Uutisissa tuli eilen raportti Kreikasta, jossa koko perhe joutui elämään isänsä eläkkeen varassa, joka oli 1500 euroa. Koulusta valmistunut tytär ei saanut mitään tukea, poika opiskeli vielä ja äiti oli irtisanottu työpaikastaan eikä saanut mitään tukea. IHAN PELOTTAA, JOS SUOMEENKIN TULEE TUOMMOINEN IDIOOTTI SYSTEEMI! Toisaalta Italiassa eletään myöskin harmaan talouden varassa ja hyvin pärjätään.
Kreikassa ei ole sosiaaliturvaa
Ilman sosiaaliturvaa
1120
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Helsingin sanomat 11.8.2011
Velkaongelmissa riutuvasta Kreikasta paljastui jälleen yksi koominen tapaus valtiontalouden ongelmista. Kreikan suurin eläkerahasto on lopettanut eläkemaksut 1 473 yli 90-vuotiaalle.
Syy moiseen on yksinkertainen: kyseiset henkilöt on todettu kuolleiksi.
Eläkkeiden maksamiseen liittyy huijauksia, ja eläkerahasto aikoo haastaa huijarit oikeuteen. Haasteilla yritetään kerätä takaisin 1,9 miljoonaa euroa.
Torstaina kerrottiin myös petostutkinnan jatkumisesta muissa eläkeasioissa. Noin 9 000 yli 100-vuotiasta kreikkalaista saa tilastojen mukaan parhaillaan eläkettä.
Viimeisimmän, vuonna 2001 toteutetun väestönlaskennan mukaan Kreikassa on kuitenkin vain alle 1 700 yli 100-vuotiasta henkilöä.
Kreikan pitäisi sopeuttaa miljardeilla julkista talouttaan, jotta ulkomainen raha-apu jatkuisi kriisimaahan.
Taloussanomat 29.4.2010:
Kreikkalaisten hulppeat eläkkeet
Virallisten EU-laskelmien mukaan Kreikassa eläketurvan taso on läntisten teollisuusmaiden huippua. Kreikkalaiset itse muistuttavat kuitenkin, ettei taso ole poikkeuksellisen korkea vaikkapa Islantiin, Alankomaihin tai Espanjaan verrattuna.
Tilastoissa on vain yksi pieni mutta, joka panee vertailut uusiksi. EU-laskelmissa on käytetty teoreettista 40 vuoden työuraa.
– Eikä Kreikassa kukaan sellaista työuraa tee, muistuttaa Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntija Mika Vidlund.
Täydelle eläkkeelle voi Kreikassa siirtyä alasta ja työhöntulovuodesta riippuen 33–37 vuoden työputken jälkeen. Monissa muissa maissa aherretaan kiltisti viralliseen eläkeikään asti, 65 ikävuoden tienoille.
Kreikan hallitus on lupaillut kansainvälisille rahoittajille, että se yrittää vastedes saada kansalaisensa pysymään töissä pitempään.
Kovin helppoa se ei tule olemaan, koska moni työelämän saavutetuista eduista on turvattu laeilla, asetuksilla ja perinteisillä hyväveli-järjestelmillä.
Raskaat työt meikkien
tai juustojen parissa
Kreikassa moni ala on onnistunut lobbaamaan valtiolta luokituksen, jossa kyseinen homma määritellään erityisen raskaaksi tai haitalliseksi. Tämä oikeuttaa eläköitymään nuorempana.
Tällaisia ihmisparkaa kuluttavaksi luokiteltuja tehtäviä on 150 kategoriassa, kuten kaivos- tai rakennusalalla, sairaanhoidossa sekä raskaassa teollisuudessa. Ja vähän muuallakin.
– Mukana ovat muun muassa leipomotyö, lääkkeiden, meikkien, autojen, juuston ja salamin tuotanto sekä valtiollisen tv-kanavan juontotehtävät, Mika Vidlund kertoo.
Ei siis ihme, että uusimpien tilastojen mukaan Kreikassa 55–64-vuotiaista miehistä arviolta 42 prosenttia on enää työelämässä. Naisilla vastaava luku on 26,2.
Suomessa tämänikäisistä ihmisistä 56 prosenttia oli toissavuonna yhä töissä.
Eläkekatto
3 500 eurossa
Lähes kaikissa EU-maissa eläke määräytyy koko työuran aikaisista ansioista. Paitsi Kreikassa: siellä tähän asti eläkkeen määrä on laskettu viimeisten vuosien parhaiden ansioiden perusteella.
Vetreä viisikymppinen kreikkalaisvanhus voikin nostaa ylimääräisten alakohtaisten eläkekassojen ryydittämää eläkettä, jonka suuruus on lapsikorotuksineen yli 80 prosenttia entisistä palkkatuloista.
Esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa eläkeläinen nettoaa suurin piirtein 60 prosenttia työaikaisista ansioista. Ainakin teoriassa; käytännössä Suomessa harvan eläke yltää 60 prosenttiin palkasta. Yhdysvalloissa ja Britanniassa eläke jää pienimmillään 30–40 prosenttiin palkoista.
Mika Vidlund muistuttaa silti, että kreikkalaisten keskimääräinen palkka on parisen tuhatta euroa kuukaudessa. Eläkkeetkään eivät siten järin isoiksi nouse, ja elämiskulut ovat kohonneet euroaikana nopeasti.
Eläketuloilla on lisäksi laskennallinen noin 3 500 euron katto, sen enempää ei periaatteessa kukaan porhokaan saa.
Mika Vidlundin mielestä kreikkalaisia ei missään nimessä kannata kadehtia näistä saavutetuista eduista. Ne kun eivät välttämättä kestä pitkään, koska valtion maksuihin varaamat rahat ovat loppumassa.
– Tämän tason ylläpitäminen tuskin on mahdollista. Edessä on varmasti kivuliaita leikkauksia, hän sanoo.
Eivätkä palkka- ja eläketulot jakaudu tasaisesti: Kreikassa on jo nyt huomattavasti enemmän todellisessa köyhyydessä eläviä yli 65-vuotiaita kuin useimmissa muissa EU-maissa.