Ei varmaan oikea palsta, mutta olen ajatellut itse että liittyy kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja jos joku vaikka tunnistaa oireeni siihen liittyviksi.
Masennusta on ainakin jonkin verran, ei oikein mikään kiinnosta ja arkiaskareiden hoitoon itsensä on täytynyt pakottaa jo pidemmän aikaa. Unettomuutta kyllä, joka vaihtelee että on jaksoja jolloin voi nukkua kohtalaisesti ja jaksoja jolloin ei voi nukkua ilman unilääkkeitä. Masennusta on tutkittu ja yritetty hoitaa, mutta tulivat lopputulokseen ettei ole niin vakavaa että tarvitsisi hoitaa. Tällöin myös ehdotin itse kaksisuuntaista mutta ei psykiatria kiinnostanut.
Mieliala on sellainen, että mikä tahansa positiivinen asia voi nostaa sfääreihin ja negatiivinen asia taas tiputtaa pohjamutiin. Tämä vaihtelu tapahtuu tosi nopeasti, eli päivän aikana voi olla monta kertaa tosi masentunut tai tosi onnellinen. Se mielestäni vähän samaa kun kaksisuuntaisessa, mutta käsittääkseni siinä ei mielialat vaihtele noin nopeasti? Todella rasittavaa elämää kun voit olla tekemässä tulevaisuuden suunnitelmia ja tunnin päästä laskeskelemassa pillereitä saisiko niillä hengen pois:(
Aiemmin olin parisuhteessa, mutta viimeisinä vuosina ei seksi eikä läheisyys kiinnostanut. Myöskin ihan hyvissä töissä ollut, nekin jäänyt nyt pois. Uusi alku olisi mahdollista, kaverit haluaisi viettää kanssani aikaa ja harrastaa ja varmasti työkokemuksellani töitäkin vielä löytyisi. Jotenkin vain tuntuu ettei kiinnosta ja sosialiiseet suhteet etukäteen tuntuu ahdistavilta vaikka onkin ollut mukavaa jos joskus sitten jotain nähnyt.
Pääasiallisin ongelma mikä tähän on ajanut, on jonkinlainen riippuvuus nettipornoon. Minkä takia parisuhde ja työstä irtautuminenkin on tapahtunut. Aluksi joitakin vuosia sitten tapahtui aina välillä niin, että meni ilta nettipornoa katsellessa ja saattoi venyä pitkälle yöhön, jonka jälkeen oli väsynyt eikä jaksanut oikein töissä eikä kotonakaan.
Nykyään on jo niin että menee useamman kerran viikossa päivä ja yökin masturboidessa ja katsoessa nettipornoa. Sen jälkeen on seuraava vuorokausi nukuttava ja varmaan sanomatta selvää ettei tällaisesta elämästä mitään tule. Se miksi epäilisin kaksisuuntaista tämän taustalle on, että jos otan alkoholia niin se voimistaa tuota käyttäytymistä moninkertaiseksi. Silloin ei riitä päivä ja yö vaan venyy vielä monesti pitkälle seuraavaan päivään ja loppuu oikeastaan sitten vasta kun ei tahdo tajuissaan pysyä tai paikat on niin kipeänä että yritettävä nukkua. Alkoholin käytön jälkeisenä viikkona sitten nukkumisyritys vuorokauden tai yli kestävän masturboinnin jälkeen on tunti tai pari jonka jälkeen herää ja on yritettävä uudelleen masturbointia ja nettipornon katselua, mutta eihän se yleensä voi noin nopeasti onnistua.
Hauskaa tämä ei enään ole kyllä vaikka joku varmasti ajattelee mitä tuossa nyt on jos pitää kivaa itsensä kanssa jne. Mutta kaikki muu elämästä jää tekemättä ja muutenkin toiminta on pakonomaista, haluais monesti jo lopettaa mutta ei vain pysty. Tämän takia tai varmaan jotenkin tästä johtuen ei enään kiinnosta edes tehdä yksinkertaisempia arkiaskareita, kuten käydä pesulla tai tehdä ruokaa yms. Roskatkin viemättä viikon ajalta, eli asunnosta en ole mennyt ulos viikkoon.
Lisäksi mielessä on ollut toteuttaa vaikka mitä pervessioita, jotkut tuntuu jopa itsestäkin tosi vaarallisilta. Onneksi toteutuksista vielä onnistunut pidättäytymään. Tosin mietityttää pystyisinkö mitään toteuttamaan kun en parisuhteessakaan enään oikeaan seksiin pystynyt.
Eläkettäkään tällä perusteella ei varmasti saa. Ei tiedä kyllä mitä pitäisi tehdä?
Mutta tärkein kysymys mikä itseä askarruttanut on että laukaiseeko alkoholin käyttö jotain kaksisuuntaisessa? Siis että laukaisee poikkeavan käytöksen niin että se menee reilusti yli?
Masennusta on ainakin jonkin verran, ei oikein mikään kiinnosta ja arkiaskareiden hoitoon itsensä on täytynyt pakottaa jo pidemmän aikaa. Unettomuutta kyllä, joka vaihtelee että on jaksoja jolloin voi nukkua kohtalaisesti ja jaksoja jolloin ei voi nukkua ilman unilääkkeitä. Masennusta on tutkittu ja yritetty hoitaa, mutta tulivat lopputulokseen ettei ole niin vakavaa että tarvitsisi hoitaa. Tällöin myös ehdotin itse kaksisuuntaista mutta ei psykiatria kiinnostanut.
Mieliala on sellainen, että mikä tahansa positiivinen asia voi nostaa sfääreihin ja negatiivinen asia taas tiputtaa pohjamutiin. Tämä vaihtelu tapahtuu tosi nopeasti, eli päivän aikana voi olla monta kertaa tosi masentunut tai tosi onnellinen. Se mielestäni vähän samaa kun kaksisuuntaisessa, mutta käsittääkseni siinä ei mielialat vaihtele noin nopeasti? Todella rasittavaa elämää kun voit olla tekemässä tulevaisuuden suunnitelmia ja tunnin päästä laskeskelemassa pillereitä saisiko niillä hengen pois:(
Aiemmin olin parisuhteessa, mutta viimeisinä vuosina ei seksi eikä läheisyys kiinnostanut. Myöskin ihan hyvissä töissä ollut, nekin jäänyt nyt pois. Uusi alku olisi mahdollista, kaverit haluaisi viettää kanssani aikaa ja harrastaa ja varmasti työkokemuksellani töitäkin vielä löytyisi. Jotenkin vain tuntuu ettei kiinnosta ja sosialiiseet suhteet etukäteen tuntuu ahdistavilta vaikka onkin ollut mukavaa jos joskus sitten jotain nähnyt.
Pääasiallisin ongelma mikä tähän on ajanut, on jonkinlainen riippuvuus nettipornoon. Minkä takia parisuhde ja työstä irtautuminenkin on tapahtunut. Aluksi joitakin vuosia sitten tapahtui aina välillä niin, että meni ilta nettipornoa katsellessa ja saattoi venyä pitkälle yöhön, jonka jälkeen oli väsynyt eikä jaksanut oikein töissä eikä kotonakaan.
Nykyään on jo niin että menee useamman kerran viikossa päivä ja yökin masturboidessa ja katsoessa nettipornoa. Sen jälkeen on seuraava vuorokausi nukuttava ja varmaan sanomatta selvää ettei tällaisesta elämästä mitään tule. Se miksi epäilisin kaksisuuntaista tämän taustalle on, että jos otan alkoholia niin se voimistaa tuota käyttäytymistä moninkertaiseksi. Silloin ei riitä päivä ja yö vaan venyy vielä monesti pitkälle seuraavaan päivään ja loppuu oikeastaan sitten vasta kun ei tahdo tajuissaan pysyä tai paikat on niin kipeänä että yritettävä nukkua. Alkoholin käytön jälkeisenä viikkona sitten nukkumisyritys vuorokauden tai yli kestävän masturboinnin jälkeen on tunti tai pari jonka jälkeen herää ja on yritettävä uudelleen masturbointia ja nettipornon katselua, mutta eihän se yleensä voi noin nopeasti onnistua.
Hauskaa tämä ei enään ole kyllä vaikka joku varmasti ajattelee mitä tuossa nyt on jos pitää kivaa itsensä kanssa jne. Mutta kaikki muu elämästä jää tekemättä ja muutenkin toiminta on pakonomaista, haluais monesti jo lopettaa mutta ei vain pysty. Tämän takia tai varmaan jotenkin tästä johtuen ei enään kiinnosta edes tehdä yksinkertaisempia arkiaskareita, kuten käydä pesulla tai tehdä ruokaa yms. Roskatkin viemättä viikon ajalta, eli asunnosta en ole mennyt ulos viikkoon.
Lisäksi mielessä on ollut toteuttaa vaikka mitä pervessioita, jotkut tuntuu jopa itsestäkin tosi vaarallisilta. Onneksi toteutuksista vielä onnistunut pidättäytymään. Tosin mietityttää pystyisinkö mitään toteuttamaan kun en parisuhteessakaan enään oikeaan seksiin pystynyt.
Eläkettäkään tällä perusteella ei varmasti saa. Ei tiedä kyllä mitä pitäisi tehdä?
Mutta tärkein kysymys mikä itseä askarruttanut on että laukaiseeko alkoholin käyttö jotain kaksisuuntaisessa? Siis että laukaisee poikkeavan käytöksen niin että se menee reilusti yli?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kannattaa mitä pikemmin hakeutua psykiatriseen päivystykseen tai ainakin jonnekin mistä saat nopeaa apua. Tilanteesi kuulostaa vakavalta ja kaikkea muuta kuin hyvältä. Täältä on melko turha hakea oikeaa diagnoosia kun linjoilla on todennäköisesti vain tavan kansalaisia eikä alan ammattilaisia. Jo se että olet sulkeutunut sisälle kuulostaa huolestuttavalta. Apua hakemaan ja mitä pikemmin sen parempi, paistaa se aurinko risukasaakin. Tsemppiä sinulle.
Varmasti jossakin vaiheessa täytyy harkita avun hakemista. Kovin halukas en apua kuitenkaan ole hakemaan, kuten alkuperäisestä viestistä käy ilm olen masennuksen takia ollutkin hoidosssa. Hoito oli vaan sitä pillerien syöttämistä ja mielestäni niistä ei ollut mitään apua. Veivät vain lopunkin toimintakyvyn ja toivat muita lisäoireita. Muuten hoitajat/psykiatri ei juuri ollut kiinnostunut käsittelemään asioita tai ne ei vaan yhtään ymmärtänyt mitä puhuin. Suu auki vaan kielsivät kaiken ettei asiat noin voi olla ja miten noin ajattelet. Ja lopuksi sitten totesivat ettei ole hoidolle tarvetta ja pihalle.
Eli ihan sama vaikka baarissa kävisin juttelemassa näistä asioista varmaan yhtä paljon hyötyä. Tosin turpiin tulisi, mutta saispa kokea elävänsä painiessa pihalla:)
Nyt yritän itse elää jotenkin säännönmukaista elämää jonkun aikaa ja jos ei onnistu niin kai sitten taas haettava "apua". Pari päivää melkein onnistunutkin, ei enään kun 4 tuntia päivässä edellämainittua toimintaa. Ja yöllä pysynyt sängyssä nappailemalla unilääkkeitä. Kävin eilen jopa ulkona syömässäkin, kova ahdistus oli lähtiessä päällä mutta ei se sitten niin järkyttävää ollutkaan. Pitää vain toivoa että edelleen mentäisiin ylöspäin.
ENN TIEEDÄ
Tulehan JK takaisin osastollesi.