OK, adoptointi arkipäivää.
Nyt on sattunut niin, että joku on adoptoinut lapsen. Käytännön ongemana vaam että adoptoija on kuollut, ennenkuin adoptointi an saatettu oikeudessa voimaan.
Sattuuhan näitä, lapsen fyysinen isä ehtii kuolla, ennenkuin vaimosa synyttää. Sotaiakoina tätä tapahtui paljonkin.
Mutta mitä ihmettä tuollaiselle adoptoidulle kakaralle tapahtuu jatkossa, kun ei ole omaa vanhempaa ja adoptiovanhempikin on mullan alla?
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194697941837/artikkeli/ts kuollut mies adoptoi teinityton vantaalla.html
=DW=
Nyt on sattunut niin, että joku on adoptoinut lapsen. Käytännön ongemana vaam että adoptoija on kuollut, ennenkuin adoptointi an saatettu oikeudessa voimaan.
Sattuuhan näitä, lapsen fyysinen isä ehtii kuolla, ennenkuin vaimosa synyttää. Sotaiakoina tätä tapahtui paljonkin.
Mutta mitä ihmettä tuollaiselle adoptoidulle kakaralle tapahtuu jatkossa, kun ei ole omaa vanhempaa ja adoptiovanhempikin on mullan alla?
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194697941837/artikkeli/ts kuollut mies adoptoi teinityton vantaalla.html
=DW=
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ihmettelen mikä ongelma tässä nyt on.
Byrokraatti on ollut hidas päätöstä tehdessään ja asianosaisista toinen on ehtinyt kuolla ennen päätöstä.
Tätähän sattuu jatkuvasti, ja nytkin byrokraatti yrittää vain vetää takaisin todisteet saamattomuudestaan.
Kyseisen ihmisen elämä ei muutu just mitenkään, ellei sitten kyse ole jostakin oleellisesta perintöriidasta (periikö vaimo miehensä yksin vai tyttärensä kanssa). Missään ei muuten käy ilmi että tyttären äiti olisi kuollut joten viisainta on olettaa ettei ole.
?
Äiti?
Kuka tässä mitään äidistä on puhunut. Mies oli adoptoinut lapsen, ei pariskunta. Ihan sama asia kuin yksinhuoltajalla. On fatsi tai mutsi, mutta se delaa.
Ero ainoa just siinä, että tässä tapauksessa lapsi on vain paperilapsi. Ikinä ei edes nähnyt isäänsä. Eikä fyysistä vanhemmista tai sukulaisista ole ihan varmasti yhtään mitään apua, koska on käytännössä ns. ottolapsi. Eikun sijaisperheeseen.
Mutta mitä toi kakara vanhemmiten aattelee, omat vanhemmat antaneet lapsen pois, adoptio isä kuoli ennen kuin sai lapsen, mikälie kasvatusperhe pitää sitä vain rahasta. Varmaan on hieno meininki aikuistuessaan ja alkaessaan tajuamaan asioita.
Mun käsittääkseni adoptiolapsi lasketaan kyllä täysin tasa-arvoiseksi rintaperilliseksi kuin muutkin lapset, ei siitä voi tulla mitään riitaa.
Kysymys tosiaan kuitenkin on siitä, että sillä hetkellä kun vasaralla oikeudessa lyödään pöytään jokin asia, oikeudella ei välttämättä ole ajantasaista tietoa nykytilanteesta. Kaikki toimii viiveellä. Ei oikeudesa tuomita just nyt sattuneita murhia, vaan niitä, jotka tapahtui aikoja sitten.
Soskuntätien tai lastensuojeluviranomaisten ois pitänyt tällaisessa tapauksessa olla reaaliajassa. Adoptio ois luonnollisesti pitänyt keskeyttää sillä sekunnilla, kun faija delas.
Nyt se adoptoitu on koko ikänsä sekavassa tilanteessa, kun se on jo periaatteessa aikuinen, mutta sen asiat on papereissa ja käytännöissä ihan sekaisin. Alle 18- vee on alaikäinen, se tarvii huoltajan vielä. Kuka sitäkin nyt sitten huoltaa? Ja kandee hokata, tää vaihe on ilmeisesti niin lyhyt, että mitään asioita ei oikein keritä saamaan millekkään mallille. Sitten se onkin täysikäinen ja hoitakoon ite hommansa.
Mä en kohta äänestä yhtään ketään Tasavallan Presidentiksi.
=DW=
Ehkä niin on parempikin, kun näemmä selvä asia ei sinulle aukea.
"Kyseisen ihmisen elämä ei muutu just mitenkään"
Miten niin ei muutu mitenkään kun huoltajaa ei ole?
=DW=
Eiks siitä tule rikas perijä/tär?
kelpais kyllä?