman vuoden (teiniästä lähtien) masennusta. Mua on hoidettu pääasiassa masennusta sairastavana (siinä sit tietty mukana ahdistusta, itsemurha kokeiluja jne.) Psykiatrit kirjoittaa respoja masennukseen ja unettomuuden hoitoon. Mielestäni he eivät ole ikinä vaivautuneet hoitamaan mua kunnolla. Mun mielestä muutama hassu 5min käynti ei riitä diagnoosiin. Automaattinen oletus, ku surkeen näköisenä oon siellä ollut masiskausien aikana ja masennustestit on olleet katossa.
Olen ollut vakituisessa terapia suhteessa reilun 3 vuotta, mutta mua tosiaan on vaan hoidettu terapiassa masennus jaksojen aikana. Noille hyville ja suhteellisen normaaleille jaksoille mulla ei oo ollut keskusteluja, ku on todettu et kaikki on fine. Omaa tyhmyyttä tietty, ku olen hyvinä aikoina jättänyt käynnit pois ja jatkanut taas käyntejä uuden masennus kauden tullessa.
Mä mietinkin sit itsekseni et voisinko sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja psykiatrit, ei oo voineet tätä todeta, ku mä tosiaan olen vaan jauhanut siellä mun pahasta olosta. Käytännössä en oo ikinä kertonut millainen oon hyvänä aikana. Eikä kukaa oo ees kysellykään. On vaa oletettu, et masis meni ja that´s it.
Masiksessa tietty mulla on tää ihan perus settii, kuoleman ajatukset, saamattomuus jne. Mut sit ku masennus loppuu alkaa ihan mielettömän hyvät fiilikset aina. Virtaa riittää ihan mielettömästi, on tunne et kaikki menee ihan putkeen ja mä pystyn ihan mihin vaan, itsevarmuus on katossa ja jotenki kaikki tuntuu ihan uskomattomalta. Oon 110 jos ei enemmänki iloinen ja onnellinen. Seksuaalisesti en ole mitenkää erityisen aktiivinen kumpanakaan ajanjaksona. Uskon, et lääkkeet on vieneet ne pois. Mut mun rahan käyttö on ns. hyvinä aikoina aika mieletöntä ja olenkin velkaantunut aika pahasti. Vaikka mä tiedän, etten voi ostaa jotai niin mä ostan sen ilman miettimistä ja joka kuukausi ollaa rahallisesti iha miinuksella. Mä tiedän, et mun rahankäytössä ei oo mitää järkeä, mut mä en voi muuttaa sitä ite.
Voisiko siis ajatuksillani kaksisuuntaisesta olla jonkunlaista perää vai onko tää jotenki ihan hatusta revitty teoria. Mulla vaa ihmetyttää nyky psykiatrien käytös, ku ei vaivauduta kunnolla tutkii mikä on. Automaattisesti oletetaa, et toi on masentunut ja sitä sit hoidetaan lääkkeillä ja terapialla.
Mä toivoisinki saavani tätä kautta hieman rohkeutta esittää asian mun terapeutille, et tähän tulis jotain selkoo. Kiitos kaikille.
Olen ollut vakituisessa terapia suhteessa reilun 3 vuotta, mutta mua tosiaan on vaan hoidettu terapiassa masennus jaksojen aikana. Noille hyville ja suhteellisen normaaleille jaksoille mulla ei oo ollut keskusteluja, ku on todettu et kaikki on fine. Omaa tyhmyyttä tietty, ku olen hyvinä aikoina jättänyt käynnit pois ja jatkanut taas käyntejä uuden masennus kauden tullessa.
Mä mietinkin sit itsekseni et voisinko sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja psykiatrit, ei oo voineet tätä todeta, ku mä tosiaan olen vaan jauhanut siellä mun pahasta olosta. Käytännössä en oo ikinä kertonut millainen oon hyvänä aikana. Eikä kukaa oo ees kysellykään. On vaa oletettu, et masis meni ja that´s it.
Masiksessa tietty mulla on tää ihan perus settii, kuoleman ajatukset, saamattomuus jne. Mut sit ku masennus loppuu alkaa ihan mielettömän hyvät fiilikset aina. Virtaa riittää ihan mielettömästi, on tunne et kaikki menee ihan putkeen ja mä pystyn ihan mihin vaan, itsevarmuus on katossa ja jotenki kaikki tuntuu ihan uskomattomalta. Oon 110 jos ei enemmänki iloinen ja onnellinen. Seksuaalisesti en ole mitenkää erityisen aktiivinen kumpanakaan ajanjaksona. Uskon, et lääkkeet on vieneet ne pois. Mut mun rahan käyttö on ns. hyvinä aikoina aika mieletöntä ja olenkin velkaantunut aika pahasti. Vaikka mä tiedän, etten voi ostaa jotai niin mä ostan sen ilman miettimistä ja joka kuukausi ollaa rahallisesti iha miinuksella. Mä tiedän, et mun rahankäytössä ei oo mitää järkeä, mut mä en voi muuttaa sitä ite.
Voisiko siis ajatuksillani kaksisuuntaisesta olla jonkunlaista perää vai onko tää jotenki ihan hatusta revitty teoria. Mulla vaa ihmetyttää nyky psykiatrien käytös, ku ei vaivauduta kunnolla tutkii mikä on. Automaattisesti oletetaa, et toi on masentunut ja sitä sit hoidetaan lääkkeillä ja terapialla.
Mä toivoisinki saavani tätä kautta hieman rohkeutta esittää asian mun terapeutille, et tähän tulis jotain selkoo. Kiitos kaikille.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kerro ihmeessä terapeutille. Hän ohjaa sitten eteenpäin. Ihan terkkarilääkäri ei riitä. Mielenterveystoimisto tai sairaalan psykiatrinen poliklinikka tekee diagnoosin.
Näin ulkopuolisena voisin veikata kaks'suuntaisen puolesta. Maniassa/hypomaniassahan ei ole sairaudentuntua ja koko maailma on yhtä juhlaa. Valtaosa jättää manioissa terapiat sikseen ja lääkitykset pois.
Itselläni on myös tuo rahankäyttö aivan holtitonta, vaikka "normaalioloissa" olen hyvinkin tarkka rahankäytössä.
Toivottavasti pääset asiassa eteenpäin ja saat tilasi selvitettyä.