En tiijä ku mittää kunnon asiaa ei liiku päässä,mikähä sihekkii on tullu, ko ajatukset pakenee niiko pyy maailman lopun eellä, minnuu nii inhottaa, ku nuo samat ketjut on jokapäivä nenän alla ja pitäis lukkee, mut eihä siint mittää tuu, ko mie oon saat tarpeeksein niistäkkii.
Mie ootankkii et joku,,, niiko ihmeen kaupalla keksis uutta, jotta mist miekii tykkään ja tulis tuo kirjotus intokkii mieleen. Olisha se mukavata ku keksis ain vaa uutta asiaa ja sais siihe tuhrattuu aikaasa.
Ko aamu valkenee ja jos ei mittää kukkaa keksi nii, miehä en vanhene tään konneen vieressä vaa otan hatkat ja lähen huut hiiteen, mistä sitä tietää vaik alkasin huusholli töihikkii. se homma ku ei lopu kese.
Tässä nyt ei oo mitttää asian tykääkään, mut sainha kirjottaa kumminkkii, mitä mielessäin liikkuu.
En tiijä lähetänkö tätä,,,, mut painan kuiteskkii lähetä nappulaa.
Mie ootankkii et joku,,, niiko ihmeen kaupalla keksis uutta, jotta mist miekii tykkään ja tulis tuo kirjotus intokkii mieleen. Olisha se mukavata ku keksis ain vaa uutta asiaa ja sais siihe tuhrattuu aikaasa.
Ko aamu valkenee ja jos ei mittää kukkaa keksi nii, miehä en vanhene tään konneen vieressä vaa otan hatkat ja lähen huut hiiteen, mistä sitä tietää vaik alkasin huusholli töihikkii. se homma ku ei lopu kese.
Tässä nyt ei oo mitttää asian tykääkään, mut sainha kirjottaa kumminkkii, mitä mielessäin liikkuu.
En tiijä lähetänkö tätä,,,, mut painan kuiteskkii lähetä nappulaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Painoin kuitenkin vastaa nappia vaikka en tiedä mitä. No, tuossas on on kirja Barak & Michelle, jonka joku nuori mies eilen antoi käteeni 'saa ottaa omaksi' hyllylle mennessäni sanoen "Minä kun en rahasta välitä".
Hyllyssä oli vielä Seppo Jokisen dekkari "Räätälöity ratkaisu", senkin otin mukaani.
Tähän on tultu, ostetaan kirja ja annetaan eteen päin, edes lukematta. Ennen säilytettiin kirjoja pölyisissä hyllyssä, kenties yksi lukukerta oli, jos sitäkään. Barack & Michelle, on niin hyvin ja kiinnostavasti kirjoitettu - siltä näyttää, tämän hetken maailman mahtavista mahtajista, että ehkä luenkin sen.
Ja varmaan vielä Jokisen dekkarin, kaikessa rauhassa ja sitten vien seuraaville lukijoille.
Painan kuitenkin lähetännyt nappia.
jjoutaval sanosin et niihä se tahtoo olla, et kaikki on vaa kertakäyttötavaraa, ko siekii kerroit et poika ojensi siul kirjan ja ei ihte ees olt lukenu vielä sitä.
No sie se jjoutava oot kova lukemaa kirjoi ja taijat lukkee muutakkii kuha vaa kätteet ossuu.
Sehä on nykyaikana sellasta, ku on noita kirjastoi, nii kuka halluu vaa lukkee, nii sieltä löytyy jokasel sopivaa luvettavvaa.
niiko tuon pojan antamas kirjasakkii, ku ovat,,, maailman mahtavin pariskunta, ja heistä on kirjotettu kirja nii se on varmast mielenkiintoine ja on totuuden mukanen,,,, luulisin.
No hyvviii lukuhetkii siulle ja muistaha kirjotella ja piä huumorii vähäse yllä, se ku kuulluu siun luonteeseesi.
Näi tälläviisii mie lähetän terveisii teille molemmille.
Minä tässä mietin otanko muovikassin taskuun ja lähden lenkille. Nimittäin kun olin illalla sauvomassa, erään talon edessä oli tarjolla ihania kaneliomenoita korissa.
Kun ei taskuun mahtunut kuin muutama, niin jäivät mieltä kaivamaan. Minä näin syksyisin pureskelen mielelläni kotimaisia omppuja, ihan aterioita niillä korvaan.
Lähetän nyt tämän tärkeän suunnitelman tiedoksi muillekin.
Tottaha sie katleija otit muovikassin mukkaa ko ilmaseksi tarjotaa hyvvii omenii, eihä tuollasta tilasuutta voi jättää käyttämättä, jos kassillisen toit nii siin siul onkkii puputtamista pitkäks aikaa, ja mite terveelistäkkii ne on.
Onpas talonväki anteliasta väkkee, mut pääseehä he ihtekkii vähemmäl ku ei tarvihe laahata mihinkää muualle, ko kerra omenii on yli oman tarpeen.
Sadekuuroja lähettelee joku lounaasta tänne etelärannikolle tasaiseen tahtiin tänäänkin ja kastutiin metsälenkillä. Vietiin kaksi muovikassillista pudokasomenia peuroille, ja näkyivät entiset käyneen kaupaksi. Keräsin taas parin litran verran puolukoita heti käytettäväksi, kuormasta eli pakasteesta tai hillopurkeista ei vielä saa alkaa syödä. Vanhan kansan naiset eivät huvikseen metsissä tai raitilla kävelleet, nythän pokkana sauvotaankin ilman suksia keskellä kaupunkia. Täällä on jokaisella itsellä tai lähipiirissä niin paljon omenapuita, että portin pielestä kelpaisi korkeintaan kori - kuten tarinan mukaan on ainakin Lohjalla käynyt. Kelta- ja punakanelit putoilevat puusta, kun on tuullutkin kovaa. Åkeröt ovat kypsiä myös, niitä on melkein silkkihansikkain kääritty yksi kerrallaan paperiin ja pakattu laatikoihin. Kohta sama operaatio punaisille loboille, joita säästetään jouluomeniksikin. Katleija , kerroit että pidät erityisesti Åkerön mausta Sinäkin. Moni kertoo, että voi syödä kotimaisia omppuja isot määrät, mutta tuontiomenat aiheuttavat sappivaivan tapaisia kipuja. Meidän puut ruiskutetaan kevättalvella parafiinipohjaisella luomuruiskutuksella, joka estää tuholaisten kehittymisen - hyvin on riittänyt, ei myrkkyjä (kiertoilmaus kasvinsuojeluaine) tarvita.
Täällä saa kirjastosta ostaa tilanpuutteen vuoksi poistettavia kirjoja 20 senttiä kipale, ilmaiseksi saa ottaa vanhoja äänikirjanauhoja ja lehtiä. Näin hyllytilanpuutetta kierrätetään vai olisiko se ihan ulkoistamista. Maltoin mieleni, lainasin pari kirjaa ja laitoin yhden tilauksen vetämään. Nyt sade lakkasi, joten läppäri kiinni ja jotain touhuamaan pihalle !
Muistat oikein Ramoona. Minulla on täällä lähipuistossa kaksi isoa Åkerö omenapuuta, jotka ovat ovat kuntosalimatkan varrella.
Jo vaan on Åkerö omppuja parvekkeella korissa. Tänään tuli täydennystä, punakanelilla.
Syksyllä korvaan ihan aterioita omenoilla. Ulkolaisista en pidä lainkaan. Silloin nautin muita etelän hedelmiä.
Täälä kaupungin laidalla on omeapuita siellä täällä, ilmeisesti jäänteenä purettujen asuntojen ympäristöistä.
miksi kotimaiset omenat on niin kalliita, vaikka niitä riittää metsän eläimillekkin. Tietysti ammattiviljelijän on saatava vaivan palkkaa.