jäänyt yhtään kaunista ajatusta sinusta.
Eipä
harmi tavallaan
18103
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kun ikää tulee rupeaa arvostamaan ihmisiä joista sai kauniita muistoja. Ei kannata jäädä roikkumaan ihmiseen josta ei seurannut mitään hyvää. Älä menetä uskoa hyvistä ihmistä koska niitä on paljon.
Jaksaisimpa uskoa tuohon.
ei jäänyt hänestäkään minulle, mutta ei mua edes harmita. Itselleni vain hallaa tekisin, jos kantaisin harmia ilkeästä ihmisestä. hän elää omaa elämäänsä ja mä omaani, erillään ja hyvä niin.
Hyvä asenne. Ehkä tämän kokemuksen kautta opit arvostamaan rehellisiä ihmisiä, niitäkin on kun pääset hänestä lopullisesti
olen aina arvostanutkin, joten.... tämä kokemus on ollut aivan turha, kaiken sen paskan päälle mitä olen jo nuorena kokenut... mutta, toivon, että hänellä oli silti hauskaa, koska mulla ei ollut. Silti en vihaa..... ei ole sen arvoinen, että elämäni vihalla pilaisin.
onni on se, että hän ei ole elämässäni mukana sitä lisää hankaloittamassa...
Hänessä on pahahenki, hän ei ole jumalan lapsi, jos hän tekee pahaa
Tiedätkö että tämä maailma on saatanan vallassa tajuat, kun katsot ympärillesi. ;)
nääh, nämä uskonto jutut on jokaísen oma asia,, ei kuulu palstoille eikä muutenkaan. Jokaisen oma asia. uskooko vai ei.
Yritin miettiä mihin hänessä ihastuin, mutta en löydä enää sitä tunnetta. Ehkä olin liian sinisilmäinen ja tämä oli oppitunti siitä miten käy. Ei hän siltikään saanut vietyä rakkautta sisältäni.
Rakkaus ei maailmasta lopu! Kohde vain vaihtuu
Jokaisessa on hyvät ja huonot puolensa, Joillakin on kyky saada toisessa se häijympi puoli esiin tai sitten huumori ei vaan kohtaa. Jos ajatukset syntyvät palstakirjoittelusta miten todellinen näkemys sitten onkaan?!
ei uppoa muhun tuollainen selitys.
jatkuvaa ivaavaa huumoria ei ole kenenkään pakko sietää...
Onhan eri asia keskustella ihmisen kanssa kasvotusten kuin kirjoittaa ajatuksia palstalle. Ei tämän ollutkaan tarkoitus olla tyhjentävä vastaus, ainoastaan yksi näkemys aiheesta.:)
mitä eriävää siinä on? kyllä palstallakin pitää osata käyttäytyä. eikä vain kasvotusten.
Kukaan ei ansaitse henkistä kasvua kärsimyksien kautta, mutta huonot muistot jää lopulta taka-alalle ja uudet hyvät tuovat ilon pilkahduksia elämään. Omasta asenteesta riippuu jääkö roikkumaan kaikkeen negatiiviseen.
Hänestä jäi kaikenlaisia muistoja. Kauniita, nauravaisia, raivostuttavia, alakuloisia, kaipaavia, näitähän riittää. Pintaraapaisu vain. Noh, laidasta laitaan ja toivon, että niitä tulee vielä lisää. Jos tämä ystäväni vielä nimittäin jaksaa jorinoitani kuunnella. Kieltämättä, voipi olla niinkin, että raastan hänen mielenrauhaansa välillä;) Hyvää päivää hänelle missä huiteleekaan.
Hänestä jäi vain tyly muisto joka toivon mukaan haalenee ajan kanssa.