Shipman 28

Tsekkaappa lisää tietoa esim tältä sivulta.

http://www.shipman28.dk/

Linkeistä löytyy lisää.

Hyvin pidetyt 70-luvun purret tarjoavat paljon vastinetta rahoille. Shipmanien ongelmana on alkupään sarjojen laadunvaihtelut. Erillinen trimmiperäsin on joskus tuotanut harmaita hiuksia ja sinänsä kestävän Faryman-dieselin hydraulisen voimansiirron kanssa on saattanut tulla pähkäilyä. Sarjan viimeiset veneet lienevät varsin asiallisia konstruktioita, mutta myös selvästi kalliimpia.

Vastaavia muista hyviä peruspursia on tunnettu Olhsson 29 sekä vähemmin tunnettu Tord Sundenin Kings Cruiser 29. Albin Vega ei ole kauniimmasta päästä, mutta kyllähän siinäkin osaava ostaja saa halvalla paljon paattia.

Ruotsissa on huomattavasti suuremmat valikoimat 70-luvun pursia ja monet erittäin hyvin pidettyjä. Siellä tunnutaan näitä klassikkoja arvostettavan Suomea enemmän. Moni kippari on saattanut purjehtia kymmeniä vuosia näillä peruskonstruktioilla. Ja purjehtii vielä eläkepapparaisenakin.

Sailor49 kirjoitti:

Tsekkaappa lisää tietoa esim tältä sivulta.

http://www.shipman28.dk/

Linkeistä löytyy lisää.

Hyvin pidetyt 70-luvun purret tarjoavat paljon vastinetta rahoille. Shipmanien ongelmana on alkupään sarjojen laadunvaihtelut. Erillinen trimmiperäsin on joskus tuotanut harmaita hiuksia ja sinänsä kestävän Faryman-dieselin hydraulisen voimansiirron kanssa on saattanut tulla pähkäilyä. Sarjan viimeiset veneet lienevät varsin asiallisia konstruktioita, mutta myös selvästi kalliimpia.

Vastaavia muista hyviä peruspursia on tunnettu Olhsson 29 sekä vähemmin tunnettu Tord Sundenin Kings Cruiser 29. Albin Vega ei ole kauniimmasta päästä, mutta kyllähän siinäkin osaava ostaja saa halvalla paljon paattia.

Ruotsissa on huomattavasti suuremmat valikoimat 70-luvun pursia ja monet erittäin hyvin pidettyjä. Siellä tunnutaan näitä klassikkoja arvostettavan Suomea enemmän. Moni kippari on saattanut purjehtia kymmeniä vuosia näillä peruskonstruktioilla. Ja purjehtii vielä eläkepapparaisenakin.

Lue lisää

Mainitset Ohlson 29 hyväksi peruspurreksi.Miksi???
Mitä hyvää on Ohlsonissa?
Vertaa esim.fe 83, hinta/vauhti/laatu

peruspursia kirjoitti:

Mainitset Ohlson 29 hyväksi peruspurreksi.Miksi???
Mitä hyvää on Ohlsonissa?
Vertaa esim.fe 83, hinta/vauhti/laatu

Koska viestissäsi oli aika selkeä suunta, kysynkin sinulta, miksi Ohlsson 29 EI olisi hyvä peruspursi?

FE83 on myös hyvä "peruspursi". Itselläni se oli eka oma vene, ja olin siihen ihan tyytyväinen. Ruma kuin mikä, mutta hyvä jokakelin vene. Sama käsitys minulla on Ohlssonista, vaikka en sellaista itse ole koskaan omistanutkaan.

Shipman 28 menee mielestäni samaan kategoriaan ihan hyvin, vaikka sillä ei samalle viivalle FE:n kanssa voi lähteä.

kysyjälle kirjoitti:

Koska viestissäsi oli aika selkeä suunta, kysynkin sinulta, miksi Ohlsson 29 EI olisi hyvä peruspursi?

FE83 on myös hyvä "peruspursi". Itselläni se oli eka oma vene, ja olin siihen ihan tyytyväinen. Ruma kuin mikä, mutta hyvä jokakelin vene. Sama käsitys minulla on Ohlssonista, vaikka en sellaista itse ole koskaan omistanutkaan.

Shipman 28 menee mielestäni samaan kategoriaan ihan hyvin, vaikka sillä ei samalle viivalle FE:n kanssa voi lähteä.

Lue lisää

Jos mainitsee hyviä sanan/hyviä peruspursia olisi kiva tietää mikä on se hyvä mitä Ohlsonista löydät.
Ohlson on hidas,ahdas ja usein tee se itse konstruktio.Aikoinaan kaverini haksahti moiseen uppotukkiin ja ei meinannut päästä eroon millään.
Shipman 28 on aivan toisen luokan vene, lähes klassikko.

peruspursia kirjoitti:

Mainitset Ohlson 29 hyväksi peruspurreksi.Miksi???
Mitä hyvää on Ohlsonissa?
Vertaa esim.fe 83, hinta/vauhti/laatu

Että mitä hyvää Ohlssonissa?
Peruskonstruktio aloittelevalle matkapurjehtijalle on hyvä. Rakenne on vankka eikä vanhemmitenkaan tarvitse pelätä, että paikat leviävät käsiin. Toppiriki on rakenteellisesti yksinkertainen, meriominaisuudet hyvät. Siinä päällimmäiset.

Toki myönnän, että laatuvaihteluita löytyy. Osa on itseviimeisteltyjä ja se näkyy sisustuksessa ja muissa yksityiskohdissa. Mutta silti uskallan sanoa, että esim. Arteknon valmistamissa 29:ssa saa kyllä vastinetta rahoilleen - kunhan ei aivan hirveesti maksa...

Itse pidän myös Ohlssonin estetiikka viehättävämpänä kuin FE:stä. Tiedän toki, ettei ulkönäöllä purjehdita, mutta kauniinpaa paattia on mukavampi katsella laiturissa. Jossa se kuitenkin suurimman soan ajasta seisoo..

Pidän myös Shipmania kauniina veneenä. Myönnän, että itseäni viehättää vanhat 70-luvun kapeaperäiset veneet enemmän kuin nykyiset leveäperäiset. Ja tiedän, että avotuulilla ne ovat hitaampia. Vastaavasti kryssi on miellyttävämpää ja suuretkaan kallistukset eivät verota juurikaan vauhtia.

Sailor49 kirjoitti:

Että mitä hyvää Ohlssonissa?
Peruskonstruktio aloittelevalle matkapurjehtijalle on hyvä. Rakenne on vankka eikä vanhemmitenkaan tarvitse pelätä, että paikat leviävät käsiin. Toppiriki on rakenteellisesti yksinkertainen, meriominaisuudet hyvät. Siinä päällimmäiset.

Toki myönnän, että laatuvaihteluita löytyy. Osa on itseviimeisteltyjä ja se näkyy sisustuksessa ja muissa yksityiskohdissa. Mutta silti uskallan sanoa, että esim. Arteknon valmistamissa 29:ssa saa kyllä vastinetta rahoilleen - kunhan ei aivan hirveesti maksa...

Itse pidän myös Ohlssonin estetiikka viehättävämpänä kuin FE:stä. Tiedän toki, ettei ulkönäöllä purjehdita, mutta kauniinpaa paattia on mukavampi katsella laiturissa. Jossa se kuitenkin suurimman soan ajasta seisoo..

Pidän myös Shipmania kauniina veneenä. Myönnän, että itseäni viehättää vanhat 70-luvun kapeaperäiset veneet enemmän kuin nykyiset leveäperäiset. Ja tiedän, että avotuulilla ne ovat hitaampia. Vastaavasti kryssi on miellyttävämpää ja suuretkaan kallistukset eivät verota juurikaan vauhtia.

Lue lisää

Kapea vene kestää kallistumista ilman vauhdin menetystä??? Peräsimen ote katoaa suht nopeasti ainakin Ohlsonissa.
Veneiden ulkonäköön puhuttaessa lasikuitu kipoista en ota kantaa...puuta sen olla pitää.

peruspursia kirjoitti:

Jos mainitsee hyviä sanan/hyviä peruspursia olisi kiva tietää mikä on se hyvä mitä Ohlsonista löydät.
Ohlson on hidas,ahdas ja usein tee se itse konstruktio.Aikoinaan kaverini haksahti moiseen uppotukkiin ja ei meinannut päästä eroon millään.
Shipman 28 on aivan toisen luokan vene, lähes klassikko.

Lue lisää

Käy joskus Shipmanissa ja Ohlsonissa sisällä. Ohlson on uppoamansa ja pitkän ruffinsa ansiosta paras tila/hintasuhteeltaan alle 30-jalkaisista pursista. Miehistön koko ratkaisee, jos ei kovin pitkiä käyttäjiä, Shipman ok. Mutta jos kabyysissa tarvitaan tilaa korkeussuunnassakin, Ohlsonia ei voi jättää pois laskuista. Itserakentajien osuus näkyy kyllä hinnassa.

vauhti veikko kirjoitti:

Kapea vene kestää kallistumista ilman vauhdin menetystä??? Peräsimen ote katoaa suht nopeasti ainakin Ohlsonissa.
Veneiden ulkonäköön puhuttaessa lasikuitu kipoista en ota kantaa...puuta sen olla pitää.

Lue lisää

Targa 96 on hyvä peruspursi, mutta kalliimpi kuin Ohlson. Olisin tuosta Ohlsonin peräsimen otteesta kuitenkin hieman eri mieltä - pursi on jonkin verran alirikattu - kallistuskulmat eivät kasva isoiksi normaaali kelissä. Eri asia on, että tiheät halssin vaihdot luovilla eivät käy niin näppärästi kuin esim. södergrenin suunnittelemilla paateilla.

Nimimerkki "malli..." väittää jotta: "Myynnissä aika usein kun suhteuttaa valmistusmääriin (tämä kertonee jotain)"

Mitäs se kertonee?

Valmistusmääristä sailguide toteaa: "Shipman 28 presenterades 1969 av Fiberman i Visby. När Fiberman gick i konkurs 1973 togs tillverkningen över av bröderna Wåhlstedt och senare av Albin Marin. Tillverkningen upphörde hos Albin Marin 1979. Totalt tillverkades närmare 1.000 Shipman 28. Enligt uppgift sker fortfarande viss tillverkning på Irland."

Tuhatkunta venettä tehty, vanhimmat lähes nelikymppisiä. No, jos venettä on usein myynnissä, niin kait se kertoo että niitä on yhä runsaasti käytössä? Jos venettä tehdään edelleen, niin se kertonee jotain tyypin klassikko-ominaisuuksista...

Vertailu Ohlson29:ään: "Ohlson 29 presenterades i början av 1970-talet. Enligt uppgift tillverkades hon ursprungligen av Artekno i Finland. Från mitten av 1970-talet tillverkades hon av Winga Marin och såldes då under namnet Winga 29. Hon slutade att tillverkas 1982 och då hade drygt 400 exemplar tillverkats."

Shipmania siis tuplasti enemmän...

Valmistusmääriä jos katsotaan, niin H-vene taitaa olla ykkössijalla pohjoismaisista paateista yli 4000 määrillään: www.h-vene.fi
"H-veneitä on rakennettu jo yli 4000 kappaletta ja se on Euroopan suurin yksityyppi-kölivene-luokka."
ja oliko kakkosena Vega: "Albin Vega presenterades 1966. Mellan 1966 och 1980 tillverkades nästan 3.400 exemplar"

Viki kirjoitti:

Nimimerkki "malli..." väittää jotta: "Myynnissä aika usein kun suhteuttaa valmistusmääriin (tämä kertonee jotain)"

Mitäs se kertonee?

Valmistusmääristä sailguide toteaa: "Shipman 28 presenterades 1969 av Fiberman i Visby. När Fiberman gick i konkurs 1973 togs tillverkningen över av bröderna Wåhlstedt och senare av Albin Marin. Tillverkningen upphörde hos Albin Marin 1979. Totalt tillverkades närmare 1.000 Shipman 28. Enligt uppgift sker fortfarande viss tillverkning på Irland."

Tuhatkunta venettä tehty, vanhimmat lähes nelikymppisiä. No, jos venettä on usein myynnissä, niin kait se kertoo että niitä on yhä runsaasti käytössä? Jos venettä tehdään edelleen, niin se kertonee jotain tyypin klassikko-ominaisuuksista...

Vertailu Ohlson29:ään: "Ohlson 29 presenterades i början av 1970-talet. Enligt uppgift tillverkades hon ursprungligen av Artekno i Finland. Från mitten av 1970-talet tillverkades hon av Winga Marin och såldes då under namnet Winga 29. Hon slutade att tillverkas 1982 och då hade drygt 400 exemplar tillverkats."

Shipmania siis tuplasti enemmän...

Valmistusmääriä jos katsotaan, niin H-vene taitaa olla ykkössijalla pohjoismaisista paateista yli 4000 määrillään: www.h-vene.fi
"H-veneitä on rakennettu jo yli 4000 kappaletta ja se on Euroopan suurin yksityyppi-kölivene-luokka."
ja oliko kakkosena Vega: "Albin Vega presenterades 1966. Mellan 1966 och 1980 tillverkades nästan 3.400 exemplar"

Lue lisää

Vikiltä tuli perusteellinen vastaus. Tässä linkissä mainitaan, että Shipmaneja olisi valmistettu (ja edelleen valmistetaan) jopa yli 1300 kpl:
http://www.shipman.dk/hArticles/?m0=3&m1=16

peruspursi kirjoitti:

Targa 96 on hyvä peruspursi, mutta kalliimpi kuin Ohlson. Olisin tuosta Ohlsonin peräsimen otteesta kuitenkin hieman eri mieltä - pursi on jonkin verran alirikattu - kallistuskulmat eivät kasva isoiksi normaaali kelissä. Eri asia on, että tiheät halssin vaihdot luovilla eivät käy niin näppärästi kuin esim. södergrenin suunnittelemilla paateilla.

Lue lisää

http://www.shipman28.dk/

vauhti veikko kirjoitti:

Kapea vene kestää kallistumista ilman vauhdin menetystä??? Peräsimen ote katoaa suht nopeasti ainakin Ohlsonissa.
Veneiden ulkonäköön puhuttaessa lasikuitu kipoista en ota kantaa...puuta sen olla pitää.

Lue lisää

Jos ongelmia ohlsonin peräsimen pidon kanssa on tähän vain 2 syytä.
1. Huonot purjeet.
2. Pitäisi osata purjehtia.

Jos ei ohlsonin kaltaista uppotukkia saa pysymään hanskassa on todellakin jossain vikaa. Senverran raskaskulkuinen ja alirigattu se on. Tietysti jos 15m/s ajaa täysillä purjeilla kryssiä saattaa peräsimestä lähteä pito mutta onko se sitten veneen vika???

Itselläni on ollut Shipman jo pitkään ja sen pituus onkin 29 jalkaa vaikka se sai aikoinaan Shipman-28:n nimen. Sisätilat ovat aivan OK ja sisäpöydän äärellä istuu helposti 4 raavasta miestä/naista kuten on usein kokeiltu. Veneen hinta/laatusuhde on huomattavasti parempi kuin Ohlsson ja tästä viestiketjusta huomaakin, että Ohlssoneja (ja mielipiteitä Ohlsoneista) Suomessa kyllä on, mutta Shipmanista tiedtään vähän. Ruotsissa se on hyvin yleinen vene jolla on vahva kerho.

Itse pidän Shipmanista koska se on kaunis, edullinen ja varsin merikelpoinen. Mielivene loppuikääni.

Janos kirjoitti:

Itselläni on ollut Shipman jo pitkään ja sen pituus onkin 29 jalkaa vaikka se sai aikoinaan Shipman-28:n nimen. Sisätilat ovat aivan OK ja sisäpöydän äärellä istuu helposti 4 raavasta miestä/naista kuten on usein kokeiltu. Veneen hinta/laatusuhde on huomattavasti parempi kuin Ohlsson ja tästä viestiketjusta huomaakin, että Ohlssoneja (ja mielipiteitä Ohlsoneista) Suomessa kyllä on, mutta Shipmanista tiedtään vähän. Ruotsissa se on hyvin yleinen vene jolla on vahva kerho.

Itse pidän Shipmanista koska se on kaunis, edullinen ja varsin merikelpoinen. Mielivene loppuikääni.

Lue lisää

Janos on varmasti Suomen kokeneimpia Shipman kippareita. Olisi mielenkiintoista kuulla venetyypin mahdollisusta heikkouksista. Mainiossa matkaertomuksessasi Vene-lehdesä kerroit joistakin rakenteellisista ongelmista. Onko muuta, mihin ostajan on syytä kiinnittää huomiota?

Itse olen kyllä sitä mieltä, että näissä klassisissa 70-luvun pursissa ostaja saa harvinaisen paljon venettä euroa kohden. Shipmanin kokoluokka tarjoaa kaiken olennaisen parin aikuisen tai pienen perheen matkapurjehdukseen: seisomakorkeus, hyvä meriominaisudet, sisäkone, veski ja vankat rakenteet. Tarvitseeko sitä ihminen loppujen lopuksi paljoa muuta?

PeteR kirjoitti:

Janos on varmasti Suomen kokeneimpia Shipman kippareita. Olisi mielenkiintoista kuulla venetyypin mahdollisusta heikkouksista. Mainiossa matkaertomuksessasi Vene-lehdesä kerroit joistakin rakenteellisista ongelmista. Onko muuta, mihin ostajan on syytä kiinnittää huomiota?

Itse olen kyllä sitä mieltä, että näissä klassisissa 70-luvun pursissa ostaja saa harvinaisen paljon venettä euroa kohden. Shipmanin kokoluokka tarjoaa kaiken olennaisen parin aikuisen tai pienen perheen matkapurjehdukseen: seisomakorkeus, hyvä meriominaisudet, sisäkone, veski ja vankat rakenteet. Tarvitseeko sitä ihminen loppujen lopuksi paljoa muuta?

Lue lisää

Turun sinappia.

PeteR kirjoitti:

Janos on varmasti Suomen kokeneimpia Shipman kippareita. Olisi mielenkiintoista kuulla venetyypin mahdollisusta heikkouksista. Mainiossa matkaertomuksessasi Vene-lehdesä kerroit joistakin rakenteellisista ongelmista. Onko muuta, mihin ostajan on syytä kiinnittää huomiota?

Itse olen kyllä sitä mieltä, että näissä klassisissa 70-luvun pursissa ostaja saa harvinaisen paljon venettä euroa kohden. Shipmanin kokoluokka tarjoaa kaiken olennaisen parin aikuisen tai pienen perheen matkapurjehdukseen: seisomakorkeus, hyvä meriominaisudet, sisäkone, veski ja vankat rakenteet. Tarvitseeko sitä ihminen loppujen lopuksi paljoa muuta?

Lue lisää

PeteR:lle vastaukseksi: tuon matkan loppuvaiheessa Shipmanin vasen etuposki näytti antavan periksi isojen aaltojen iskuissa. Kun paluun jälkeen raivattiin etutila tyhjäksi (purjeet, pelastuslauta ym) paljastui, että vasen etupunkka oli kokonaan irronut seinästä eikä näin ollen antanut sille enää tarvittavaa tukea. Punkka laminoittiin kiinni ja sisäseinälle vedettiin muutama laminaattikerros. Nyt kylki on taas entisenä eikä anna periksi.
Varsinaisia heikkouksia veneellä ei ole (kunhan se on tehty vuonna 1974 tai sen jälkeen; sitä vanhemmat ovat huonompaa tekoa ja niiden tekemä firma tekikin konkurssin).

Janos kirjoitti:

PeteR:lle vastaukseksi: tuon matkan loppuvaiheessa Shipmanin vasen etuposki näytti antavan periksi isojen aaltojen iskuissa. Kun paluun jälkeen raivattiin etutila tyhjäksi (purjeet, pelastuslauta ym) paljastui, että vasen etupunkka oli kokonaan irronut seinästä eikä näin ollen antanut sille enää tarvittavaa tukea. Punkka laminoittiin kiinni ja sisäseinälle vedettiin muutama laminaattikerros. Nyt kylki on taas entisenä eikä anna periksi.
Varsinaisia heikkouksia veneellä ei ole (kunhan se on tehty vuonna 1974 tai sen jälkeen; sitä vanhemmat ovat huonompaa tekoa ja niiden tekemä firma tekikin konkurssin).

Lue lisää

Kiitos informaatiosta. Itsellenikin jäi mieleen tuo etuposken periksianataminen. Ja hieman ihmettelin, että mistäs oikein on kyse. Kun tuon ajana veneet ovat kuitenkin melkoisen tukevasti tehtyjä. Tuo punkkaongelma selvittää kyllä hyvin syyn.

Itsellänikin on selkeä mielikuva, että ekan sarjan Shipmaneissa oli toivomisen varaa. Tosin niitäkin on vuosien varrella omatoimisesti paranneltu ja ostava voi hyvässä lykyssä saada hyvän paatin halvalla. Viimeiset vuosimallit taiatavat sekä meillä että muualla olla kuitenkin selvästi halutuimpia.

Kiiinnostaisi tietää myös Farymanin dieselista ja myöhemmistä koneasennuksista. Kun alkuperäisestä hydraulivetoisesta pelista alkaa alkaa jättää, mitäs sitten tehdään. Onko uuden ja perinteiselle vedolla varustetun myllyn asentaminen hankalaa?

PeteR kirjoitti:

Kiitos informaatiosta. Itsellenikin jäi mieleen tuo etuposken periksianataminen. Ja hieman ihmettelin, että mistäs oikein on kyse. Kun tuon ajana veneet ovat kuitenkin melkoisen tukevasti tehtyjä. Tuo punkkaongelma selvittää kyllä hyvin syyn.

Itsellänikin on selkeä mielikuva, että ekan sarjan Shipmaneissa oli toivomisen varaa. Tosin niitäkin on vuosien varrella omatoimisesti paranneltu ja ostava voi hyvässä lykyssä saada hyvän paatin halvalla. Viimeiset vuosimallit taiatavat sekä meillä että muualla olla kuitenkin selvästi halutuimpia.

Kiiinnostaisi tietää myös Farymanin dieselista ja myöhemmistä koneasennuksista. Kun alkuperäisestä hydraulivetoisesta pelista alkaa alkaa jättää, mitäs sitten tehdään. Onko uuden ja perinteiselle vedolla varustetun myllyn asentaminen hankalaa?

Lue lisää

Hommasin vuoden alussa Shipman 28:n vuosimallia -71, alkuperäisellä Farymann 12 heppasella ja hydr. vedolla. Ostohetkellä kone päästi savut kannen ja sylinterin välistä, mutta uudella tiivisteellä ja venttiilien hionnalla siitä tuli taas soiva peli. Ruostettahan kannen vesikanavista tuli jonnin verran, mutta seinämät ovat niin paksua tavaraa, että se menee vielä, en tiedä kuinka kauan, mutta menee kuitenkin. Tekniikaltaan kone on todella yksinkertainen. Hydraulinen vetokaan ei tunnu kovin pahalta, ainoastaan kovin hiljaa ei veneellä tykkää ajella, koska se alkaa inhottavasti resonoimaan, mutta se johtunee vanhoista koneen kannatinkumeista.

Muuten tämä vuoden -71 vene tuntuu melko hyvin tehdyltä. Keulakansi joustaa, mutta tämänkään korjaus ei mielestäni ole hirveän paha juttu. Eniten harmia veneessä on tuottanut edellisien omistajien tekemät viritelmät, esim. sähköt. Alkuperäiset puuosat ym. vaikuttavat huolellisesti tehdyiltä.

Kaikenkaikkiaan, änkemällä ja puskemalla, saa veneeseen jopa 6 ihmistä nukkumaan. keulassa tuplapunkka, salongissa sohva (jalat pentterin alle), salongin pöytä laskeutuu paripunkaksi ja vielä pistopunkka perässä. Kahdelle aikuiselle aivan loistavat tilat.

Kirjoitinpa huvikseen vaikka ketju on aika vanha

7+15 kirjoitti:

Hommasin vuoden alussa Shipman 28:n vuosimallia -71, alkuperäisellä Farymann 12 heppasella ja hydr. vedolla. Ostohetkellä kone päästi savut kannen ja sylinterin välistä, mutta uudella tiivisteellä ja venttiilien hionnalla siitä tuli taas soiva peli. Ruostettahan kannen vesikanavista tuli jonnin verran, mutta seinämät ovat niin paksua tavaraa, että se menee vielä, en tiedä kuinka kauan, mutta menee kuitenkin. Tekniikaltaan kone on todella yksinkertainen. Hydraulinen vetokaan ei tunnu kovin pahalta, ainoastaan kovin hiljaa ei veneellä tykkää ajella, koska se alkaa inhottavasti resonoimaan, mutta se johtunee vanhoista koneen kannatinkumeista.

Muuten tämä vuoden -71 vene tuntuu melko hyvin tehdyltä. Keulakansi joustaa, mutta tämänkään korjaus ei mielestäni ole hirveän paha juttu. Eniten harmia veneessä on tuottanut edellisien omistajien tekemät viritelmät, esim. sähköt. Alkuperäiset puuosat ym. vaikuttavat huolellisesti tehdyiltä.

Kaikenkaikkiaan, änkemällä ja puskemalla, saa veneeseen jopa 6 ihmistä nukkumaan. keulassa tuplapunkka, salongissa sohva (jalat pentterin alle), salongin pöytä laskeutuu paripunkaksi ja vielä pistopunkka perässä. Kahdelle aikuiselle aivan loistavat tilat.

Kirjoitinpa huvikseen vaikka ketju on aika vanha

Lue lisää

Kas, tulipa mieleen, kun luin tämän vanhan ketjun uudelleenavauksen:
Kaverini osti myös viime keväänä Shipmanin. Kaupat tehtiin Esbjergissä ja purjehdimme paatin kahdestaan Suomeen kesäkuussa. Tanskasta menimme ensin rannikkoa pitkin Gdyniaan. Tuo reissu oli lähinnä tutustumista veneeseen - niin, ja lomailua, vaikka kelit eivät suosineet. Gdyniasta päätimme tehdä pidemmän legin suoraan Utöhön. Reissu meni hyvin, tuuli oli melkein koko ajan lounaassa ja riittävän kova. Yhtenä iltapäivänä tuuli innostui 12 m/s:iin, mutta pienellä keulapurjeella pääsimme mukavasti.
Tällaisia havaintoja matkalta:
Aallokossa mukavan "pehmeästi" kulkeva vene. Ei pauku eikä kolise.
Huoltoa vaativat kohteet, kuten kone, helposti saavutettavissa, kuten kaiketi muissakin Enderleinin veneissä.
Keulakansi tuntui joustavan kannen puolivälin tienoilla. Tätä emme selvitelleet enempiä.
Jostain pääsi vettä takimmaisen salongin ikkunan alareunaan, ja siitä sisään. Muutamia tippoja, mutta kuitenkin.
Dinettipöytä sopii kahdelle. Neljälle... tuskin.
Reippaassa aallokossa vessassa käynti on vaativa suoritus.
Keulapiikin toinen vuode on mielestäni liian lyhyt - paras paikka oli pistopunkka.
Veneen köli oli laminoitu yhtenäiseksi. Peräsinlapa on ehkä jonkin verran tehoton, jos kallistelee paljon. Muuten vene on rauhallinen purjehtia. Sopivasti trimmattuna se kulkee kuin juna. Parhaimmillaan ajoimme melkein kahdeksan tuntia pinna lukittuna, eikä suunta muuttunut juuri lainkaan.
Purjehdusominaisuuksiltaan muistuttaa HR29:ää, voi olla jonkin verran nopeampi.
Perhepurreksi varmasti sopiva edullisuutensa ja varmuutensa vuoksi. Tiloja ei kuitenkaan liiemmin ole enää edes neljälle "isolle" ihmiselle. Kaksi aikuista ja kaksi pikkulasta ehkä menettelee. Pariskunnalle erinomainen.
Erityisesti jäi mieleen, miten helppo vene oli ajaa satamassa oikeaan paikkaan. Sivutuuli saa olla melkoisen kova, että se häiritsee - pari kertaa katselimme, miten isommat ja korkealaitaisemmat "lattapohjaveneet" olivat helisemässä keulapotkuireineen :)

gastina ollut kirjoitti:

Kas, tulipa mieleen, kun luin tämän vanhan ketjun uudelleenavauksen:
Kaverini osti myös viime keväänä Shipmanin. Kaupat tehtiin Esbjergissä ja purjehdimme paatin kahdestaan Suomeen kesäkuussa. Tanskasta menimme ensin rannikkoa pitkin Gdyniaan. Tuo reissu oli lähinnä tutustumista veneeseen - niin, ja lomailua, vaikka kelit eivät suosineet. Gdyniasta päätimme tehdä pidemmän legin suoraan Utöhön. Reissu meni hyvin, tuuli oli melkein koko ajan lounaassa ja riittävän kova. Yhtenä iltapäivänä tuuli innostui 12 m/s:iin, mutta pienellä keulapurjeella pääsimme mukavasti.
Tällaisia havaintoja matkalta:
Aallokossa mukavan "pehmeästi" kulkeva vene. Ei pauku eikä kolise.
Huoltoa vaativat kohteet, kuten kone, helposti saavutettavissa, kuten kaiketi muissakin Enderleinin veneissä.
Keulakansi tuntui joustavan kannen puolivälin tienoilla. Tätä emme selvitelleet enempiä.
Jostain pääsi vettä takimmaisen salongin ikkunan alareunaan, ja siitä sisään. Muutamia tippoja, mutta kuitenkin.
Dinettipöytä sopii kahdelle. Neljälle... tuskin.
Reippaassa aallokossa vessassa käynti on vaativa suoritus.
Keulapiikin toinen vuode on mielestäni liian lyhyt - paras paikka oli pistopunkka.
Veneen köli oli laminoitu yhtenäiseksi. Peräsinlapa on ehkä jonkin verran tehoton, jos kallistelee paljon. Muuten vene on rauhallinen purjehtia. Sopivasti trimmattuna se kulkee kuin juna. Parhaimmillaan ajoimme melkein kahdeksan tuntia pinna lukittuna, eikä suunta muuttunut juuri lainkaan.
Purjehdusominaisuuksiltaan muistuttaa HR29:ää, voi olla jonkin verran nopeampi.
Perhepurreksi varmasti sopiva edullisuutensa ja varmuutensa vuoksi. Tiloja ei kuitenkaan liiemmin ole enää edes neljälle "isolle" ihmiselle. Kaksi aikuista ja kaksi pikkulasta ehkä menettelee. Pariskunnalle erinomainen.
Erityisesti jäi mieleen, miten helppo vene oli ajaa satamassa oikeaan paikkaan. Sivutuuli saa olla melkoisen kova, että se häiritsee - pari kertaa katselimme, miten isommat ja korkealaitaisemmat "lattapohjaveneet" olivat helisemässä keulapotkuireineen :)

Lue lisää

Olisiko joillakin muillakin vielä tuoreita mielipiteitä ja kokemuksia veneestä? Mielenkiintoista luettavaa mielenkiintoisesta veneestä :)

Onko täällä ketään Shipmanin omistajaa, jolla olisi myydä ylimääräinen kohtuu/hyväkuntoinen isopurje?