---- Nämä talot homehtuvat ----

Älkää ostako

Tälläkin palstalla on useita ketjuja, joissa käsitellään homehtuneita taloja. Homehtuminen on laadultaan niin vakava asia, että moiset talofirmat kannattaa kiertää ja kaukaa.

Asian helpottamiseksi voitteko listata tähän samaan ketjuun kaikki talofirmat joiden taloissa on havaittu hometta. Kiitos!

37

5840

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sweet home

      Home ei kysele talon merkkiä ennenkuin astelee sisään. Hometta syntyy kun on oikeat olosuhteet. Nämä olosuhteet syntyy merkistä riippumatta,kun työ tehdään huonosti.

      • Ääni tälle. Toki saattaa löytyä "altisrtavia tekijöitä", mutta melkoisen roolin ottaa itselleen se asiantuntija, joka nimeää jonkun talomerkin "poikkeuksellisen alttiiksi".


      • asdfxd34er
        rauno_kangas kirjoitti:

        Ääni tälle. Toki saattaa löytyä "altisrtavia tekijöitä", mutta melkoisen roolin ottaa itselleen se asiantuntija, joka nimeää jonkun talomerkin "poikkeuksellisen alttiiksi".

        Mitä mieltä Rauno Kangas on valmistalojen puurakenteisista alapohjista?

        Näitä käyttävät ainakin Älväri, Muurametalo ja Finndomo. Kyseinen rakenne lienee nykyään ymmärretty riskirakenteeksi. Tästähän kertovat joidenkin vuosien takaiset kuivainsekoilutkin.


      • asdfxd34er kirjoitti:

        Mitä mieltä Rauno Kangas on valmistalojen puurakenteisista alapohjista?

        Näitä käyttävät ainakin Älväri, Muurametalo ja Finndomo. Kyseinen rakenne lienee nykyään ymmärretty riskirakenteeksi. Tästähän kertovat joidenkin vuosien takaiset kuivainsekoilutkin.

        On totta, että rossipohja on kosteustekniikan osalta kaikkein vaikeimmin hallittava yleisesti käytetty rakenne. Lisähaastetta tuo se, että rossipohjan toimivuuteen vaikuttaa kolme eri osaurakkaa (maatyöt, perustus ja talopaketti), joten ongelmatilanteissa usein toimijat osoittelevat sormella toisiaan - vastuun pakoilu helpompaa kuin paikoissa, joissa tuota rajapintaa ei esiinny.
        Vaikka rossipohjaan liittyy haasteita, en silti suoralta kädeltä hyväksyisi sitä "altistavaksi tekijäksi" syistä että:
        1) Rossipohja on normeissa hyväksytty käytettäväksi
        2) Sen voi saada toimimaankin oikein suunnitellen ja tehden
        3) Sitä käytetään muissakin kuin vain tilaelementti-valmistaloissa
        Itselläni ei ole juuri lainkaan tilaelementti-valmistaloista kokemusta, joten yksityiskohtaisempi arviointi menisi "arvuuttelun puolelle".


      • asdfxd34er
        rauno_kangas kirjoitti:

        On totta, että rossipohja on kosteustekniikan osalta kaikkein vaikeimmin hallittava yleisesti käytetty rakenne. Lisähaastetta tuo se, että rossipohjan toimivuuteen vaikuttaa kolme eri osaurakkaa (maatyöt, perustus ja talopaketti), joten ongelmatilanteissa usein toimijat osoittelevat sormella toisiaan - vastuun pakoilu helpompaa kuin paikoissa, joissa tuota rajapintaa ei esiinny.
        Vaikka rossipohjaan liittyy haasteita, en silti suoralta kädeltä hyväksyisi sitä "altistavaksi tekijäksi" syistä että:
        1) Rossipohja on normeissa hyväksytty käytettäväksi
        2) Sen voi saada toimimaankin oikein suunnitellen ja tehden
        3) Sitä käytetään muissakin kuin vain tilaelementti-valmistaloissa
        Itselläni ei ole juuri lainkaan tilaelementti-valmistaloista kokemusta, joten yksityiskohtaisempi arviointi menisi "arvuuttelun puolelle".

        Mielenkiintoisia pointteja ja moni asia ihan tottakin.

        Olin itse nykyistä taloani hankkiessani, toista vuotta sitten kesällä, välillä kiinnostunut myös Älvsbytalosta. Kävin useilla työmaillakin ja minua hämmästytti todella, että yhdelläkään näistä työmaista en nähnyt eristettyä maanpintaa.

        Normeissahan rossipohja hyväksytään, mutta kosteusmääräyksissä on mainintoja juuri maanpinnan eristämisestä. Tutkimustieto, RT-kortit mukaan lukien, mainitsee puurakenteisen rossipohjan kiistatta riskirakenteeksi ja korostaa eristämisen tärkeyttä.

        Muutamien kohteiden perusteella ainakin ainakin Älvsbytalot tehdään näiltä osin huolimattomasti. Myyjä ei halua asiakkaalle kertoa, että olisi syytä investoida jonknlainen rahasumma styroxeihin talon alle, ja vain erityisen valveutunut ostaja tietää tämän itse. Kun kaiken lisäksi kyseessä on piiloon jäävä rakenne, on helppo rakentaa pommi muhimaan. Alapohjan eristystä ilmeisesti on kasvatettu tiukentuneiden määräysten mukana, jolloin trossitila pysyy entistä kylmempänä kesälläkin.

        Älvsbytalon puolesta, kun kyselin asiasta, minulle suositeltiin lämmityskaapeliratkaisua talon alle. Tällä lämmitettäisiin ryömintätilaa jolloin kosteusriski pienenisi. Minun piti itse kysyä asiasta ennen kuin tällaista suositusta tarjottiin.

        Tämä sai minut luopumaan Älvsbytalosuunnitelmasta ja päätymään toisen valmistajan avaimet käteen taloon. Mielestäni tämä on sääli, koska Älvärin konsepti edullisesti tehtynä perustalona olisi minulle ja perheelleni sinänsä kelvannut.

        Kunte Rauno Kankaalla, minullakaan ei siis ole omaa kokemusta Älväristä. En myöskään pysty arvioimaan mikä on todellinen homeessa olevien Älvärien määrä nyt tai tulevaisuudessa. Viime kesänä näkemieni Älvärityömaiden, takavuosina uutisoitujen Muurametalojen homehtuneiden vanereiden ja Finndomon kuivurisekoilujen perusteella pitäisin kuitenkin tärkeänä että ihmiset tietäisivät rossipohjataloista tällaisen perusasian.


      • asdasdasdasdasdasdsd
        asdfxd34er kirjoitti:

        Mielenkiintoisia pointteja ja moni asia ihan tottakin.

        Olin itse nykyistä taloani hankkiessani, toista vuotta sitten kesällä, välillä kiinnostunut myös Älvsbytalosta. Kävin useilla työmaillakin ja minua hämmästytti todella, että yhdelläkään näistä työmaista en nähnyt eristettyä maanpintaa.

        Normeissahan rossipohja hyväksytään, mutta kosteusmääräyksissä on mainintoja juuri maanpinnan eristämisestä. Tutkimustieto, RT-kortit mukaan lukien, mainitsee puurakenteisen rossipohjan kiistatta riskirakenteeksi ja korostaa eristämisen tärkeyttä.

        Muutamien kohteiden perusteella ainakin ainakin Älvsbytalot tehdään näiltä osin huolimattomasti. Myyjä ei halua asiakkaalle kertoa, että olisi syytä investoida jonknlainen rahasumma styroxeihin talon alle, ja vain erityisen valveutunut ostaja tietää tämän itse. Kun kaiken lisäksi kyseessä on piiloon jäävä rakenne, on helppo rakentaa pommi muhimaan. Alapohjan eristystä ilmeisesti on kasvatettu tiukentuneiden määräysten mukana, jolloin trossitila pysyy entistä kylmempänä kesälläkin.

        Älvsbytalon puolesta, kun kyselin asiasta, minulle suositeltiin lämmityskaapeliratkaisua talon alle. Tällä lämmitettäisiin ryömintätilaa jolloin kosteusriski pienenisi. Minun piti itse kysyä asiasta ennen kuin tällaista suositusta tarjottiin.

        Tämä sai minut luopumaan Älvsbytalosuunnitelmasta ja päätymään toisen valmistajan avaimet käteen taloon. Mielestäni tämä on sääli, koska Älvärin konsepti edullisesti tehtynä perustalona olisi minulle ja perheelleni sinänsä kelvannut.

        Kunte Rauno Kankaalla, minullakaan ei siis ole omaa kokemusta Älväristä. En myöskään pysty arvioimaan mikä on todellinen homeessa olevien Älvärien määrä nyt tai tulevaisuudessa. Viime kesänä näkemieni Älvärityömaiden, takavuosina uutisoitujen Muurametalojen homehtuneiden vanereiden ja Finndomon kuivurisekoilujen perusteella pitäisin kuitenkin tärkeänä että ihmiset tietäisivät rossipohjataloista tällaisen perusasian.

        Minulla ei ole Älvaria, mutta tilaelementtitalo on. Jo vuonna 2006 tuli tehtaalta esimerkkiperustuspiirrustukset sellaisina, että maapohja oli eristettu EPS:llä ja sen lisäksi se oli muovitettu kosteuden nousun estämiseksi.

        Mallin pohjalta rakennesuunnittelija suunnitteli meille perustukset, joihin kuului tuo eristys ja kosteuseristys yhdessä kapillaarikatkon kanssa.

        Nyt talo on 4 vuotta ollut pystyssä ja alapohja on rutikuiva.

        Eipä tässä muuta, mutta ei se minusta ole tilaelementtien vika, jos joku valmistaja ja rakentajat tekevät perustuksia väärin. Tilaelementit voi tehdä myös oikein, jolloin ne toimivat ihan hyvin. (Ja jos se alapohja jostain syystä alkaisi homehtua, niin aina sen voi sulkea ja kuivata absorbtiokuivaimella - tällaiseen ei kyllä meillä ole mitään tarvetta.)


      • kuvaruti
        asdasdasdasdasdasdsd kirjoitti:

        Minulla ei ole Älvaria, mutta tilaelementtitalo on. Jo vuonna 2006 tuli tehtaalta esimerkkiperustuspiirrustukset sellaisina, että maapohja oli eristettu EPS:llä ja sen lisäksi se oli muovitettu kosteuden nousun estämiseksi.

        Mallin pohjalta rakennesuunnittelija suunnitteli meille perustukset, joihin kuului tuo eristys ja kosteuseristys yhdessä kapillaarikatkon kanssa.

        Nyt talo on 4 vuotta ollut pystyssä ja alapohja on rutikuiva.

        Eipä tässä muuta, mutta ei se minusta ole tilaelementtien vika, jos joku valmistaja ja rakentajat tekevät perustuksia väärin. Tilaelementit voi tehdä myös oikein, jolloin ne toimivat ihan hyvin. (Ja jos se alapohja jostain syystä alkaisi homehtua, niin aina sen voi sulkea ja kuivata absorbtiokuivaimella - tällaiseen ei kyllä meillä ole mitään tarvetta.)

        Ja tässä taas maallikko-manki jauhaa täyttä paskaa! Aivva selkiäst tekemisis esmerkiks avaintalon kans ,-


      • asdasdasdasdasdasdsd
        kuvaruti kirjoitti:

        Ja tässä taas maallikko-manki jauhaa täyttä paskaa! Aivva selkiäst tekemisis esmerkiks avaintalon kans ,-

        Ilmeisesti tällä palstalla ei voi olla kuin myyjä tai maallikkotumpelo! :D

        Juuri noiden myyjäsyytöksien takia en merkkiä maininnut - nyt voin todeta, että ei ole avaintalo. Saa arvailla lisää.


      • Nuuka Jussi
        asdfxd34er kirjoitti:

        Mielenkiintoisia pointteja ja moni asia ihan tottakin.

        Olin itse nykyistä taloani hankkiessani, toista vuotta sitten kesällä, välillä kiinnostunut myös Älvsbytalosta. Kävin useilla työmaillakin ja minua hämmästytti todella, että yhdelläkään näistä työmaista en nähnyt eristettyä maanpintaa.

        Normeissahan rossipohja hyväksytään, mutta kosteusmääräyksissä on mainintoja juuri maanpinnan eristämisestä. Tutkimustieto, RT-kortit mukaan lukien, mainitsee puurakenteisen rossipohjan kiistatta riskirakenteeksi ja korostaa eristämisen tärkeyttä.

        Muutamien kohteiden perusteella ainakin ainakin Älvsbytalot tehdään näiltä osin huolimattomasti. Myyjä ei halua asiakkaalle kertoa, että olisi syytä investoida jonknlainen rahasumma styroxeihin talon alle, ja vain erityisen valveutunut ostaja tietää tämän itse. Kun kaiken lisäksi kyseessä on piiloon jäävä rakenne, on helppo rakentaa pommi muhimaan. Alapohjan eristystä ilmeisesti on kasvatettu tiukentuneiden määräysten mukana, jolloin trossitila pysyy entistä kylmempänä kesälläkin.

        Älvsbytalon puolesta, kun kyselin asiasta, minulle suositeltiin lämmityskaapeliratkaisua talon alle. Tällä lämmitettäisiin ryömintätilaa jolloin kosteusriski pienenisi. Minun piti itse kysyä asiasta ennen kuin tällaista suositusta tarjottiin.

        Tämä sai minut luopumaan Älvsbytalosuunnitelmasta ja päätymään toisen valmistajan avaimet käteen taloon. Mielestäni tämä on sääli, koska Älvärin konsepti edullisesti tehtynä perustalona olisi minulle ja perheelleni sinänsä kelvannut.

        Kunte Rauno Kankaalla, minullakaan ei siis ole omaa kokemusta Älväristä. En myöskään pysty arvioimaan mikä on todellinen homeessa olevien Älvärien määrä nyt tai tulevaisuudessa. Viime kesänä näkemieni Älvärityömaiden, takavuosina uutisoitujen Muurametalojen homehtuneiden vanereiden ja Finndomon kuivurisekoilujen perusteella pitäisin kuitenkin tärkeänä että ihmiset tietäisivät rossipohjataloista tällaisen perusasian.

        Juuri tätä olen myös seurannut. Meillä Muurametalo. Käytiin kanssa muutamilla työmailla jossa maanpinnan eritys oli jätetty tekemättä. Olikohan syynä se että heillä oli halvin mahdollinen vastaava mestari.


      • Nuuka Jussi kirjoitti:

        Juuri tätä olen myös seurannut. Meillä Muurametalo. Käytiin kanssa muutamilla työmailla jossa maanpinnan eritys oli jätetty tekemättä. Olikohan syynä se että heillä oli halvin mahdollinen vastaava mestari.

        Eristyksen tarpeen ratkaisee yleensä perustussuunnittelija - ei suinkaan vastaava mestari - eikä suunnittelunkaan ohjeistus ole kaikilta osin määräystasoinen vaan enempikin ohjeellinen. Tuntematta tilannetta tarkemmin on vaikea sanoa, onko kyseinen tapa laadullisesti alimitoitettu - vaikka ensivaikutelma kieltämättä siihen suuntaan viittaakin.


      • Tarkennus...
        rauno_kangas kirjoitti:

        Eristyksen tarpeen ratkaisee yleensä perustussuunnittelija - ei suinkaan vastaava mestari - eikä suunnittelunkaan ohjeistus ole kaikilta osin määräystasoinen vaan enempikin ohjeellinen. Tuntematta tilannetta tarkemmin on vaikea sanoa, onko kyseinen tapa laadullisesti alimitoitettu - vaikka ensivaikutelma kieltämättä siihen suuntaan viittaakin.

        Perustussuunnitelmat ja kuvat tulivat tosiaan muurametaloilta.

        Mutta tottakai ne käydään läpi maarakennusammattilaisten sekä vastaavan, että kaupungin tarkastusinsinöörin kanssa.


      • Ettännäin
        asdfxd34er kirjoitti:

        Mielenkiintoisia pointteja ja moni asia ihan tottakin.

        Olin itse nykyistä taloani hankkiessani, toista vuotta sitten kesällä, välillä kiinnostunut myös Älvsbytalosta. Kävin useilla työmaillakin ja minua hämmästytti todella, että yhdelläkään näistä työmaista en nähnyt eristettyä maanpintaa.

        Normeissahan rossipohja hyväksytään, mutta kosteusmääräyksissä on mainintoja juuri maanpinnan eristämisestä. Tutkimustieto, RT-kortit mukaan lukien, mainitsee puurakenteisen rossipohjan kiistatta riskirakenteeksi ja korostaa eristämisen tärkeyttä.

        Muutamien kohteiden perusteella ainakin ainakin Älvsbytalot tehdään näiltä osin huolimattomasti. Myyjä ei halua asiakkaalle kertoa, että olisi syytä investoida jonknlainen rahasumma styroxeihin talon alle, ja vain erityisen valveutunut ostaja tietää tämän itse. Kun kaiken lisäksi kyseessä on piiloon jäävä rakenne, on helppo rakentaa pommi muhimaan. Alapohjan eristystä ilmeisesti on kasvatettu tiukentuneiden määräysten mukana, jolloin trossitila pysyy entistä kylmempänä kesälläkin.

        Älvsbytalon puolesta, kun kyselin asiasta, minulle suositeltiin lämmityskaapeliratkaisua talon alle. Tällä lämmitettäisiin ryömintätilaa jolloin kosteusriski pienenisi. Minun piti itse kysyä asiasta ennen kuin tällaista suositusta tarjottiin.

        Tämä sai minut luopumaan Älvsbytalosuunnitelmasta ja päätymään toisen valmistajan avaimet käteen taloon. Mielestäni tämä on sääli, koska Älvärin konsepti edullisesti tehtynä perustalona olisi minulle ja perheelleni sinänsä kelvannut.

        Kunte Rauno Kankaalla, minullakaan ei siis ole omaa kokemusta Älväristä. En myöskään pysty arvioimaan mikä on todellinen homeessa olevien Älvärien määrä nyt tai tulevaisuudessa. Viime kesänä näkemieni Älvärityömaiden, takavuosina uutisoitujen Muurametalojen homehtuneiden vanereiden ja Finndomon kuivurisekoilujen perusteella pitäisin kuitenkin tärkeänä että ihmiset tietäisivät rossipohjataloista tällaisen perusasian.

        Juuri näin. Kuitenkin muistettava, että Muurametalon osalta ongelma oli erässä suomalaisen maahantuojan toimittamaa kehnoa vaneria. Muita ongelmia ei ole ollut.


    • nääsvillestä

      Lue Aamulehdestä...

    • HajooHomeeseen

      Semmoiset talot homehtuvat, joihin 'sekatyömieshuoltofirmat' porailevat kattoon vuotoreiät, kylvävät muurahaiset, jotka on altistettu lahottajasienille, joita ne muurahaiset käyttävät ravintonaan pesässään. Tuon episodin jälkeen aika moni puurakennus alkaa hiukan tuota rapistua ja homehtua. Ei siinä rakennuksen rakentanut firma mitään paina. Maailmassa on hallittua/hallitsematonta kaaosta, eikä niissä listat auta.

    • Mulla ei oo Älväriä

      Hö-höö :-D Tuulettuvaa ala-pohjaa on käytetty varmaa ennen kuin tuli maanvarainen ratkaisu. Eihän tässä ole mitää järkeä. Tottakai voi olla tuulettuva ala-pohja ja se toimii kun se tuulettuu.

      Taitaa olla hiukan tarkoitushakuista tämä kirjoittelu. Joku haluaa haukkua Älväriä

      • dfghjkl

        Perehdy nyt edes perusteisiin. Rossipohjaa on käytetty menestyksellä aikana jolloin alapohjan eristys päästi hukkalämmön alaspäin, ja silloin se oli toimiva rakenne.


    • Jörgen Maiden

      Tehtaan ohjeiden mukaisesti tehty Älvärin rossitila on suhteellisen turvallinen ratkaisu, ainakin riskit on nähtävissä jo hyvissä ajoin, ennen niiden realisoitumista. Vielä jos teet talon asennusvaiheessa suurinvestoinnin 1k€ olosuhdevahtiin (=konteusanturi/lämpökaapeli) voit nukkua yösi rauhassa. Talo on alapohjaltaan ikuinen!

      • Ei kovin ekoa

        Eikä maksa paljon, meinaan se kaapelilla maan ja ilman lämmittäminen.Harakat kiittävät. Kehtaatko laittaa tietoja lämmitysvastuksen tehosta ja/tai sähkönkulutuksesta?


      • ei vie paljoa sähköä
        Ei kovin ekoa kirjoitti:

        Eikä maksa paljon, meinaan se kaapelilla maan ja ilman lämmittäminen.Harakat kiittävät. Kehtaatko laittaa tietoja lämmitysvastuksen tehosta ja/tai sähkönkulutuksesta?

        Mulla on olosuhdevahti ja energiankulutusmittari siinä kiinni, n. 40 euroa vuodessa vie sähköä.
        Se on loppujen lopuksi päällä todella harvoin, kun toimintaperiaate on sellanen, että heti kun ollaan joko riittävän kylmällä tai kuumalla lämpötila-alueella ettei tuu hometta TAI suhteellinen kosteus on riittävän matala, olosuhdevahti on pois päältä. Se siis ainoastaan pitää huolta, että olosuhteet ei ole homeelle sopivat.

        Toki hankintahinta asennuksineen on toistatuhatta tai tuossa puhaltimella varustetussa mikä mulla on niin hiukan yli pari tuhatta.

        http://hedtec.procus.fi/documents/original/17194/8/1/olosuhdevahtiesite.pdf


      • Mistäkaapeli
        ei vie paljoa sähköä kirjoitti:

        Mulla on olosuhdevahti ja energiankulutusmittari siinä kiinni, n. 40 euroa vuodessa vie sähköä.
        Se on loppujen lopuksi päällä todella harvoin, kun toimintaperiaate on sellanen, että heti kun ollaan joko riittävän kylmällä tai kuumalla lämpötila-alueella ettei tuu hometta TAI suhteellinen kosteus on riittävän matala, olosuhdevahti on pois päältä. Se siis ainoastaan pitää huolta, että olosuhteet ei ole homeelle sopivat.

        Toki hankintahinta asennuksineen on toistatuhatta tai tuossa puhaltimella varustetussa mikä mulla on niin hiukan yli pari tuhatta.

        http://hedtec.procus.fi/documents/original/17194/8/1/olosuhdevahtiesite.pdf

        Hei! Kertoisitko mistä Olosuhdevahdin saa tilattua? Yritin Hedecilta kysellä, mutta kukaan ei vastaa. Netistä en ole löytänyt.


    • ympäristöministeris

      missä talossa oli ne tuulettimet alapohjassa? ympäristöministeriö säätää muovia seiniin lait ja pohjakin niin tiivis että homehtuu?

    • no panic

      Moi

      Kuten täällä on jo kerrottu ei home talon merkkiä katsele.
      Oikea tekeminen , käyttäminen sekä huolehtiminen pitää homeen pois talosta kuin talosta.

      Yksi paikka josta voit lukea lisää tietoa :
      http://www.sisailmayhdistys.fi

    • Perse-erkki

      Ihme rossiphjan haukkumista. Itsellä on neljä taloa, joissa kaikissa rossipohja. Vanhin taloista on seisonut paikallaan jo vuodesta 1898,. Kyllä on varmaan huono perustusratkaisu kun kerran kestää vain reilut sata vuotta.

      Asia on niin, ei lämmön pidä päästä alaspäin ja vaan kosteuden ulospäin. Tuuletuksen on oltava, hyvä niin ei mitään hometta kerry.Ei edes tälläisinä superkosteina syksyinä. Home tarvitsee kosteutta ja lämpöä. Jos ei ole kosteutta, ei kasva lämmössäkään, ja ellei ole lämpöä noin 8 astetta, ei kasva kosteassakaan.

    • asdfxd34er

      Mielenkiintoista tietoa toisaalta. Älvsbytalo on ilmeisesti tässä vuoden sisällä lisännyt tuon kosteusvahdin vakiotoimitukseensa. Taustoja ehkäpä tässä:

      http://alvsbytalo.phpbb.fi/viewtopic.php?f=3&t=268&start=70

      On se silti hölmöläisen hommaa. Lisätään eristettä alapohjaan ja joudutaan lopulta lämmittämään sitä sähkökaapelilla kylmältä puolelta.

      • jorma6

        ontelolaatoista tehty välipohja maksaa itsensä pitkässä juoksussa takaisin- vaikka mökki palais päältä niin pohjat on tallella mihin ruveta pykäämään uutta.
        ei iske home eikä muutkaan tuholaiset (kunhan ei tee sokkelia mistään "palikka-styroksi-valusta , naapurilla meni sokkeli rikki kun ruohonleikkurista lensi kivi sokkeliin,heh)


    • ei toteuteta 12

      ei näitä voi kuin ihmetellä, illan olen uusia 2012 määräyksiä,
      talofirmojen menneitä sekoiluja ja asioita lukenut

      rakennetaan ekotaloja, niin tiiviitä että niitä pitää lämmittää ulkopuoleltakin
      kylmää osaa välipohjasta että pysyy homehtumatta, jotkut lisäävät jopa PUHALTIMIA?? tonnin pelkkä lämmitin ja kaapeli?? HUHUU??

      ekotaloja jotka ei säily edes viikkoa ilman sähköä?

      ekotaloja joissa pitää olla mahdollisimman paljon elektroniikkaa, jotta voidaan pelastaa ilmasto? eikö se älytön määrä kaikkea high techia ja muovia, sen valmistaminenkin kuluta ympäristöä? vai onko vain tarkoitus kiusata omakotitalon rakentamista suunnittelevia?

      laitoin ok-talohaaveet jäihin, luultavasti pysyvästi,
      toivottavasti monet muutkin tekevät
      saman vuonna
      2012

      nauttikaa te ok-taloistanne joilla jo sellainen
      on tai saitte tänä vuonna rakennettua, arvo
      ainakin nousee

    • raksu71

      Rossipohjat ei päästä nykyään lämpöä alaspäin joten on turha verrata taloihin jotka on tehty paljon aikaisemmin. Näissä talosta tullut lämpö on pitänyt alapohjan kuivana. Jos meinataan ulkoilmatuuletuksella pitää alapohja kuivana niin on melko haastava homma koska ilmankosteus saattaa olla liki 100% kesä-syksy kuukausina.
      Paras ratkaisu kuitenkin on tehdä ulkoilmalta suojattu kuivaimella tuuletettu alapohja niinkuin Finndomo aikanaan teki tilaelementtitaloissaan. Tässä on ainut riski rakennusaikainen kosteus joka on huolella kuivattava ennen luukkujen sulkemista. Ja vielä kun malttaa pitää luukut kiinni ettei päästä märkää ilmaa sisään niin on toimiva ratkaisu.
      Mikään talotehdas ei toimita asiakkailleen homehtunutta tavaraa vaan yleensä homeongemat on seurausta käyttäjien omista mokailuista. Talot tarvitsee huoltoa ja seurantaa siinä kuin autokin. Tietysti idioottivarmat ratkaisut olisi parhaita koska joskus talossa asuu sellainen.. :)

    • rakenns

      on se kumma kun rossipohjalle rakennetut hirsitalot kestää ja kestää. Kunhan on rakennettu sopivaan paikkaan ja muistaa avata luukut kesäksi.

      sen sijaan kuinka monta maavaraiselle laatalle rakennettua taloa on homeessa? niitä on tehty kuitenkin vasta 60-luvulta alkean ja 60-70-luvun talot kiertäisin varuuksi kaukaa ettei home tartu.

    • Kalliolle kukkulalle

      Moni elää onnellisesti Älsbytalossa, ilman hometta.

      Muurametaloista en osaa sanoa, mutta sen verran tiedän että kahdella eri kunnan rakennustarkastajan 30v. lapsella sellainen on, joten ei se huono voi olla. Ei tosin mikään luxus kotikaan.

      • Rakennusfysiikkaa

        Muurametalo on tavallinen omakotitalo. Ei luxus merkki.
        Meillä 11 vuotta ollut tämä Muurametalo. Käyn kerran vuodessa alapohjan alla vierailulla. Aina raikas ja kuiva.
        Tuulettuva alapohja toimii erittäin hyvin ja on erityisen pitkäikäinen.
        Enemmän olisin huolissani valtavasta rakennusmassasta joka on tehty valetun laatan päälle. Eps eristeen ja laatan välissä on ikuisesti ihanteelliset olosuhteet homeen kasvulle. Eps eriste päästää kosteutta läpi 1-4 pros kokonaispainostaan. Ei tuuletu laatan alla.
        Mitenköhän on kenelläkin läpiviennit tehty.. viemärit, vesijohdot jne..,
        Siellä on pommi odottamassa.
        Ei rossipohjassa koska sitä pystyy helposti seuraamaan ja vaikka toteuttaa edullista lisätekniikkaa tarpeen vaatiessa.
        Tarvetta ei synny kun salaojat tehty oikein ja pinta vedet kaatuvat rakennuksesta pois päin.


    • Sateessatehtyjä

      Design taloissa ja kastelleissa paljon rakennusvirheitä. Esim alajuoksut.
      Homeriski!

    • Rakennusfysiikkaa

      Yhtälailla maanvarainenlaatta on luokiteltu rakennusvirheiden osalta riskirakenteeksi kuin rossipohja. Molempia voi toteuttaa hyvin tai huonosti. Oikein tehtynä molemmat ovat yhtä hyviä ratkaisuja. Huonosti tehtynä molemmissa mikrobiriski kasvaa kosteusrasituksen vuoksi.

      • Anonyymi

        Yleinen tapa maanvaraisissa laatoissa on sokkelin sisäpuolinen eristys. Se homehtunee. Ei hyvä.

        Eristeharkoilla eriste tulee paremmin linjaan ulkoseinän eristeiden kanssa. Tulee ihan ok perustus.

        Ontelolaatta rossipohja eristeharkko sokkelilla on hyvä. Siinä tulee eriste koko matkalla samaan linjaan ulkoseinän kanssa. Sopii hyvin vaikka hirsitalon, puutalon tai harkkotalon perustukseksi.

        Puurossipohja on myös hyvä perustus puu/hirsi talolle. Pitää vain tehdä oikein.

        Lämmin rossipohja on myös oikein hyvä perustus oikein tehtynä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yleinen tapa maanvaraisissa laatoissa on sokkelin sisäpuolinen eristys. Se homehtunee. Ei hyvä.

        Eristeharkoilla eriste tulee paremmin linjaan ulkoseinän eristeiden kanssa. Tulee ihan ok perustus.

        Ontelolaatta rossipohja eristeharkko sokkelilla on hyvä. Siinä tulee eriste koko matkalla samaan linjaan ulkoseinän kanssa. Sopii hyvin vaikka hirsitalon, puutalon tai harkkotalon perustukseksi.

        Puurossipohja on myös hyvä perustus puu/hirsi talolle. Pitää vain tehdä oikein.

        Lämmin rossipohja on myös oikein hyvä perustus oikein tehtynä.

        Sitten vielä tuohon alkuperäiseen aiheeseen.

        Kaikki talopaketit homehtuu ihan liian aikaisin jos ne tekee märkään paikkaan.

        Tyypillinen virhe on kaivaa vettä pidättävään maahan kuoppa johon laitetaan piirusten mukaiset tavarat. Tehdään siis kuoppa jonne kerääntyy vesi ja talo siihen päälle. Näitä olen nähnyt monta.

        Kaikkien talojen puurossipohjat on ihan hyviä, kun ne tekee oikein ja tarvittaessa lisää vielä eristystä/olosuhdevahtia/lämmitystä märempään paikkaan. Tosi märässä paikassa ei sitten toimi mikään.

        Vesivuodot homehduttaa kaikki talot. Samoin huonosti tehdyt maatyöt.

        Suomessa on homeen suhteen harmillinen tilanne. Kokemukseni mukaan noin puolet asunnoista on homeessa. Harvassa on oli 30-vuotiaat pientalot, jossa ei haise home. Näitäkin toki on. Yleensä ovat maaseudulla, rossipohjaisia ja melko tuulettuvassa sekä kuivassa paikassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitten vielä tuohon alkuperäiseen aiheeseen.

        Kaikki talopaketit homehtuu ihan liian aikaisin jos ne tekee märkään paikkaan.

        Tyypillinen virhe on kaivaa vettä pidättävään maahan kuoppa johon laitetaan piirusten mukaiset tavarat. Tehdään siis kuoppa jonne kerääntyy vesi ja talo siihen päälle. Näitä olen nähnyt monta.

        Kaikkien talojen puurossipohjat on ihan hyviä, kun ne tekee oikein ja tarvittaessa lisää vielä eristystä/olosuhdevahtia/lämmitystä märempään paikkaan. Tosi märässä paikassa ei sitten toimi mikään.

        Vesivuodot homehduttaa kaikki talot. Samoin huonosti tehdyt maatyöt.

        Suomessa on homeen suhteen harmillinen tilanne. Kokemukseni mukaan noin puolet asunnoista on homeessa. Harvassa on oli 30-vuotiaat pientalot, jossa ei haise home. Näitäkin toki on. Yleensä ovat maaseudulla, rossipohjaisia ja melko tuulettuvassa sekä kuivassa paikassa.

        Homehtuu myös kuivassa paikassa. Kosteus tulee alapohjaan tuuletusilmasta, ellei sitä koneellisesti kuivata.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Homehtuu myös kuivassa paikassa. Kosteus tulee alapohjaan tuuletusilmasta, ellei sitä koneellisesti kuivata.

        No siis hyvin tehdyn rossipohjan alla vallitsee homehtumiselle otolliset tilanteet todennäköisimmin keväällä kun maapohja on vielä kylmä ja syyskesällä kun on muutoinkin kosteaa. Ei muulloin.

        Myös talon muilla osilla on hetkittäin homehtumiselle otolliset olosuhteet vuoden mittaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No siis hyvin tehdyn rossipohjan alla vallitsee homehtumiselle otolliset tilanteet todennäköisimmin keväällä kun maapohja on vielä kylmä ja syyskesällä kun on muutoinkin kosteaa. Ei muulloin.

        Myös talon muilla osilla on hetkittäin homehtumiselle otolliset olosuhteet vuoden mittaan.

        Niin että ei muulloin? Vapaasti tuulettuva puurakenteinen ryömintätila on ongelmallinen ympäri vuoden. Kesällä maapohja talon alla on aina kylmempi kuin talon ulkopuolella. Talven kuiva pakkaskeli olisi parasta olosuhdetta kosteusvaurioiden välttämiseksi, mutta pakkasia ei riitä koko maan laajuudelta. Suomen talvi on monessa paikassa vesisadetta ja räntää. Lumisellakin alueella on kesken talven vesi- ja räntäsateita.

        Veikkaanpa että yksikään 1980-2020 vapaasti tuulettuvan puurakenteisen rossipohjan omaava talo ei saavuta edes 70 vuoden ikää. Merkeistä on turha puhua, koska talomerkit vaihtuvat.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      136
      7569
    2. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      36
      1843
    3. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      25
      1840
    4. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      91
      1603
    5. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      179
      1525
    6. Tunnekylmä olet

      En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p
      Ikävä
      104
      968
    7. Oletko miten

      Valmis läheisyyteen?
      Ikävä
      49
      900
    8. Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme

      Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri
      Ikävä
      28
      800
    9. Muistatko hänen

      Tuoksunsa? Saako se sinut syttymään? ❤️‍🔥
      Ikävä
      31
      749
    10. Mahabharata oli ensimmäinen maailmansota

      Toinen maailmansota oli oli vuosina 1914–1918
      Hindulaisuus
      241
      717
    Aihe