Uroksen kastrointi....

Olen samaa mieltä kanssasi tilanteesta. Asemansa laumassa hankkii jokainen itse. Toki voit koiralle ilmoittaa, ettet hyväksy sen uhittelua poikaystävällesi, mutta kyllä hänen itse on paikkansa ansaittava. Lellimällä hän heikentää asemiaan. Pomottavaa koiraa ei pidä lelliä! Jos hän itse ei komenna koiraa, hän esiintyy sen silmissä heikkona. Silloin koira yrittää heti kun silmäsi välttää kiipiä teidän väliin. Sehän on uros, sinä naaras.

Sopikaa yhdessä toimista, joilla ryhdytte kohentamaan hänen asemaansa laumassa. Esim. johtajuusharjoituksia. Luultavasti poikakaverisi ei vain osaa komentaa ja on epävarma. Pelkääkö hän koiraa?

On tärkeää, että hän osaa toimia oikein, esim. liian aggressiivinen käskeminen saattaa kääntyä käskijäänsä vastaan. Siis hammasta voi tulla. Neuvo häntä, on ihan välttämätöntä, että hän ottaa paikkansa sinun rinnallasi, ei alimpana. Suhde koiraan paranee, johtajaansa koira kuuntelee.

Koiran dominointipyrkimys ei suinkaan aina ole hormoneista kiinni, luonnekysymys. Jotkut vaan on niin kovia.

Lähtisin ensin miettimään, että onko käyty ja millä levelillä "keskusteluja" tai vastaavaan koiran kuullen. Tuosta saa kuvan, että koiralla on tarve kontroloida miestä sinun eduksesi. Eli koira tuo epäluottamusta/epävarmuutta esille.

Tuohon varsin auttaa yhteinen tekeminen. Ulkoilessa mies ohjaa koiraa, ruokkii jne. Perushuttuja. Samoin miehen pitää ottaa hieman "varkain" otetta koiraan. Ulos lähtiessä ->istu. ruokailussa istu -> luvan kanssa ruoka siis ihan yleistä hallintaa ja hyvässä hengessä. Näin koira oppii luottamaan pikkuhiljaa äijänkörilääseen. Jos käyttää alkoholia joskus sekin on huomioitava. On hieman tarkisteltava omaa käytöstä vs. käytökseen kun mies ei ole kotona..

Kiitoksia vastauksista.
Käytiin eilen miehen kanssa keskustelua edellä olevista asioista ja päätettiin aloittaa harjoitukset millä hän saa koiran kunnioitusta paremmin itselleen.
Aiemmin hän ei ole esim. taluttanut koiraa lenkeillämme, ei vaan ole tullut mieleen, mutta tästä lähtien näin teemme.
Alkoholia ei mies käytä, eikä meillä ole ollut kovaäänisiä "keskusteluja", ihan normaaleista asioista ollaan juteltu. Varmaan koira kuitenkin vaistoaa että olen se hieman vahvempi luonne.
Nyt pitää vaan hyvässä hengessä vahvistaa koiran ja miesystäväni välejä. Totta on se että saattaa mies vähän aristella koiraa, itsellään kun ei ole ollut aiemmin eläintä. Suoranaisesta pelosta ei varmaan ole kysymys, ennemmin epävarmuudesta.
Nyt aamulla koira ja miesystävä kävivät yhdessä aamulenkillä ja kerran koira kokeili rajojaan rimpuilemalla mutta miesystävä sai pienellä nykäisyllä koiran taas haltuun.
Molemmat olivat tyytyväisiä pois tullessaan joten eiköhän tämä sitkeällä harjoittelulla ala toimia.
Mieskin alkoi oikein innostua ja menee kirjastoon hakemaan koirankoulutusopuksia. Hänellä ei omien sanojensa mukaan ollut aavistustakaan siitä miten pienillä asioilla voi olla suuri merkitys eläimen toimintaan. Hyvä kuitenkin että kiinnostui ja on halukas oppimaan. Opinpahan minäkin tässä samalla paljon uutta.

" Oppiminen on ollut..." Noh oikein on tehty eli työtä ja työtä :)

Tuo kastrointi tuskin on itse asiaa aikaan saanut,voi vaan sattumalta touhut vahvistuneet sillä hetkellä,ikäkin huomioon ottaen.
Toki on voinut jotain laukaista vahingossa ,jos esim.koira on heikkona ollessaan esim.saanut jonkun "huonon"kokemuksen vaikka miehen puolelta.Ei sen kovin ihmeellinen ole tarvinut olla,eikä siis mitään tahallaan aiheutettua ollenkaan.Pelkkä väärinymmärrys.

Itse en usko mihinkään urosten välisiin kilpailuihin,ihmisen pitämistä "narttuna" ym.juttuja.Kahdesta eri lajista kun on kyse.Ja samalla lailla voi huusholleissa uros yrmiä perheen rouvaa tai narttu ihan kumpaa vain,jos niikseen tulee.

Samat perushutut minäkin ehdotan eli komppaan c.f:ää.Mieluiten yhteistä tekemistä,kivaa sellaista,rajojen asettamista ja ohjaamista,ja nimenomaan reilusti ja määrätietoisesti.Eli ihan samaa,kuin koiran omistajankin pitäisi yleensäkin.
Kyllä koiraa lällyttääkin" saa.Silloin kun homma on kunnossa,ihan sama koska ja missä.Silloin kun hommat ei ole kunnossa,ja koiran asema,niin silloin voi olla hyvä ohjata se lähinnä palkkaamiseen toivotuista suorituksista ja yksilölle sopivin.

"Nyt pitää vaan..." Juuri noin.Hyvin siellä tuntuu olevan jo homma hakusessa :)
Ja mieskin kuulostaa oikein kehityskelpoiselta.Lisää työtä vaan ja opiskelua,niin eiköhän hyvää tule.Kohta teillä on siellä oikein pätevä kepo ;D