Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Rakas,

    taidan olla tulossa hulluksi, ei helvetti sentään tätä ikävää. Sattuu niin paljon enemmän kuin joku pari kuukautta sitten, ja pakkomielteisyys vaan lisääntyy, miten voi olla? Eihän sen näin kai pitäis mennä, kun ei olla kuukausiin edes nähty, ei juteltu eikä mitään. Aamulla kun herään, ajattelen ensimmäiseksi sinua. Ja päivällä. Ja illalla - totta kai! Ja joskus näen sinusta uniakin, se on niin kivaa. Tää on tätä mun nykyistä normielämää, tavallista arkea.

    Rakastan, rakastan, rakastan.
    Mistä saatanasta näitä tunteita oikein tulee???
    Kertokaa onko kellään kokemusta vastaavasta, onks tää joku "se pahenee ennen kuin paranee" vaihe tai jotain?

    Pää hajoo. Oli pakko hävittää puhelimestakin yhteystietosi, ettei vaan tulis tehtyä mitään tyhmää. Enkä todellakaan halua laittaa tähän nimeäsi, olen saanut siitä niiiiiin tarpeekseni. (menisit jo pois)
    1114
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 1

    Vanhimmat

    Sama tilanne täällä.Joka saa##n sekunti ajattelen häntä(naista)....pari kuukautta alkaa olla täynnä mullakin,päivät jotenkin menee töissä mutta yöt hel###tiä.
    Aivan samat ajatukset kuin sulla,täysin.Toivoisin että saan rauhan,vaikka näkisin hänet toisen kanssa niin sekin selventäisi päätä.Järki nyt aivan hukassa.
    Itellä kyllä puh.nro,ja asuukin tosi lähellä mutta ei mulla riitä kantti enää.
    Odotan kait että nään hänet toisen seurassa niin tajuaisin päästää irti.
    Vaikka ei se sittenkään ole helppoa,kuitenkin voisin tajuta sitten löysätä,en tiedä.
    Voimia aloittajalle.Meitä on varmasti monia kaltaisiamme.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    kipeetä kirjoitti:

    taidan olla tulossa hulluksi, ei helvetti sentään tätä ikävää. Sattuu niin paljon enemmän kuin joku pari kuukautta sitten, ja pakkomielteisyys vaan lisääntyy, miten voi olla? Eihän sen näin kai pitäis mennä, kun ei olla kuukausiin edes nähty, ei juteltu eikä mitään. Aamulla kun herään, ajattelen ensimmäiseksi sinua. Ja päivällä. Ja illalla - totta kai! Ja joskus näen sinusta uniakin, se on niin kivaa. Tää on tätä mun nykyistä normielämää, tavallista arkea.

    Rakastan, rakastan, rakastan.
    Mistä saatanasta näitä tunteita oikein tulee???
    Kertokaa onko kellään kokemusta vastaavasta, onks tää joku "se pahenee ennen kuin paranee" vaihe tai jotain?

    Pää hajoo. Oli pakko hävittää puhelimestakin yhteystietosi, ettei vaan tulis tehtyä mitään tyhmää. Enkä todellakaan halua laittaa tähän nimeäsi, olen saanut siitä niiiiiin tarpeekseni. (menisit jo pois)

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu