unohtaa ihminen, kokonaan?
Kuinka
apuja tarttisin
17113
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Miksi pitäisi unohtaa kokonaan? Itse muistan myös pahatkin ihmiset vaikka heitä nyt ei koko aikaa ajattele...
Miksi pitää unohtaa? Kyllä kaikista voi ottaa sen hyvän mukaansa. Vihaa ja katkeruutta ei kannata kantaa mukanaan. Mutta kaikesta voi ottaa opiksi. Jos jonkun kanssa ON AIKAANSA VIETTÄNYT niin kyllä siihen on ollut hyvä syy. Aika on kalleinta mitä toiselle voi antaa. Sitä meillä kaikilla on rajallinen määrä.
En ole vihainen tai katkera, haluan vain unohtaa, ihan neutraalisti.
Höpö höpö. Ei ihmistä kokonaan voi unohtaa jos et sitten dementoidu. Ehkä se auttaisi.
Voipas.
No jos kerran tiedät, että voi, niin sittenhän tiedät itse vastauksen siihenkin miten voi unohtaa. Mitäs sitä sitten täällä lässytät?
Et pysty ehkä unohtamaan ihmistä, joka tuntui sinulle merkitykselliseltä, vaikka niin haluisit. Ei tunteitaan voi käskeä, vaikka olisi narsisti miten vahvasti tai heikosti. Tunteet kulkee aina mukana, niiden kanssa pitää oppia elämään. Tunteet voi jäädä välillä taka- alalle muiden esim rationaalisen ajattelun myötä, mutta ei ne sieltä mihinkään häviä. Tai voi hävit, jos tulee uusi tilanne, pääsee elämässä eteenpäin tai tulee tilalle uusi tunteita ja vanhojen merkitys vähenee.
Edelleenkin väitän, että silloin ihminen huijaa. Toki toiset vähemmän merkittävämmät "unohtaa" helpommin, mutta kyllähän sitä nyt ihmisen muistaa jos kerran on ollut tekemisissä. No jaa, tietty kännissä sekoilut yhden illan jutut, mayby. Noh, en väännä tätä enempää:
Olenko minä nyt kiitollisuuden velassa ajastasi? Ihan samaten minä täällä olen istunut perseeni ruvelle välillä. enää en istu niin paljoa kun elantokin pitää saada..
On se vaikeaa. Onnistuin tässä (jos sitä onnistumiseksi voi sanoa) kun aloin arvostamaan sitä mitä mulla jo on. Ja nautin elämästä yksinäänkin. Tähän pätee samanlainen vaikeus, kuin esim. tupakoinnin lopettamiseen (mihin en ole vielä pystynyt...). Tahdonvoimaa. Lakkaa ajattelemasta sitä positiivista utopiaa, haavekuvaa ja keskity tarkoituksella nykyhetkeen. Hyväksy "negatiivinen" vaihtoehto yhtä hyvänä kuin positiivinenkin. Ole ylpeä itsestäsi.
Paljonko uhraat energiaa tyhjyydelle. Mitä jos toiveesi toteutuu? Oletko silloin pulassa vai haluatko aivan aidosti ja todella sen lopputuloksen? Asioita saa ja pitää miettiä, mutta rakentavassa hengessä. Anna kaikkesi nykyhetkelle. Ajattele asiaa isossa mittakaavassa. Näetkö kokonaisuuden vai ainoastaan omat päämääräsi? Miten haluamasi lopputulos muuttaa elämääsi? Tulevaisuus tuo mitä tuo, ja se on todennäköisimmin jotain ihan muuta, mutta yhtälailla mahtavaa.
Että tällaista tänään.... :)
monella ketkä tänne vihaisena kirjoittavat jollekkin veikkaisin että suuttumus on vain yhdistelmä ymmärryksen ja tilanteiden hahmottamiskyvyn puutetta
Sua ei varmaan mun lyhyen tähtäimen "päämäärät" kiinnosta, on meinaa varmaan ihan eri kun sulla.... eikä minun liity nyt ihmissuhteisiin.....
nyt näen vain puhtaat pyykit, saunan ja lauteet, höylän ja veden....mies on nyt kaukana aatoksistain - jos tulis häiritteen sanoisin että mitäs vittua nyt haluat?
mutta sulle kirjoitin kuitenkin....
Juurikin näin. Nyt on se millä on väliä.
jk. eikä tätä 100% selvinpäin olisi kestänyt erkkikään saati sitten tupakatta. Ei ole mitään ihanampaa kuin mennä hermosauhuille.... silloin ei ainakaan mikään lopetus onnistu.
Oodi röökille
Miksi satutat minua
etkö välitä minusta
Luulin tuntevani jotain silloin viime kerralla
mutta haihduit vain savuna ilmaan
Ensi kerralla kun nähdään
katson tarkkaan
silloin tiedän
etten voi elää ilman sinua
Jos Luoja on sulle sattuman kautta antanut merkittävän ihmisen, johon olet saanut tutustua, sinun ei saa ajatella noin. Vai yrittikö hän riistää henkesi tai muuta pelottavaa?
mua ei saa unohtaa, suutun siitä.