Osaisiko joku kertoa onko em.veneen kölin kiinnityksessä jotain "erikoista?"
Eräs myyjä kun selitti että "Shipmanneissahan on köli joka "elää" vähän..!?
"Täytyy aina keväällä laittaa esim. sikafleksiä etupuolelle kölin ja rungon väliin."
Empä ole ennen moista kuullut.Pokkana kertoi.No,jos Shipmannin tuntevat
viitsisivät vähän valaista mistä kyse.Kiitoksia etukäteen.
Shipman 28:n köli
25
3088
Vastaukset
- WanhaShipman
Eihän sen ole tarkoitus vallattomasti elää, mutta ainakin omassa vanhassa Shipmanissa ei kuitenkaan kova sauma tule kysymykseen. "Elämättömyyden" kannalta köliratkaisuhan on periaatteessa aika hyvä, koska rautaköli on ns. porrastettu.
- Pärkke
Kiitoksia jo tuosta tiedosta.
- wertyuk,yjmhgrefsdgf
En voi sanoa tuntevani venettä, mutta joskus yhtä kävin ostomielessä katsomassa. Shipmanissahan on kölin perässä ohjausevä, jota voi kääntää. Vähän niinkuin pieni peräsin. Tosin sitä tuskin kukaan käyttää.
Toisaalta jos venettä säilytetään "takakenossa", niin se saattaa vaikuttaa. Kuin myös karille kolistelu kesällä. Katso onko hiushalkeamia pohjassa kölin takareunan ympärillä. Ovat merkki rasituksesta. Tutki sisäpuolelta, ulkopuolella pohjamaali peittää.
Tuon ikäisessä veneessä kannattaa muuuten niitä kölipultteja joskus kiristelläkin. Itse kokeilin yhtenä keväänä ja kyllä muutaman kierroksen jaksoin hyvin pyöräyttää.- båtsman_
Ostin vanhan -72 Shipmanin Ruotsista vuonna 2000, ja tutustuin silloin aika tarkoin paikallisen luokkaliiton kirjoituksiin ym.
Shipmanissa kuten monissa 70-luvun veneiden pilssirakenteissa on nykyaikaisempiin sisariin verrattuna enemmän joustavuutta. 70 luvun Shipmanin pilssi on ajan tavan rakennettu ilman kunnon kölitukkeja, eli poikittaisi jäykkääjiä. Tämä ei ole tavanomaisesta poikkeavaa, vaan 70 luvulla veneitä tehtiin niin. Joissain yksilöissä on aika ohut laminaatti, ja Shipman sai Ruotsissa manineen että siinä on "svajköl" - heiluva köli.
"Trimtab", kölin takareunassa oleva ylimääräinen peräsin, oli 70 luvun muoti. IOR mittasääntö kielsi sen joskus 1976 . Useimmistasta Shipmaneista trimtab on jälkeenpäin poistettu ja myöhempiin malleihin sitä ei edes rakennettu.
Veneen olen jo myynyt, mutta siitä jäi moini hyviä muistoja ja suunnittelijan Olle Enderleinin slogaani "Vackra båtar seglar väl" . Voin suositella kaikissa keleissä.
Sikaflex rautakölin saumaan on vanhassa veneessä normaalia ja kölipulttien kiristys on tarpeen uudemmissakin.
- sadfj slakdfj alskdf
Juuri näin. 70- ja myös 80-luvun veneissä rakenne elää enemmän tai vähemmän ja niin sen kuuluukin. Jokainen lienee joskus lentänyt ja lentokoneen siipihän joustaa ja heiluu vallan mahdottomasti, jos se olisi jäykkä, se menisi poikki.
Joihinkin venetyyppeihin, lähinnä kilpailukäytössä oleviin, on jälkikäteen rakennettu kölitukkeja jäykkyyden lisäämiseksi. Tämä ei ole aivan ongelmaton ratkaisu, koska pahimmassa tapauksessa kölitukit vain siirtävät kuorman laidalle kauemmas pilssistä ja laidassa se laminaatti on vielä ohuempi kuin pilssissä.
Heiluminen ei ole "on tai off" vaan enemmän tai vähemmän. Hirveän paljon heiluva köli voi tietysti olla ongelma. Mutta tuonikäisissä veneissä jokatapauksessa kölisauman pitää olla jotain joustavaa materiaalia, sikaflexiä tai joustavaa epoksia tms. Mikä tahansa kova tavara halkeilee ja korkkaa irti kun runko elää.
Eli kölin elämisestä pokkana kertonut myyjä tiesi mistä puhui ja oli ihan oikealla asialla.- kfdåegkåe9
Tämän ketjun viestit ovat kovin hämmentäviä, jos vertaa niitä Laatu? -ketjussa oleviin mielipiteisiin. Tässähän kerrotaan 70- luvun perusskandista, jossa on rautaköli, vajavaiset kölitukit ja hentoinen köliripustus. Ja sitä pidetään vieläpä suotavana asiana. Lisäksi nämä veneet kuitenkin elävät ja hengittävät vielä täysillä kaikkien näiden vuosien jälkeen.
Sen sijaan eräät nykyaikaiset veneet, jotka on rakennettu paremmista raaka-aineista (hartsit, kuidut), paremmalla tietotaidolla ja suunnittelulla ja suhteessa kevyemmillä köleillä ovat laituriparlamentin mukaan kertakäyttövehkeitä, jotka tulevat hajoamaan ennen täyteen miehen ikään ehtimistä. Olenko ainoa, joka ihmettelee tällaista epäjohdonmukaisuutta? - nykylaatuko parempi?
kfdåegkåe9 kirjoitti:
Tämän ketjun viestit ovat kovin hämmentäviä, jos vertaa niitä Laatu? -ketjussa oleviin mielipiteisiin. Tässähän kerrotaan 70- luvun perusskandista, jossa on rautaköli, vajavaiset kölitukit ja hentoinen köliripustus. Ja sitä pidetään vieläpä suotavana asiana. Lisäksi nämä veneet kuitenkin elävät ja hengittävät vielä täysillä kaikkien näiden vuosien jälkeen.
Sen sijaan eräät nykyaikaiset veneet, jotka on rakennettu paremmista raaka-aineista (hartsit, kuidut), paremmalla tietotaidolla ja suunnittelulla ja suhteessa kevyemmillä köleillä ovat laituriparlamentin mukaan kertakäyttövehkeitä, jotka tulevat hajoamaan ennen täyteen miehen ikään ehtimistä. Olenko ainoa, joka ihmettelee tällaista epäjohdonmukaisuutta?Tässä esimerkki nykyaikaisesta lujasta ja kestävästä rakenteesta. Köli näyttää heiluvan pikkasen enemmän kuin Shipmaneissa ;-)
http://www.youtube.com/watch?v=Nv2okiEKPrA
- BallastMan
Kuulostaa aika ihmeelliseltä nuo ajatukset heiluvasta kölistä veneeseen kuuluvana ominaisuutena. Eihän tuo voi pitää paikkaansa!
Eri asia tietysti on, jos kölin ja rungon liitoskohdassa tapahtuu jonkinlaista pientä elämistä. Se näkyy esim. kölisauman kohdalla maalipinnan murtumisena. Kuuluu toki asiaan, mutta siitä on pitkä matka varsinaiseen "heilumiseen". Heilumistapauksessa olisi todennäköistä, että saumakohdasta valuisi myös vettä ja kunnolla.
Itse en muista nähneeni heiluvakölisiä 70-luvun veneitä. Toki myönnän, että eräissä tyypeissä eräiden vuosimallien kölirakenteissa ei ole hurraamista. Jätetään nyt merkit mainitsematta.
Varsin monissa 70-luvun veneissä on lisäksi sisäänlaminoitu ballasti (esim. Vindö, Ballad, Vega, Rock, Kings Cruiser 29). Näiden kölirakenteet ovat varsin aikaa uhmaavia. Laminaatin kastumisesta johtuvia ongelmia ei ole, mikäli tällien jälkeen paikkoja on yhtään viitsitty paikkailla.- DolphinD
Sisäänlaminoitu painolasti löytyy myös Enderleinin suunnittelemista HR:stä, joita monia on ollut tuotannossa vielä 90-luvulla.
Itselläni on rakenteesta vähän ristiriitaiset kokemukset. Viime kesänä tuli kolisteltua n. 3 solmun vauhdilla ja tuloksena vain kolhuja kölin alareunassa. Uudemmassa konstruktiossa olisi saattanut jo tuollaisella vauhdilla tulla enemmän korjattavaa. Rungon ja kölin yhtenäinen rakenne on erittäin tukeva ja se kestää hyvin kivilleajoa ilman että runkoon tulee suuria kuormituksia. Ongelmana kuitenkin on, että pienemmästäkin kolauksesta tulee helposti laminaattiin kolhuja, jotka pitää antaa kuivua ja korjata sitten huolellisesti. Tuollainen pieni kolhu on myös helposti kalliimpi korjata kuin esim. normaalissa lyijykölisessä.
Plussana rakenteesta on, että ei tarvitse huolehtia kölisaumasta, ruostuvista kölipulteista tai rautakölin jokavuotisesta pinnoittamiseta. Miinuksena on, että siitä painolastin kunnosta ei saa käsitystä. Mahdolliset ongelmat saattavat olla myös salakavalia, kun kosteus pääsee jostain rakenteen sisään. Albin Vegoissa on ainakin ollut ongelmia tuon painolastiraudan ruostumisesta siellä laminaatin sisällä. Eli sinällään kestävä rakenne, mutta ei ihan ongelmaton kuitenkaan. - ihan ei on
DolphinD kirjoitti:
Sisäänlaminoitu painolasti löytyy myös Enderleinin suunnittelemista HR:stä, joita monia on ollut tuotannossa vielä 90-luvulla.
Itselläni on rakenteesta vähän ristiriitaiset kokemukset. Viime kesänä tuli kolisteltua n. 3 solmun vauhdilla ja tuloksena vain kolhuja kölin alareunassa. Uudemmassa konstruktiossa olisi saattanut jo tuollaisella vauhdilla tulla enemmän korjattavaa. Rungon ja kölin yhtenäinen rakenne on erittäin tukeva ja se kestää hyvin kivilleajoa ilman että runkoon tulee suuria kuormituksia. Ongelmana kuitenkin on, että pienemmästäkin kolauksesta tulee helposti laminaattiin kolhuja, jotka pitää antaa kuivua ja korjata sitten huolellisesti. Tuollainen pieni kolhu on myös helposti kalliimpi korjata kuin esim. normaalissa lyijykölisessä.
Plussana rakenteesta on, että ei tarvitse huolehtia kölisaumasta, ruostuvista kölipulteista tai rautakölin jokavuotisesta pinnoittamiseta. Miinuksena on, että siitä painolastin kunnosta ei saa käsitystä. Mahdolliset ongelmat saattavat olla myös salakavalia, kun kosteus pääsee jostain rakenteen sisään. Albin Vegoissa on ainakin ollut ongelmia tuon painolastiraudan ruostumisesta siellä laminaatin sisällä. Eli sinällään kestävä rakenne, mutta ei ihan ongelmaton kuitenkaan.Miten niin se on ollut ongelmana Albin Vegoissa, tarkemmin?
- Pitkäkölinen
ihan ei on kirjoitti:
Miten niin se on ollut ongelmana Albin Vegoissa, tarkemmin?
Albin Vegoja purjehtii maailmalla niin runsaasti, että monenlaista tarinaa on myös liikkeellä. Joskus muistan todella lukeneeni, että jonkun Vegan köli olisi vaurioitunut kovan tällin seurauksena sen verran pahasti, että kosteutta olisi mennyt painolastin ja laminaatin väliin. Tällöin tietysti rautaballasti olisi ruostunut ja ehkä turvottanut entisestään materiaaleja, jonka seurauksena kosteutta olisi imeytynyt lisää. Tällöinkään köli ei olisi mihinkään tippunut, mutta tietysti vaurio vaatii jo hieman suurempaa kuivattelua ja paikkailua.
Myös jossain vanhoissa Rockeissa lienee joskus tapahtunut samaa. Niissä kuulemma painolastina voi kölin sisältä löytyä vaikka mitä, ratakiskoja ja muuta rautatavaraa. Pitääkö paikkansa?
Sisäänlaminoitu köli on kuitenkin käytännössä kestävä ja terve konstruktio. Omistajan on vain muistettava paikata kesän aikana tulleet kolhut. Yleensä riittää pieni epoksipaikkaus. Joskus voi olla tarve avata laminaattia enemmänkin, antaa kuivaa ja keväällä uutta mattoa tilalle. Pikku homma, jonka jälkeen vene on taas uutta vastaavassa kunnossa.
Suuremmista rakenteellista vaurioista em. venetyypeissä ei tarvitse murehtia. Sisäänlaminoidut kölit kestävät vaikka minkälaiset tällit. Korkeintaan kannattaa karilleajon jälkeen varmistaa, että moottorin ym. varusteiden kiinnitykset ovat ok.
Nim. Kokemusta on - DolphinD
ihan ei on kirjoitti:
Miten niin se on ollut ongelmana Albin Vegoissa, tarkemmin?
Tässä yksi vanha keskustelu aiheesta: http://keskustelu.suomi24.fi/node/4570087#comment-24245029
Tuttu venekorjaaja kertoi myös Vegasta, jossa pilssipumppua irrotettaessa ruuvinreistä alkoi suihkuta vettä paineella rungon sisältä.
Mutta eihän nuo ongelmat rajoitu pelkästään Vegaan. Jos aiheesta lähtee googlettamaan, niin löytää myös muita tapauksia muista venemerkeistä. Ja kun venettä on rakennettu yli 3000 kpl, niin sitä enemmän on mahtunut mukaan myös omistajia, jotka ovat laiminlyöneet korjauksen karilleajon jälkeen.
Ottaen kuitenkin huomioon jo pelkästään Vegojen lukumäärän, puhumattakaan ko. konstruktiolla toteutetuista muista veneistä, niin aika marginaalinen ongelma vaikuttaisi olevan. Ajattelin kuitenkin varmuuden vuoksi maalata keväällä pilssin epoksilla, ettei sitä kautta pääse kosteutta imeytymään köliin.
- Shifuship
Shipmanissa ei nitku (muita veneitä enemmän) kölin ja rungon liitos, vaan itse pilssi "joustaa" syvyytensä takia. Ei sitä joustamista oikeastaan edes huomaa, paitsi jos venettä siirtää kuorma-auton lavalla niin, että se on hiabissa kiinni ja kölin päällä lavalla. Siltikin siihen voi liittyä silmänlumetta, joka lisää taipumisefektiä, koska veneen yläosa tekee tietysti suurempaa likettä
- shipman 28
http://keskustelu.suomi24.fi/node/2428625
Tuossa lisää aiheesta.- Hmmmmmmm...
Keulapunkka irtoaa laminaateista aallokossa ja kylki lommahtaa, keulakansi notkuu, laminaatissa kuplia, moottori oikuttelee, köli notkuu. Laadukas, tukevasti rakennettu 70-luvun perusskandi...
- Shifuship
Mä uskallan ainakin lähteä Shipmanilla myrskyyn jos on pakko! Omani täytti tänä vuonna 40! Keulapunkka ei ole irronnut, laminaatissa ei ole kuplia, moottori toimii ja on alkuperäinen, Keulakansi ei notku enää. Köli on alkuperäinen, eikä ole tippunut kertaakaan. Taas on kerätty kaikki mahdolliset viat yhteen ja annettu ymmärtää että ne olisi jokaisessa yksilössä! Eikö olisi ihmeellistä jos 40 vuotta vanhassa veneessä ei olisi koskaan tarvinnut korjata mitään? Naurattaa hieman tuo, että moottori on samassa vikalistassa!
- 9+16
Terve menoa!
- -vene
Uskallatko siitä riippumatta, onko se fokkavene vaiko genoavene ?
Jos vaikka 150% genualla menisit ja ne vantithan oli laidalla. - Shifuship
-vene kirjoitti:
Uskallatko siitä riippumatta, onko se fokkavene vaiko genoavene ?
Jos vaikka 150% genualla menisit ja ne vantithan oli laidalla.Todennäköisesti se olisi silloin m-fokkavene!!
- + vene
Shifuship kirjoitti:
Todennäköisesti se olisi silloin m-fokkavene!!
No jos vene on laiturissa purjeet laskettuna, niin muuttuuko vene nyt siis mastonkuljetusalukseksi ?
Jos lähtee liikkeelle ja nostaa ison ylös, niin onko sitten kyseessä isovene ?
- S/Y Vesta
Nyt pari vuotta takana Shipman 28 :lla hivenen on kertynyt kokemuksia.
Tasapainoinen ja mukava purjehtia kovemmassakin kelissä. Kryssillä kulkee ohjaamatta, peräsin lukittuna tuntikausia.
Kovakaan myötäaallokko ei tee veneestä vaikeaa ohjata.
Trimmievä on mukava sekä purjehtiessa että moottorilla ajettaessa, sillä saa peräsimen neutraaliksi moottoriajossa.
Kryssillä pärjää nykyveneille mutta avotuulilla jää.
Keulan muoto helpottaa rantautumista luonnonsatamiin.
-Ahdas sisältä ainakin täysikokoiselle verrattaessa nykyveneisiin.
-Ei kunnon parivuodetta, keulan jalkatila liian kapea kahdelle isokokoiselle ja dinetti/ruokapöytä turhan kapea kahdelle nukkumiseen.- Vanhempi skönäri
Helkkarin HYVÄ vene tuo Shipman 28,sanokoot muut mitä sanovat.
Vanhempi skönäri kirjoitti:
Helkkarin HYVÄ vene tuo Shipman 28,sanokoot muut mitä sanovat.
Shipman 28 oli hinta-laatusuhteeltaan paras vene mitä minulla on koskaan ollut. Ostin sen uutena 1976 ja myin sen runsaat kymmenen vuotta myöhemmin pienellä voitolla.
S/y Vesta, olet oikeassa: Isokokoisille purjehtijoille Shipmanin sisätilat ovat niukat, meikäläiselle (175 cm) riittivät hyvin.
- seppomartti
Heiluvasta kölistä ja puuttuvista kölitukeista toinen esimerkki Shipmanin lisäksi on esim. Baltic 33. Ei voinut laskea kölin varaan, eikä yhtään kölitukkia vaan taipuva vaan joustava pohja. Kuitenkin pidettiin laatuveneenä ja luultavasti olikin sitä.
- Shipmanni
Balticista en tiedä mutta oma shipman kestää oikein loistavasti kölin päällä makuutuksen. Niinhan ne kaikki Shipmanit telakoidaan. Kölirakenne ei ole mitenkään heikko, vaan kölitukkien puute tekee rakenteestä hieman joustavan. Rautakölin liikkeestä suhteessa lasikuituun ei ole kyse ja näin ollen kölisauma pysyy kyllä kiinni. Lasikuitua kölin seudulla ja pohjassa on käytetty paksulti. Kölin ja pohjan yhdyskohta on rakennettu kaarevaksi, joten se on niin teoriassa kuin käytännössäkin erittäin vahva rakenne.
Oheisesta linkistä voi tsekata hieman kölin mallia.
http://suomenalbinpurjehtijat.purjehdusportaali.com/Shipman-29.php
Kuten piirrustuksesta huomaa niin veneessä on syvä pilssi.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 15311031
- 535269
Taas ryssittiin oikein kunnolla
r….ä hyökkäsi Viroon sikaili taas ajattelematta yhtään mitään https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011347289.html452483- 312169
Vanha Suola janottaa Iivarilla
Vanha suola janottaa Siikalatvan kunnanjohtaja Pekka Iivaria. Mies kiertää Kemijärven kyläjuhlia ja kulttuuritapahtumia131731Valtimon Haapajärvellä paatti mäni nurin
Ikävä onnettomuus Haapajärvellä. Vene hörpppi vettä matkalla saaren. Veneessä ol 5 henkilöä, kolme uiskenteli rantaan,421594Tiedän kuka sinä noista olet
Lucky for you, olen rakastunut sinuun joten en reagoi negatiivisesti. Voit kertoa kavereillesi että kyl vaan, rakkautta311280Känniläiset veneessä?
Siinä taas päästiin näyttämään miten tyhmiä känniläiset on. Heh heh "Kaikki osalliset ovat täysi-ikäisiä ja alkoholin v351206Tulemmeko hyvin
Toimeen ja juttuun keskenämme? Luulen, että sopisit hyvin siihen ☀️ympäristöön, paljon kaikkea erilaista.♥️mietin tätä s6956Daniel Nummelan linjapuhe 2025
Kansanlähetyksen toiminnanjohtajan Daniel Nummelan linjapuhe tänään. Rehellistä analyysiä mm. evlut kirkosta ja piispo98952