Hirveä masennus

Se alko elokuussa, kun koulut alko. Oon luonteeltani ujo ja hiljainen, paitsi hyvien kavereitten seurassa. No, luokkakavereillani on jotain ongelmia hyväksyä mut sellasena kun olen, ja ne puhuu musta koko ajan pahaa - selän takana tietenkin. En tajuu mitä iloo siitä niille on, tulis vtu suoraan sanomaan eikä kuiskuttelis selän takana, mut ei näytä olevan uskallusta eikä pokkaa. Mulla ei ole kavereita koulussa, ei yhtään. Tuun kyllä toimeen kaikkien kans, eikä kaikki mua inhoo, mut ärsyttäähän se vähemmästäki jos tyypit haukkuu.. lisäks jos mä vaikkapa istun niiden kiusaajien edessä, niin menee ainaki puol metrii pulpettiensa kans taaksepäin, eivätkä voi istuu siin penkis, mis mä oon aiemmin istunu. en tajuu tota, mikä ongelma niil on? en koe olevani mitenkään erilainen, ja mistään rasismistahan tässä ei oo kyse, koska oon suomalaine. musta tuntuu, et se vika on siinä, et oon hiljane ja ujo eikä mul oo kavereita. mut luuleeks ne, et mun oloo parantaa se, et ne jauhaa pas...kaa mun selän takana? tekis mieli vaan kadota, iltasin itken, en syö kunnolla.. koulu ei kiinnosta pätkääkää. en haluu ees puhuu kenellekkää ku ei se tunnu auttavan.
mun paras kaveri muutti kesällä pois, ja mul on hirvee ikävä sitä. kaikki ois ihan toisin, jos se olis mun kans samas koulus ja luokas, olisin itsevarmempi ja enempi oma itteni. en tunne enää itteeni.. sori sekava teksti mut ajatus ei kulje
4202
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Hyvinhän se kulki se ajatus kun luin tekstin. Olet siinä iässä että monesti jos vähänkin on erilainen kiusataan tiedän sen itse sillä minua kiusattiin yläasteella, mutta tärkeää on muistaa että kun ne aikuistuu ne häpee sitä mitä ne on tehny. Olen nyt aikuisena kohdannut kiusaajani ja asiallisesti ne nyt kasvaneina käyttäytyy. Se on lapsellista aikaa tuo kun kiusataan. Jokainen meistä on hieman erilainen toista ketään ei ole toista samanlaista. Sitä ne ei eivät tajua ja sisimmissään niiden täytyy päteä koska niillä on huono itsetunto siksi ne tekee sitä ja ryhmä antaa voimaa toisilleen. Raukkamaistahan se on. Mutta elä missään nimessä syytä itseäsi mistään. Jos kiusaaminen menee liian pitkälle ota asia puheeksi jonkun aikuisen kanssa vaikka opettajan ja voit myös sanoa tokaista suoraan näille kiusaajille että turvat tukkoon nyt ja kasvakaan aikuisiksi.

Siunausta elämääsi
Ps. Jeesus rulaa

Äänestä

Mulla on osittain samanlainen tilanne. tuntuu ettei vaan enää jaksa, juuri osaksi ton kiusaamisen takia ja sit on toki monta muuta syytä. Koita vaan jaksaa ja usko parempaan huomiseen! puhu jonkunkanssa, se pidemmän päälle oikeesti auttaa! kirjota ajatuksias ylös ja näytä niitä jollekulle, se on musta ainakin helpompaa ku puhuminen.

Sä selviit kyllä!

Äänestä

SELVIÄT KYLLÄ

Äänestä

Mulla itellä on vähä sama tilanne, en jaksa enään asua täällä. Onneks ens keväänä ois ehkä mahollisuus muuttaa pois täältä, sitten voisin taas nauttia elämästä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


tympääntynyt kirjoitti:

Se alko elokuussa, kun koulut alko. Oon luonteeltani ujo ja hiljainen, paitsi hyvien kavereitten seurassa. No, luokkakavereillani on jotain ongelmia hyväksyä mut sellasena kun olen, ja ne puhuu musta koko ajan pahaa - selän takana tietenkin. En tajuu mitä iloo siitä niille on, tulis vtu suoraan sanomaan eikä kuiskuttelis selän takana, mut ei näytä olevan uskallusta eikä pokkaa. Mulla ei ole kavereita koulussa, ei yhtään. Tuun kyllä toimeen kaikkien kans, eikä kaikki mua inhoo, mut ärsyttäähän se vähemmästäki jos tyypit haukkuu.. lisäks jos mä vaikkapa istun niiden kiusaajien edessä, niin menee ainaki puol metrii pulpettiensa kans taaksepäin, eivätkä voi istuu siin penkis, mis mä oon aiemmin istunu. en tajuu tota, mikä ongelma niil on? en koe olevani mitenkään erilainen, ja mistään rasismistahan tässä ei oo kyse, koska oon suomalaine. musta tuntuu, et se vika on siinä, et oon hiljane ja ujo eikä mul oo kavereita. mut luuleeks ne, et mun oloo parantaa se, et ne jauhaa pas...kaa mun selän takana? tekis mieli vaan kadota, iltasin itken, en syö kunnolla.. koulu ei kiinnosta pätkääkää. en haluu ees puhuu kenellekkää ku ei se tunnu auttavan.
mun paras kaveri muutti kesällä pois, ja mul on hirvee ikävä sitä. kaikki ois ihan toisin, jos se olis mun kans samas koulus ja luokas, olisin itsevarmempi ja enempi oma itteni. en tunne enää itteeni.. sori sekava teksti mut ajatus ei kulje

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu