Ostin Englannista Amazonin kautta laturin: LI SHIN Ac Adaptor 20V-3.25A MODEL- 0335C2065 Adapter Charge.
Postista tuli eri merkkinen laite, jonka speksit olivat: 19V ja 3.42A. Kun kyselin asiasta vastattiin:
If you multiply the volts and amps this gives you the Watts. So 20V
multiplied by 3.25 = 65W
OR 19V multiplied by 3.42 = 65W
So you can see that the power is exactly the same. The adapter is far
from useless, so we would advise you just plug it in and use it as it
is perfectly fine for your laptop (providing you do not have a faulty
laptop).
Kiitos kaikesta infosta.
Postista tuli eri merkkinen laite, jonka speksit olivat: 19V ja 3.42A. Kun kyselin asiasta vastattiin:
If you multiply the volts and amps this gives you the Watts. So 20V
multiplied by 3.25 = 65W
OR 19V multiplied by 3.42 = 65W
So you can see that the power is exactly the same. The adapter is far
from useless, so we would advise you just plug it in and use it as it
is perfectly fine for your laptop (providing you do not have a faulty
laptop).
Kiitos kaikesta infosta.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Ei kai se ulostulojännite ole voltin päälle. Siellä läppärissä kuitenkin on lataussäädin.
Joten älä nirsoile, pistä vain se kiinni läppäriin ja toinen piuha pistorasiaan.
Alat hermoilemaan vasta sitten, jos ei toimi. Mutta minä luulen, että toimii.
"Ei kai se ulostulojännite ole voltin päälle."
Riippuu tilanteesta. Laitapa tietokoneen suorittimelle voltti liikaa jännitettä ja savu nousee.
En osaa ottaa varmaa kantaa aloittajan kysymykseen, mutta teoriassa virran ja jännitteen suhte ei ole yhdentekevää, vaikka niiden tulona olisikin aina sama määrä watteja. Kyllä johtimissa jännite kulkee, mutta virran noustessa tarvitaankin jo enemmän poikkipinta-alaa johtimien lämpenemisen vuoksi. Tässä tapauksessa ero virran määrässä näyttää kuitenkin aika vähäiseltä. Virtaa on 5,2% enemmän kuin tilatussa muuntajassa.
Minä kysyisin läppärin maahantuojalta (tai suoraan valmistajalta) laturin sopivuudesta. Joku huoltopäällikkö-tyyppinen henkilö voisi tietää asian varmasti, ilman arveluja.
Ihan eri asia on keskustella prosessorin käyttöjännitteessä olevasta voltin heitosta tai 20 volttisen läppärin laturin voltin heitosta.
Jos asiat suhteutetaan prosentteihin, niin kyseisessä läppärin laturin jännitteessä on 5% heitto.
5% heitto taas prosessorin käyttöjännitteessä (esim. 2V) on vain 0,1V, jonka prosessorikin kestää leikiten.
Toisaalta läppärin laturi antaa "raakaa" käyttösähköä ja itse latauselektroniikka on läppärin sisällä. Olen kyllä varma, että mitään eroa käytössä ei ole, olipa kysymyksessä 19V tai 20V verkkolaite. Tuo jännite-ero sopii noitten laturien ulostulojännitteen virhemarginaaliin.
Huoltopäällikkö-tyyppinen henkilö on jo selittänyt tällä foorumilla, että 19-volttinen käy 20-volttisen tilalle.
Jos taas kysyy laitteen maahantuojalta, ne tietysti eivät hyväksy, kuin valmistajan alkuperäisen, kallinpuoleisen laturin tilalle. Eli siellä puhuu myös kaupallisuus.
Alkuperäiselle kysyjälle varmuudella. 5% heitto ulostulojännitteessä ei tuossa käytössä meinaa mitään. Käy ja kukkuu, eikä volttia pienenpi jännite riko mitään.
Joko et osaa lukea, tai et ymmärrä lukemaasi.
"Olen kyllä varma, että mitään eroa käytössä ei ole"
Täysin varma voit olla ainoastaan, jos olet perillä aloittajan tietokoneen suunnittelun yksityiskohdista. Tässä vaiheessa emme edes tiedä, mikä tietokone aloittajalla on. Arvauksia voi aina esittää, mutta älä väitä TIETÄVÄSI.
Jos verkkolaite on vakavoitu, voltin heitto on minusta aivan liikaa, mitä virhemarginaaliin tulee.
"Huoltopäällikkö-tyyppinen henkilö on jo selittänyt tällä foorumilla, että 19-volttinen käy 20-volttisen tilalle."
Ai, missä kohtaa keskustelua?
"Jos taas kysyy laitteen maahantuojalta, ne tietysti eivät hyväksy, kuin valmistajan alkuperäisen, kallinpuoleisen laturin tilalle."
Voi olla, mutta ei voi olla varma ennenkuin on kysytty. Pitää saada puhelimeen oikea henkilö, ja esittää oikeanlainen ja täsmällinen kysymys ja vaatia totuudenmukaista vastausta. Jos vastapuoli kiemurtelee kuin mato koukussa, siitäkin voi vetää johtopäätöksiä. Minä olen saanut asiallisia vastauksia, kun olen joskus soittanut maahantuojan huoltoon hifilaitteisiin liittyen.
Kuulehan poju, kyllä olen elämäni aikana käyttänyt eräitäkin verkkolaitteita eräilläkin jännitteillä eräissäkin läppäreissä. Kyseisessä tapauksessa (läppärin virtalähde) tiedän, ettei 5% jännitteenmuutos meinaa mitään.
Sinä aloittelijaharrastelija et ymmärrä mitään, jos et näe eroa prosessorin yhden voltin ylijännitteessä ja kyseisen verkkolaitteen alijännitteessä.
Edellisessä tapauksessa, riippuen prosessorin käyttöjännitteestä, on noin 50% ylijännite ja kysyjän tapauksessa 5% alijännite. Olen toiminut elektroniikka- ja tietokonealalla yli 40 vuotta. Mutta näitä "tietäviä" inttäjöitä riittää vänkäämään ihan kiusaksi asti.
Paljonko niissä hifi-laitteissa oli jännite? 19V? 20V?
Edelleenkään et osaa lukea tai et ymmärrä lukemaasi. Lisäksi hävisit väittelyn tasan sillä hetkellä, kun kävit henkilööni kiinni.
Outo kysymys.
Niin, kyllä joskus pinna palaa, kun elektroniikasta mitään tietämättömät henkilöt jakavat väärää tietoa ja vieläpä jankkaavat asiasta, vaikka ammattilainen selvittäisi tilanteen.
Läppärin virtalähteen tehtävä on antaa sähköä hakkuritoimiselle, älykkäälle laturille, joka on läppärin sisällä. Pitää vain huolehtia siitä, että virtalähteen käyttöjännitealue on sisäisen lataajaelektroniikan toiminta-alueella. Voltti sinne tai tänne ei merkitse mitään.
Monesti alkuperäisissäkin muuntajissa jännite heittää ilmoituksesta ja vaihtelee jonkinverran myös kuormituksen mukaan. Niissä ei ole, eikä tarvitse olla kovin hyvää regulointia. Homman hoitaa läppärin oma älykäs lataussäädin.
Varsinkin auton tupakansytkäriin kytkettävät läppärin virtalähteet ovat äärettömän yksinkertaisia step-up coverttereita, joissa jännite vaihtelee kuormituksen mukaan melkoisesti.
Joten jatkossa älä intä sellaisista asioista, mistä et käytännössä tiedä paljon mitään.
Poikkeuksellisesti vastaan nyt vielä sen jälkeen, kun on henkilökohtaisuuksiin menty.
Ensimmäinen kommenttini oli: "riippuu tilanteesta". Sen jälkeen otin yleisperiaatteellisen kannan, ettei ole samantekevää, mikä on jännite ja mikä virta, vaikka näiden tulo olisikin haluttu. Esimerkkini liiasta jännitteestä oli prosessorille annettava jännite, koska sen on oltava tarkasti oikein. Ei siis ole yleisesti ottaen ja kaikissa tilanteissa samantekevää, jos jännite heittää voltin.
Otin esille myös liian virran mukanaantuoman johtimien lämpenemisen siitä lähtöajatuksesta, ettei ole yhdentekevää, saako 20 wattia (20w vain esimerkin vuoksi tässä) tehoa tarvitseva laite 1A virran ja 20V jännitteen, vai 20A virran yhden voltin jännitteellä.
Minun on vaikea käsittää, miksi olisi tyhmää kysyä maahantuojan huollosta lataukseen liittyvästä asiasta, kun on omia kokemuksia siitä, että se "huoltopäällikkö-tyyppinen" henkilö osasi ja oli valmis vastaamaan kysymyksiini erääseen vahvistimeen liittyen. Tästäkin minulle irvailtiin takaisin.
Mitä tulee siihen, kun joku kertoo tietävänsä jotain laitteesta, josta ei ole kerrottu mitään, niin itse en esittäisi varmaa väittämää tuollaisessa tilanteessa. Valistuneen arvauksen voisin sen sijaan esittää. Tämäkin oli periaatteellinen kannanotto samoin kuin sekin, onko voltin heitolla merkitystä. Siitä esitin periaatteellista pohdiskelua, mutta jos luet kirjoittamaani uudelleen, havaitset, etten esittänyt väittämää siitä, ettei kyseistä virtalähdettä voisi käyttää.
Miksi ylipäätään vastasin aiheeseen, jonka erityistuntija en ole? Siksi, että provosoiduin nimimerkin "Niinpä niin.." kommentista "Ei kai se ulostulojännite ole voltin päälle.". Tuo on tyylipuhdas arvaus, jolla on 50% mahdollisuudet olla oikein taikka väärin. Siksi ryhdyin pohdiskelemaan asiaa ylipäätään. Ensimmäisessä viestissäni totesin: "Riippuu tilanteesta" sekä "En osaa ottaa varmaa kantaa aloittajan kysymykseen". Näihin viittaan, kun sanoin, ettet ymmärrä lukemaasi.
Mitä tulee asiantuntijuuteen tällä palstalla tai yleensä nimettömässä nettikeskustelussa, niin kovin on vaikea tietää, kuka osaa ja tietää mitäkin, ja kuka vain pullistelee tietävänsä. Itse ainakin pyrin olemaan tarkkana esittämieni väittämien kanssa. Minulla on tapana kertoa, jos arvelen tai jos en ole varma. Väittämään ryhdyn vain jos tiedän. Siihenkään mennessä kun olin toisen viestini lähettänyt, ei kukaan ollut ilmoittautunut asiantuntijaksi. Vasta henkilöön menevässä viestissäsi kerroit pitkästä kokemuksestasi alalla.
Aivan hyvin voit olla oikeassa, ettei voltin heitto merkitse mitään, mutta toisaalta, en väittänytkään, ettei puheena olevaa laturia voisi käyttää. On hyvä, että palstalla on vastailemassa todellisia osaajia -en pyri karkottamaan heitä. Minusta olisi kuitenkin hyvä kiistan tai epäselvyyksien ilmetessä kertoa hiukan aiemmin, että osaamista ja kokemusta on. Siltikään emme ehkä voi välttyä siltä, että joku väittää osaavansa, vaikka ei tietäisi mistään mitään, vai kuinka? Ehdotan, että teemme nyt rauhan tässä jutussa. Sopiiko?
Taisi nöösipojalle osua kalikka pahastikin...
Ei kannattais jauhaa tuosta asiasta enää, kun et edes ymmärrä sitä, että jännite-ylitykset ja alitukset pitää käsitellä suhteellisesti/ prosentuaalisesti, eikä tuijotella voltteja.
Kyllä prosessorikin leikiten kestää 5% jännitteeylityksen, kuten kysyjällä oli läppärin verkkolaitteessa vain 5% alitus. Tietokoneen biosista käsin pystyy prosessorin jännitettä muuttamaan enemmänkin, kuin tuon 5% ja ylikellottajat tekevätkin näin.
Eli perusteet, joita vänkäät, eivät kestä ammatillista tarkastelua. Samoin on laita noissa viimeisissä väittämissä:
"Otin esille myös liian virran mukanaantuoman johtimien lämpenemisen siitä lähtöajatuksesta, ettei ole yhdentekevää, saako 20 wattia (20w vain esimerkin vuoksi tässä) tehoa tarvitseva laite 1A virran ja 20V jännitteen, vai 20A virran yhden voltin jännitteellä."
Eihän tuollaisissa vertauksissa ole mitään järkeä, koska kysymys oli 5% jännitteenalennuksesta. Eli tuo on pelkkää provoilua tai sitten totaalista tietämättömyyttä.
"Mitä tulee siihen, kun joku kertoo tietävänsä jotain laitteesta, josta ei ole kerrottu mitään, niin itse en esittäisi varmaa väittämää tuollaisessa tilanteessa."
Läppärin verkkolaitteet ovat merkistä riippumatta em. asioiden suhteen niin yhtenäisiä, että voi sanoa varmuudella, mikä käy ja mikä ei.
"Minun on vaikea käsittää, miksi olisi tyhmää kysyä maahantuojan huollosta lataukseen liittyvästä asiasta, kun on omia kokemuksia siitä, että se "huoltopäällikkö-tyyppinen" henkilö osasi ja oli valmis vastaamaan kysymyksiini erääseen vahvistimeen liittyen. Tästäkin minulle irvailtiin takaisin."
Minä en vastaile selviin provoihin, jotka ei liity asiaan. Huomasin kyllä, että jotkut muutkin kommentoivat kysyjän asiasta väitteitäsi vastaan.
Jos epäilet ammattitaitoani, niin aikoinaan, joskus -70-luvulla olen esim. Suomen parhain arvosanoin suorittanut RTV-mekaanikon käytännön/ teoriatutkinnon. Siitä löytyy dokumentti ja kunniamaininta silloisesta ERT- (Elektroniikka, Radio, TV) lehdestä. Jatkossa olen suorittanut paljon kursseja ja myös perehtynyt tietotekniikkaan. Olen myös radioamatööriharrastaja, jonka vuoksi minulle on karttunut varsin laaja-alainen tietämys elektroniikan suhteen.
Edelleen näytät jankkaavan samasta asiasta mutu-kommenttejasi, vaikka tekstistäsi ilmenee, että sinulla ei ole minkäänlaista tietämystä asioista, joita kommentoit.
Nythän on niin, että läppärin virtalähteessä, jossa lukee 20V, voi todellinen jännite olla 19,5V. Ja vastaavasti virtalähteessä, missä lukee 19V, jännite voi olla 19,5V.
Näin saattaa olla ihan alkuperäisissä virtalähteissä, puhumattakaan halvoista tarvikeräppänöistä.
Pointti oli että hifilaitteet ja matojen kiemurtelut eivät liity alkuperäiseen kysymykseen mitenkään.
Selvää politiikon tai kirjailijan ainesta:)
Pääsee elämässä paljon pitemmälle kuin ingenjöörit.
Sanon näin siitä huolimatta että itse ole ingenjööri.
Nyt tekisi mieleni sanoa pahastikin, mutta tyydyn jälleen toteamaan, ettet vieläkään ymmärrä lukemaasi, et edes sen jälkeen, kun edellisessä viestissäni selvensin ajatuksiani perusteellisesti -suorastaan rautalangasta vääntelin. Etkö käsitä, että kävin teoreettista pohdiskelua kysymyseen liittyvistä asioista?
Lopuksi totean, etten ole provoillut rivin puolikastakaan. Ymmärrätkö, en yhtään.
Miksi sinä sitten "selvennyksissäsi" ja puolusteluissasi koko ajan jaat väärää tetoa aloittajan kysymykseen ottamalla esille älyttömiä esimerkkejä ja vertauksia ja teet sen perusteella älyttömiä ja pätemättömiä johtopäätöksiä.
Olen katsonut, että jos jaat väärää tietoa kysyjälle hämärtämällä asiaa noilla väärillä johtopäätöksilläsi, niin ne on syytä korjata. Olet toistuvasti useiden viestien ajan tehnyt tätä samaa selvän asian vääristelyä ja tarkoituksella luonut lukijoille kuvaa, ettei 19 voltin verkkolaite käy 20 voltin verkkolaitteen tilalle.
Perusteluina olet käyttänyt mm. sitä, "ettei prosessori kestä 1 voltin ylijännitettä tai että liitosjohdot lämpenee ja sulaa", jne. Maallikolle nämä vertaukset saattaa mennä täydestä.
Eli joko hölmöyttäsi tai tarkoituksella vääristelet asioita. Tarkoituksellisuus on provoilua. Hölmöydelle taas ei voi mitään, mutta väärät johtopäätökset on kuitenkin syytä oikaista. Mitään henkilökohtaista sinua vastaan minulla ei ole.
Toisaalta voltinkin ero jännitteessä voi kuulemma olla liikaa, sano.
Höpsistä, Tuossa vielä on voltin alle, joten mitään vahinkoa sillä ei saa ja kaiken lisäksi vielä toimiikin.
Tosi fiksu vastaus, esim. 10V 6.5A verkkolaite olisi tuon logiikan mukaan sopiva?!!
Kyllä muuntajaa voi käyttää.
Jännite vaihtelee jo eri kuormituksilla tuon verran.
Kylläpä on taas aiheesta saatu ISO aihe.
Sillä ei ole mitään väliä, että lukeeko siinä paskassa laturissa 19V vai 20V, koska se heittää aina. Kunhan jännite on jossain 17 ja 22 voltin välillä, niin rakkine toimii, jos se nyt toimiva edes onkaan.
Se jäi mainitsematta aloittajalle, että kyllä, se läppärinraato todellakin ottaa haluamansa tehon. Jos se saa 17 volttia, ottaa se enemmän virtaa, jos taasen 22 volttia, ottaa se vähemmän virtaa.
Onko se nyt riittävästi selitetty, prkl. Kaikkea turhaa paskaa pässit taas suoltaneet, stna.
Ei se kaikilla läppäreillä aivan noin ole. Varsinainen työjuhtan alkuperäinen laturi pamahti ja omasi 19V leimauksen. Kokeilin toisen läppärin 18,5V leimauksella ja puoliampeeria enmmän antavalla laturilla eikä lähtenyt käyntiin. Kirppis "löytönä" oli 20,5V riittävällä virralla oleva laturi onkin ollut nyt neljävuotta syöttämässä sähköä läppärille. Käyttösovelluksista johtuen tuo aika on tarkoittaa myös melkein samaa päällä olo aikaa. Edellä olevien kirjoitusten innoittamana onkin jos löydän jostakin sopivan liitosjohdon kokeilla tuon säädettävänvirtähteen kanssa millä jännitteellä läppäri käynnistyy.
Yhdellä leirillä kaverilta oli jäänyt laturi kotiin ja mukana ollut säädettävä autolaturi käynnisti tuon läppärin muistinimukaan 17V jännitteellä. Lataustoiminto toimiakseen tarvitsi seuraavan portaan joka oli 18,5V.
Joten vaikuttais ihan tälläkin kokemuksella olevan jokin näköistä merkki ja mallikirjavuutta.
Saattaa olla kysymys jostain entry-level-mallista, jossa käyttöjännite tippuu kuormitettaessa. Eli kannattaa mitata kuormitettu jännite, vaikka se liittimestä hankala onkin, kun liitin on siellä tietokoneen pyllyssä. Mutta vaikkapa jollain vastuskuormalla.
Se on totta, että näitä idän ihmeitä on joka lähtöön, eli saattaa tapahtua noinkin, kuten kerroit.
Siis läppärin prosessoriohjattu latauksenvalvonta käy aina ennen latauksen sallimista tarkastamassa, onko sille annettu syöttöjännite sallituissa ja suunnitelluissa rajoissa. Näinhän toimi kännyköidenkin lataus.Yksilökohtaisia ja merkkikohtaisia rajoja on täten aika paljon, jossakin läppärissä voi olla pienemmät toleranssit tulojännitteen suhteen ja siksi ne eivät kaikkia harakiriviritelmiä välttämättä hyväksy.
Niinpä, tuo tulojännitteen mittauskytkentähän on tapana tehdä vastuksien avulla tapahtuvalla jännitteenjaolla, josta sitten lähetetään tieto prosessorille. Siksi noiden mittausvastusten toleranssien pitäisikin olla 1-2%:n luokkaa, että oikealla hehtaarilla pysyttäisiin.