Keskiyö

Hei
sinulla on montakin vahvuutta, sekä pari heikkoutta, niinkuin jokaisella.
ensimmäiseksi näen sinun kykysi puhua suoraan ja rehellisesti, osaat puhua sillä tavalla, että sinua kuunnellaan. et ole hermostuvaa tyyppiä. siksi sopisit työssä myös tiimiin.
sinulla on myös kätevät kädet, joilla osaat tehdä monia asioita. niissä virtaa paljon voimaa ja taiteellisuutta.
sinä teet aina yhden asian kerrallaan, etkä hötkyile. olet myös kasvattajana yksilinjainen ihminen, oli sitten kysymys lapsista tai eläimistä.
sinä suunnittelet aina eteenpäin, etkä hyväksy hetkellistä matalapainetta pysyvänä olotilana.

jotakin uutta ja tulevaa mietin. en näe mitään katastrofia, en sinnepäinkään. ennemminkin seesteistä ja rauhallista syksyä ja talvea. olet herkkä ihminen, sinua vetää puoleensa kaikenlainen mystiikka. olet varmaankin lukenut sellaisia kirjoja. mieleeni nousee näkötesti, et ehkä ole tarkistuttanut näköäsi pitkään aikaan. ja kätesi ovan kylmänarat.
minulla on sellainen tunne, että olemme kirjoitelleet aikaisemminkin.

pienenä heikkoutena näen itsetuntosi, jota voisit hieman vahvistaa. luota itseesi, näethän jo ympäriltäsi sen kaiken, mitä olet saanut aikaan.
jollakin läheiselläsi on allergia ja hänen on päästävä eroon kissastaan. tuo nyt ei liity varsinaisesti sinuun, mutta tuli vain mieleeni.

etene vain omaa rytmiäsi eteenpäin, sehän on sinulle tuttua ja luotettavaa.

t: Keskiyö

Kiitos vastauksestasi.

Tiimityö on aina ollut lähellä sydäntäni. Olen vain vielä täysin hukassa siitä minkä asian ympärille loisin tuon vahvuuteni käytönnössä. Olen aina tykännyt tiiimityöstä, että sillä tavalla en ole yksinäinen puurtaja vaikka tykkään siis olla ihan omissa oloissanikin ja tarvitsen sitä omaa aikaa ihan vain itselleni.

Kyllä olen hyvin yksilinjainen ja ehkä hiukan kaavoihin kangistunut. Luovuutta tuolla lastenkasvatuksessa olisi ihana toteuttaa, mutta se ei vain tunnu tulevan minusta luonnostaan. Ihailen äitejä jotka touhuavat lasten kanssa koko ajan jotakin uutta ja ovat niin energisiä. Musta tuntuu, että mulla ei vaan oo sellaista energisyyttä itsessäni. Mistäköhän tämäkin johtuu?

Nykyään en enää hyväksy matalapainetta pysyvänä olotilana. Tämä oivallus tuli vasta pitkän matalapaine jakson aikana, joka kasvatti valtavasti ja jonka aikana heräsin ymmärtämään enemmän siitä maailmasta jossa todellisuudessa olen. Katastrofeja en onneksi odota. Luotan jo paremmin elämän kantavaan voimaan. Ennemminkin odotan jotain uutta syntyväksi, jotain mikä on sitä todellista minua ja sitä miksi tänne alunperin tulinkin. Etsin kovasti sitä todellista elämän tehtävääni. Yritän kuitenkin ymmärtää myös matkan tärkeyden enkä pelkästään pyrkiä päämäärään, vaikka olisi ihana nähdä taas jotain uutta tällä matkallani. Olen aina ollut eksyksissä sen kanssa mikä on se mitä haluaisin tehdä. Nyt tuntuu, että sen täytyy liittyä jotenkin tähän mitä olen viime aikoina oppinut ymmärtämään.

Kyllä luen paljon ja pidän keskusteluista toisten ihmisten kanssa, jotka ovat avoimia keskustelemaan myös näistä henkisistä asioista. Koen edelleen suurta vetovoimaa henkisyyttä ja omituisella tavalla uskontojakin kohtaan, vaikka nyt pystyn seisomaan jo paremmin oman totuuteni kanssa. Tuntuu, että haluaisin jotenkin jakaa tätä "tietoa" eteenpäin. En vain ymmärrä miten se voisi tapahtua. Ehkä sen aika ei siis ole vielä täysin. Itsetuntoni ei varmasti ole paras mahdollinen joten sen kanssa joudun vielä töitä tekemään.

Mielenkiintoinen tuo näkötesti asia. Käynti silmälääkärillä olisi ehkä tehtävä. Miten muuten minun sisäinen näkeminen? Näetkö että pääsisin enemmän yhteyteen sen kanssa jossain vaiheessa? Käteni kuten myös jalkanikin ovat kylmänarat. En ole varma olenko aikaisemmin täällä luonasi piipahtanut. Oma muistini pettää asioissa useinkin.

Hmm....jään miettimään erästä ystävääni Suomessa, jolla on kissa. Voisikohan hän olla kyseessä? Asuvat pääkaupunkiseudulla ja nimi alkaa L-kirjaimella.

Hei taas
sinä et taida asua suomessa, vai mitä? mietin tuota sinun alaasi ja ajattelen, että sopisit jollakin tavalla terapeuttiseen työhön.
niitä on vaikka minkälaisia, pienistä istunnoista aivan akateemiseen ammattiin asti.
sinulla on elämänkokemusta ja tiedät intuitiivisesti paljon asioita.
sisäinen näkeminen kehittyy itsestään, jos niin on tullakseen. en oikein usko, että sitä voi harjoittaa tai oppia.
tuosta ystävästäsi (L) en tiedä, en osaa nähdä nimiä. mutta ehkä vielä kuulet hänen ongelmastaan, jos häntä tarkoitin.

sinä osaat myös kirjoittaa hyvin, sekin olisi jonkinlainen suuntaviitta työuralle.

t: Keskiyö

Kyllä, asun ulkomailla. Muistan lukion jälkeen ajatelleeni pyrkiväni psykologiaa lukemaan yliopistoon, mutta en sitten jaksanut lukea niitä tenttikirjoja ja se jäi. Näin jälkeenpäin voisi sitä jäädä harmittelemaan, sillä se olisi sentään ollut lähempänä sitä mitä tunnen sydämessäni oikeaksi kuin se mihin sitten ajauduin lopulta opiskelemaan useaksi vuodeksi. Tuntuu, että on mennyt monta vuotta hukkaan aivan väärässä paikassa, ja josta ei sitten lopulta oikein jäänyt mitään käteen paitsi tietysti ne kohtaamiset ihmisten kanssa ja ystävyydet.

Terapeuttinen työ olisi varmasti jotain sellaista mitä voisin ajatella tekeväni. Tietenkin se vaatii hyvää kielitaitoa täällä ulkomailla asuessa ja en tunne, että voisin tehdä sitä muulla kielellä kuin suomeksi. Hankaloittaa tämä kielimuuri kun en koskaan ole ollut mikään kielinero ja tunnen jatkuvasti että en pysty enkä kykene ilmaisemaan itseäni lähellekään niin kuin haluaisin. Jospa voisin vain palata ajassa taaksepäin johonkin menneeseen elämääni ja ottaa kielitaidon itselleni sieltä tähän hetkeen. Se oli huimaa.

Tiedän erään tehtävän minkä haluaisin elämäni aikana toteuttaa, mutta se vaatisi ensin uuden "taidon" oppimista. En tiedä voiko sitä taitoa noin vain oppia. Sekin varmasti kuuluu niihin siunauksiin joka tapahtuu jos on tapahtuakseen.

Kiitos avustasi. Jään pohtimaan näitä asioita. Toivon sinulle rauhaa ja rakkautta. Teet tärkeää työtä omalla lahjallasi.