sanomattomien sanojen
ylitsepääsemättömät esteet
lukitsevat sydämemme
repeytyköön muurit
kivi kiveltä murtuen
pystyäksemme avaamaan
sydämemme
rakkaudelle
astua alas jalustoiltamme
ylitsepääsemättömät esteet
lukitsevat sydämemme
repeytyköön muurit
kivi kiveltä murtuen
pystyäksemme avaamaan
sydämemme
rakkaudelle
astua alas jalustoiltamme
Vastaukset 12
Vanhimmat
Juuri näin ja siihen tarvitaan vain pikkuriikkisen verran tahtoa ja uskallusta, loput tulee luonnostaan ;)
Tahtoa on kyllä ollut mutta uskallus on
puuttunut.
Kiitos Last legion palautteestasi!
hmmm..
sinulta hyvin erillainen, dramaattinen runo
on mietittävä hetki
Johtuikohan se kuumeesta tämä "dramattisuus"
runossani, myönnän kyllä että se poikkesi muista
tavanomaisista kirjoituksistani.
Kiitos darklady!
Joo, komppaan darkladya... erilaista sinua tämä runo...
Olet pääsemässä kiltin-tytön-syndroomasta (?) - upeaa - hieno runo !!
Luo vastaukseni darkladylle, siinä ehkä selitys.
Mistähän tuo kiltin tytön syndroomin olen saanut mutta rugseck kiva kun
tykkäsit ja suuri kiitos!
Liona, vaikka mä olen hirveen huono palautteen antaja, sinä kuulut
palstan niihin runoilijoihin joiden runon luen aina! Tässä oiva ja erilainen
osoitus taidoistasi:)
Minä se huono palautteen antaja olen ja vertaan itseäni aina muihin
ja tunnen mitäämättömyytöni. Palautteen antaminen on vaikeampaa
kuin runojen kirjoittaminen, koska runot syntyvät itsestään kun taas
palautteisiin täytyy perustella miksi piti tai ei, runosta, sekä
sanoa jotain fiksua filmaattista (vai täytyykö)
Mottoni on että jos mulla ei ole mitään hyvää sanottavaa
jostain lukemastani runosta, en anna palautettakaan, toisaalta
aika ei riitä kaikkia runoja lukemaan ja täällä on erittäin
hyviä runoilijoita.
Kiitos alma p, palauttestasi!
Syvällistä!
Luen yhä uudelleen ja uudelleen ensimmäsitä säettä ja olen todella lähes sanaton.
Upean runollinen ja siis todella syvällinen aloitus, joka vie lukijaa vastustamattomasti sisälle runoon.
Aforismimainen alku vaihtuu jatkossa vahvan rohkeaksi kerronnaksi, joka luo runoon elämän tunnun. Runo elää, kasvaa ja avaa voimallaan lukijansa sydämen.
Sanomattomien sanojen
ylitsepääsemättämät esteet
lukitsevat sydämemme.
Runon antamilla aseilla annettu täsmäisku suoraan totuuden ytimeen.
Minusta tämä runo on juuri sitä parasta Lionaa.
Ainutlaatuista sanan, ajatuksen ja tunteen luovuutta.
Tämä on runo runoilijan kynästä. Runoilijan, jonka uskoin näkeväni jo joskus kauan aikaa sitten, löytäessäni ensimmäistä kertaa runojasi näiltä sivuilta.
Kiitos Liona. Tässä runossa on jotain, joka tekee minuun hyvin suuren vaikutuksen.
Ceero, nyt sait mut sanattomaksi ja hämilleen. kun
kirjoitin tätä runoa meinas kieli mennä solmuun koska
yritin välttää kirjoitusvirheitä. Tämä ajatus runooni syntyi
kun ajattelin meitä ihmisiä, usein yksinäisiä jotka kulkevat
toistensa ohi läpi elämän uskaltamatta ottaa kontaktia.
Kiitos taas kerran palautteestasi se merkitsee paljon
minulle!
kurkoitin tähtiin
omassa kaipaavassa yksinäisyydessä
mutta siellä ei ollut ketään muita
kuin kivisydämisiä ja kylmiä ...
oli astuttava sieltä alas kadulle
kohdattava se ainoa oikea
jotta pystyisi avamaan sydämensä
rakkaudelle ...
monimerkityksellinen on runosi sanoma
joten hyvä liona !!!
Kiitos runo64 aina yhtä tervetulleesta
kommentistasi/runovastauksestasi,
ihailen niitä jotka osaavat kirjoittaa
runovastauksia (niinkuin sinunkin) itselläni
niihin ei löydy sanoja.