AMK aikuiskoulutus työn ohessa

Mä opiskelen työnoheella AMK-tekniikan ja liikenteen alalla. Raskasta on, mutta kyllä tästä selvitään. Aamulla töihin, illalla kouluun ja kotona olen kymmenen jälkeen illalla. Läksyt, kokeisiin luvut, kirjoitustyöt (niitä inssilinjoilla on melkoisen paljon). Raskaudesta kertoo sekin, että todella moni lopetti ensimmäisen vuoden aikana ja toisen vuoden alussa. Itse kyttäilen opintopisteitä, motivoi huomattavan paljon. Tuosta opintovapaasta, pomosi ei voi lainmukaan sitä estää, mutta voi siirtää ajankohtaa. Näin mulle on annettu kertoa.

Helpottaako meno yhtään ajan myötä vai onko kokoaika noin hektistä? Tuntuu aika mahdottomalta painaa neljä vuotta tuollaisella rytmillä. Itselläni on talotekniikkalinja mielessä. Matemaattiset aineet erityisesti huolettaa, koska takana on pelkkä ammattikoulun automaatiolinja, eli pohjatietona käytännössä yläasteen matikka. Toisaalta sähkö -ja tietotekniikkapuolelta on jonkinverran kertynyt tietämystä työkokemuksen kautta.

Selvitin opintovapaata koskevia pykäliä ja ihan oikeassa olit siinä että työnantaja ei voi sitä estää, korkeintaan puolella vuodella voi siirtää.

Kyllä tämä melko hektistä on. Ensimmäinen vuosi on melko tiukka, kun kaikki on uutta, toisena vuonna helpotti ainakin meillä vähäsen niin lukujärjestyksen myötä, kuten myös sen myötä, että alkoi moni asia olemaan jo rutiinia. Koulua on se 2-4 iltaa viikossa. Tahtia voit säveltää itse kurssivalinnoilla. Jos tuntuu liian tiukalle, jätä kurssi myöhemmäksi. Itse väännän kovaa tahtia, haluan paperit ennen, kun täytän 35. Läsnäolopakkoa ei ole, tosin suurin osa aiheista on sen verran haastavia itse opiskeltavaksi, että tunneilla tulee sitkeästi istuttua. Jos sulla on edes hippasen tietämystä kertynyt työkokemuksen myötä niin helpottaa elämää toisella vuosikurssilla viimeistään. Ensimmäisellä vuosikurssilla me ainakin käytiin kovin tiukkaan perusaineita läpi, kuten matikkaa, kemiaa, englantia jne. Meillä on kirjavaa sakkia opiskelemassa, osalla on ammattikoulupohja, osalla on aikaa edellisestä opinnosta vuosi kymmeniä. Meillä ekana vuonna oli valmistava ja valmentava kurssi mm. matikkaan (tällä sai vapaavalintaisiin opintopisteitä), jossa käytiin ihan peruslaskuja läpi (murtolukulaskut, potenssilaskut, pyöristämiset jne. ihan perus "yläaste" settiä) mikä helpotti huomattavasti vaikeampia kursseja ja sai taas muistista kaiveltua nuo omat vuosien takaiset matikan opit taas mieleen.
Tosiaan ensimmäinen vuosi menee räveltäessä, mutta kun opiskeluun tulee rutiinia, ei tämä niin pahalle enää tunnu ja varsinkin iso motivaattori on papereiden kouraan saaminen.

Kiitti että vastasit! Hyvä tietää että matematiikkan perusjuttuihin on mahdollista saada lisäopetusta. Se mun käymä amis oli tasoltaan tosi kehno, eikä esim matikassa ja fysiikassa varmaan käyty edes läpi kaikkia opetussuunnitelman asioita. Ja siitäkin vähäisestä opetuksesta on aikaa jo 9 vuotta.

Motivaatio on kyllä korkealla, kun eläkeikään on vielä ainakin 35 vuotta ja nykyinen duuni alkaa jo hiljalleen tympiä. Muutenkin sitä kaipaa jotain uusia haasteita elämään, kun kuukaudet ja vuodet toistaa vähän liiaksi itseäään. Insinöörinä voisi vaikka hakea ulkomaille töihin..

Tosiaan sellainen kutina että ammatilliset aineet ei välttämättä tuota suurta tuskaa, mutta nuo perusopinnot etenkin kemian ja ruotsinkielen pakolliset kurssit tulee varmasti olemaan vaikeita.

Mihin kellonaikaan muuten oppitunnit illalla pidetään? Varmaan koulukohtaista mutta miten teillä?

Meillä opinnot ovat 17-20:45. Käytännössä on tunnit pidetty niin, että pari tuntia (90 min) putkeen, tauko ja taas pari tuntia (90 min) putkeen, jolloin ollaan päästy aikasemmin. Toiset tulevat kauempaa ja saattavat tulla tunnille vasta kuuden aikaan. Se ei ole mikään maailmanloppu. Myöskin itse karkaan välillä tunneilta aikasemmin linjaliikenteestä johtuen eikä sekään ole kiellettyä. Kuten sanottu, läsnäolopakkoa ei ole ja vaikka itse tunneilla sitkeästi istun, annan itselleni armoa ja lähden tarvittaessa puoltatuntia aikaisemmin, varsinkin jos olen linjurilla liikenteessä ja sattuu olemaan joku projektityö töissä jonne joudun aamu 6 paahtamaan. Tosiaan valmentavia kursseja on meillä aikuispuolella ollut ainakin englannissa, matikassa ja ruotsissa.

Moi. Itsellä alkais alkuvuodesta opinnot opintopolun kautta. Pikkasen jännittää lähtee 37 vuotiaana kouluun, kun tosiaan aikaa on kulunut opinnoista. Halu on kova oppia uutta. Paljon lukenut, että matikkaan ja fysiikkaan saa apuja jos ne on päässyt unohtumaan. Kyllä se siittä.