Olen itse pitänyt itsestäänselvyytenä, että kun lähetän käsikirjoitukseni ja sen mukana saatteen laitan mukaan valokuvan itsestäni. Kuitenkin kun luin Riikka Pulkkisesta aloitettua keskusteluketjua, niin joku siellä halveksuvaan tyyliin viittasi siihen, että valokuvan lähettäminen olisi jotenkin väärin ja outoa....
Itse ainakin kustantajana haluaisin nähdä vähän minkä näköinen tyyppi on kyseessä. Tottakai se vaikuttaa myös siihen miten hyvin kirjaa saa markkinoitua. Uskon, että jos kirjoittaja on edustavan näköinen, niin se kiinnittää kustannustoimittajan huomion jo siinä vaiheessa kun hän käsikirjoitukseen tarttuu.
Mitä mieltä olette? Oletteko lähettäneet kuvanne tai aiotteko?
Itse ainakin kustantajana haluaisin nähdä vähän minkä näköinen tyyppi on kyseessä. Tottakai se vaikuttaa myös siihen miten hyvin kirjaa saa markkinoitua. Uskon, että jos kirjoittaja on edustavan näköinen, niin se kiinnittää kustannustoimittajan huomion jo siinä vaiheessa kun hän käsikirjoitukseen tarttuu.
Mitä mieltä olette? Oletteko lähettäneet kuvanne tai aiotteko?
Vastaukset 11
Vanhimmat
No mulle ei olis tullut pieneen mieleenkään laittaa valokuvaa mukaan. Hmm, ehkä tämä vain todistus tuosta mieleni pienuudesta ;-)
Onhan siinä tietysti se pointti, että nähdään onko kirjailijassa edustavuutta - nykyään kun kirjoittamisen lisäksi näyttäisi olevan tärkeää osata markkinoida kirjaansa.
Jaa-a, aion kyllä jatkossakin keskittyä vain tuohon kirjoituspuoleen.
Ei se että lähettää valokuvan tarkoita että silloin jotenkin vähemmän keskittyisi itse kirjoittamispuoleen. Se ei millään lailla myöskään tee ihmisestä ja hänen kirjastaan jotenkin vähemmän syvällisempää tms. Siinä vaiheessa kun käsikirjoituksen on saanut valmiiksi ja alkaa lähettelemään sitä kustantajille, niin valokuvan lisääminen saatteeseen on pikku juttu. Ei minulla ole mitään sellaista salattavaa, ettenkö voisi antaa tekstilleni kasvoja. Jos kirjani julkaistaan niin kasvot joudun sille joka tapauksessa antamaan.
"Jos kirjani julkaistaan niin kasvot joudun sille joka tapauksessa antamaan". ?
Mistä olet saanut tuollaisen mielisairaan pinttymän? Maailmassa on paljon kuuluisia kirjoittajia, jotka vähiten ovat antaneet kasvonsa. He antavat vain tekstiensä puhua. Jopa salanimellä.
Asioista jotakin tietävänä voin sanoa, että jos tuputat kustantajalle valokuvaasi heti ensimmäiseksi, se tulkitaan mielellään jonkinlaiseksi tyrkkyydeksi, itsensä tyrkyttämiseksi ja vie pohjaa itse pääasialta, käsikirjoitukselta. Syö uskottavuuttasi.
Mutta ota nyt valmiiksi jumalaton määrä kuvia ja laita koko albumillinen. Teetä oikea mannekiinigalleria :D
Ai niin. Yritä nyt ensin saada valmiiksi se käsikirjoitus. Mieti kuvaasi sitten :D
Hyvä lgjhfgljhg,
itsepähän kysyit, ei siitä kannata hernettä nenäänsä imaista ;-)
Ei se valokuvan mukaanlaitto käsikirjoitusta tee sen paremmaksi tai huonommaksi.
Tarkoitin vain tuossa yllä, etten itse ole laittanut kuvaa mukaan enkä aio vastedeskään sitä liittää. En nimittäin usko, että ulkoinen habitukseni lisää uskottavuutta kirjailijana tai parantaa mahdollisuuksiani kustannussopimuksen saamiseksi. Vai mitä mieltä itse olisit hentoisesta, sievästä blondista joka kirjoittaa dekkareita?
Mutta kaikin mokomin, jos raamisi ovat edustavat ja koet sen auttavan kirjasi julkaisuun saattamisprosessissa, anna ihmeessä palaa!
"Vai mitä mieltä itse olisit hentoisesta, sievästä blondista joka kirjoittaa dekkareita?"
Okei? Siis et varmaan tosissasi kirjoittanut tuota, ettet usko, että ulkoinen habituksesi lisää uskottavuuttasi kirjailijana. Jos todella olet, kuten sanoit hyvännäköinen blondi ja hoikkakin vielä, niin sehän nitä mahdollisuuksia nimenomaan lisää! Sehän se mielenkiintoista onkin, että joku "sievä" blondi kirjoittaa dekkareita, Vertaa esim. johonkin Leena Lehtolaiseen, joka on perus kotiäiti.
Eikä kyse kuvan lähettämisessä ole yksinomaan siitä, että "raamit pitää olla kunnossa", koska se voi auttaa saamaan kirjan julki. Vaan ylipäätään siitä, että onhan se eri meininki kustannustoimittajalla tarttua kirjaan kun näkee ensin minkä näköinen ihminen sen on kirjoittanut. Toki siinä on riskinsä. Siinä on naamakerroin riski, eli se, että pärstä voikin ärsyttää toimittajaa ja vaikuttaakin negatiivisesti lukukokemukseen, mutta itse ajattelin sen riskin ottaa.
perus kotiäiti
Miten nuo yhdyssanat kirjoittajien omalla palstalla? Muitakin esimerkkejä on viestissäsi. Hoida ne kuntoon ennen kuin huolehdit valokuvasta.
Onpa negatiivisia kommentteja. Hui.
Itse olen lähettänyt pari kässäriä ja ei tullut mieleen pistää kuvaa mukaan. Mutta nyt kun sanoit niin tuntuu oikeastaan tyhmältä etten tajunnut edes ajatella asiaa.
Printtaan aina CV:n tai työhakemuksen kulmaankin kasvokuvan, miksen sitten käsiksen saatteeseen?
Julkisuus ei ole pakollista, mutta kyllähän se kirjamyyntiin selvästi vaikuttaa, joten sen puoleen "kuva ois kiva" on ihan validi vaade. Ja erottuuhan sillä käsikirjoitusmassasta, näytti sitten miltä hyvänsä! Paperiarkkeja on kustannustiomittajan pöydällä varmaan tuhansia odottamassa, yksi kuvallinen saate voi siitä hyvinkin jäädä mieleen!
Ja tosiaan, eihän se kuva tekstin laatuun vaikuta, huonontavastikaan. ;)
Itse ainakin laitan seuraavaan saatteeseen kuvan, kiitos ap:lle vinkistä!
Entäs jos on ruma ja näyttää joka kulmasta pahalta? Pitääkö alkaa kirjoittamaan murhakirjallisuutta ja syrjäytyneiden proosaa?
Eli onko kirjailija varma siitä, että hänen ulkonäkönsä kestää tarkastelun? Sehän voi vaikuttaa myös negatiivisesti. Vaikka siten, että kauniita ei yleensä arvosteta ja heitä pidetään tyhminä.
No eiks suurin osa suomalaisista kirjailijoista ole sitä
tönkkäsuolattua
malliltaan,
siis ainakin minun mielestäni on. Ja sitten kun ovat telkkarissa niin ollaan jotenkin
vieraskoreita.
Juuh!
On hyvin karismaattisia kirjailijoita myös esiintyessään.
Leena Krohn.
Kari Aronpuro.
Joitakin mainitakseni. Kysymys on aina siitä, mitä sanottavaa heillä on ja miten he sen sanovat. Ulkonäkö on ohimenevä ilmiö. Karisma on pysyvää.
Oletteko kuunnelleet Samuel Beckettin haastatteluja? Tai Harold Pinterin?