Sain vaihdossa mustan mariskoolin. Myyjä kertoi että mustassa ollut aikoinaan tarra mutta se pesuissa kadonnut. Malja on sen verran vanha ettei siinä ole 2004 vuoden jälkeen mariskooleihin ilmestynyttä marimekko kohokuviota pohjassa. Marimekon sivustolla sanotaan että mustaa skoolia valmistettu 1985 ja 2007 jälk.(mutta 2007 on ollut jo kohokuvio käytössä)
Onko kenelläkään vuoden 85 mustaa mariskoolia, voisitko antaa tarkan kuvauksen siitä millainen se on. Omani on on nykymariskoolin kanssa ulkoisesti muuten samanlainen mutta tämä sisäpohjan keskikohta on kapean syvä (en osaa selittää) feikissäkään ei ole samankaltaista. Myös jalan sisäpuolella keskikohta on syvempi kuin nykyskoolin tai feikin keskikohta. vähän sen tyyppinen kuin olisi kynällä painettu yms.
Onko kenelläkään vuoden 85 mustaa mariskoolia, voisitko antaa tarkan kuvauksen siitä millainen se on. Omani on on nykymariskoolin kanssa ulkoisesti muuten samanlainen mutta tämä sisäpohjan keskikohta on kapean syvä (en osaa selittää) feikissäkään ei ole samankaltaista. Myös jalan sisäpuolella keskikohta on syvempi kuin nykyskoolin tai feikin keskikohta. vähän sen tyyppinen kuin olisi kynällä painettu yms.
Vastaukset 4
Vanhimmat
skooli painaa samanverran tai hieman enemmän kuin feikkiskooli ja aavistuksen nykyskoolia korkeampi ja feikkiskoolia vielä enemmän.
Tääläkin samanlainen, selvisikö miten eroaa? Ihan kun jalan "renkulat olisivat" epätäydellisempiä kun punaisessa uudessa vastaavanlaisessa?
Kylläpä skoolia on kuurattu, kun tarrakin on saatu irtoamaan: ostin 3 kk sitten vanhoja Iittalan laseja, sarjaa, jota omistan jo ennestään. Näissä laseissa oli vielä tarrat jäljellä ja niitä on nyt koneessa tiskattu kymmenkunta kertaa, yksikään tarra ei ole vieläkään irronnut. Edellisistä vanhojen astioiden liikkeistä hankituista ei tarrat ole nekään irroneet, ainoastaan omista 90-luvun alussa saaduista laseista on tarrat irronneet.
Melkein sama kokemus tarroista: omista Tavastia-viinilaseista tarrat ovat aikaa sitten irronneet, kun niitä on käytetty todella paljon, saatiin niitä lahjaksi v. 1990. Sittemmin ostin vanhain astiain kaupasta samoja laseja lisää, niissä oli tarrat tai tarrojen jäljet näkyvissä, ja vielä toisen satsin, joissa kaikissa oli tarrat. Olen nyt koettanut käyttää näitä "tarrallisia" enemmän, että kaikki olisivat jossakin vaiheessa yhtä kuluneita, tarrat eivät ole irronneet, vaikka tiskaan lasit aina koneessa (reuna on niin ulkoneva, että käsin tiskatessa on hajonnut, kun kaksi lasia osuu toisiinsa).
Myös Ballo-lyhdyissäni on kaikissa tarrat jäljellä, ja niistäkin on joutunut steariinia pesemään vuosien mittaan pois useita kertoja.