Ollen olut AA:ssa ai'emmin. Ottanut alkoholia ja jälleen AA:ssa mukana.
Mutta mutta.......nyt jälleen tuntuu että ei jaksa kiinnostaa istua siellä
kuuntelemassa samaa mantraa kuin aikaisemmalla kerralla.
Minulla ei ole selvitettävää menneisyydestä. Olen selvitellyt ne aikanaan,ennen kuin aloin ottaa uudelleen alkoholia. Alkoholin ottamisen aikana en ryssinyt, tai tehnyt mitään sellaista jota pitäisi selvitellä AA:ssa, ellei lue sellaiseksi pieniä riitoja vaimon kanssa jotka on puhuttu selviksi miltei heti anteeksi pyyntöjen kera. Pidän niitä merkityksettöminä puhua
koska tällaiset on "arkipäivää" ryhmissä. Lisäksi asiat on selvitetty vaimon kanssa.
Nyt istuessani en yksinkertaisesti jaksa kuunnella samoja stooreja ja kliseitä
jokaisessa palaverissä. Oikeastaan ainoa kohokohta on, jos ryhmään tulee
täysin uusi vierailija / tulokas jolla voi olla jotain "uutta" kerrottavaa.
Totuuden nimessä alkohlia ei ole tehnyt yhtään mieli.. Olen nauttinut jokaiseta
päivästä. Tietoisesti olen ajatellut mielessäni kuinka alkoholi maistuisi suussani? Millainen olotila on alkoholin ottamisen jälkeen? Olen kokenut todellisia inhon tunteita alkoholia kohtaan ajattelun tuloksena.
Totta kai minulla on "oikeus" istua palavereissä puhumatta mitään.olla mukana. Mutta kun en vaan jaksa jauhaa samoja stooreja, kliseitä ja
"synninpäästöjä" jotkaa olen kohdaltani selvittänyt satoja kertoja. Jokainen
askel tuo mieleeni samat ajatukset aina jotka olen puhunut. Ei yksinkertaisesti ole "uusia" stooreja, kliseitä, tai synninpäästöjä.
Alkoholi ei ole ollut ikinä ratkaisu minun asioiden hoitoon, tai yleensä
hyvän elämän edellyttäjä. Päin vastoin, se on ollut tuskien ja vastoinkäymisten
muusa. Mutta en tiedä kuinka tämän AA:n suhteen menettelen? En ole yhtään
parempi ihminen kuin joku toinen. Uskon myös tämän asian ratkeavan aikanaan kuten on tarkoitettu. Päivämäärä on vain avoin koska asiani selviää?
Mutta mutta.......nyt jälleen tuntuu että ei jaksa kiinnostaa istua siellä
kuuntelemassa samaa mantraa kuin aikaisemmalla kerralla.
Minulla ei ole selvitettävää menneisyydestä. Olen selvitellyt ne aikanaan,ennen kuin aloin ottaa uudelleen alkoholia. Alkoholin ottamisen aikana en ryssinyt, tai tehnyt mitään sellaista jota pitäisi selvitellä AA:ssa, ellei lue sellaiseksi pieniä riitoja vaimon kanssa jotka on puhuttu selviksi miltei heti anteeksi pyyntöjen kera. Pidän niitä merkityksettöminä puhua
koska tällaiset on "arkipäivää" ryhmissä. Lisäksi asiat on selvitetty vaimon kanssa.
Nyt istuessani en yksinkertaisesti jaksa kuunnella samoja stooreja ja kliseitä
jokaisessa palaverissä. Oikeastaan ainoa kohokohta on, jos ryhmään tulee
täysin uusi vierailija / tulokas jolla voi olla jotain "uutta" kerrottavaa.
Totuuden nimessä alkohlia ei ole tehnyt yhtään mieli.. Olen nauttinut jokaiseta
päivästä. Tietoisesti olen ajatellut mielessäni kuinka alkoholi maistuisi suussani? Millainen olotila on alkoholin ottamisen jälkeen? Olen kokenut todellisia inhon tunteita alkoholia kohtaan ajattelun tuloksena.
Totta kai minulla on "oikeus" istua palavereissä puhumatta mitään.olla mukana. Mutta kun en vaan jaksa jauhaa samoja stooreja, kliseitä ja
"synninpäästöjä" jotkaa olen kohdaltani selvittänyt satoja kertoja. Jokainen
askel tuo mieleeni samat ajatukset aina jotka olen puhunut. Ei yksinkertaisesti ole "uusia" stooreja, kliseitä, tai synninpäästöjä.
Alkoholi ei ole ollut ikinä ratkaisu minun asioiden hoitoon, tai yleensä
hyvän elämän edellyttäjä. Päin vastoin, se on ollut tuskien ja vastoinkäymisten
muusa. Mutta en tiedä kuinka tämän AA:n suhteen menettelen? En ole yhtään
parempi ihminen kuin joku toinen. Uskon myös tämän asian ratkeavan aikanaan kuten on tarkoitettu. Päivämäärä on vain avoin koska asiani selviää?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Et tarvitse AA:ta.
Kykenet itsekin arvioimaan ja järjestelemään elämänarvosi, juotko viinaa, vai vietätkö toisenlaisen, selväpäisen elämän.
Omasta ja monien muiden puolesta voin sanoa, ettei AA:lla ole mitään merkitystä juomisen lopettamisen tai raittiina pysymisen kanssa. Kaikenlaisesta toiminnasta voi tehdä itselleen tärkeää jos sellaista haluaa. Siinä vaiheessa kun halu raitistua on riittävän voimakas sen tuntee luita ja ytimiä myöten, eikä selittelyille jää sijaa.
Jos takana on useimpia pieleen menneitä raitistumisyrityksiä, niin ei kannata luovuttaa, sillä ne kuuluu taudinkuvaan.
Yliammuit:
"Omasta ja monien muiden puolesta voin sanoa, ettei AA:lla ole mitään merkitystä juomisen lopettamisen tai raittiina pysymisen kanssa."
Jos oma motivaatio ja mielenhallinta, ts. luonteenlujuus ei riitä juomisen lopettamiseen, monet saavat avun AA:n vertaistuesta, ja lisäksi sosiaalisia kontakteja entisen remmin tilalle.
PS. Itse lopetin omaehtoisesti, ja en ole AA:ssa käynytkään.
Kirjoitinkin omasta ja niiden monien muiden puolesta jotka ovat raitistuneet, niin kuin sanot, omaehtoisesti.
Jatkoin:
"Kaikenlaisesta toiminnasta voi tehdä itselleen tärkeää jos sellaista haluaa." Tarkoitin tällä myös AA:n toimintaa.
"
Jos oma motivaatio ja mielenhallinta, ts. luonteenlujuus ei riitä juomisen lopettamiseen, monet saavat avun AA:n vertaistuesta, ja lisäksi sosiaalisia kontakteja entisen remmin tilalle."
"PS. Itse lopetin omaehtoisesti, ja en ole AA:ssa käynytkään. "
Omalla kohdallani olen samaa mieltä kuin sitaatti" kertoo.
Kun aikoinaan halusin lopettaa juomisen. Hain tukea helluntailaisesta yhteisöstä. Sen jälkeen AA:sta. AA on ollut minulle vertaistuki, jonka avulla "silmäni avautuivat." AA:n ehdotusten mukaisesti aloin ajatella ja päästä asiaan syvällisemmin.
Mielestäni tämä syy (ajattelu) on ollut eräs asian ydin. pystyä sisäistämään ja toimimaan tavalla joka poistaa spyykkeestä alkoholin halun. Ajattelussa on auttanut erittäin paljon "kääntää" kaikki kieleiset alkoholin aiheuttamat ongelmat itse alkoholia vastaan. Kuten kirjoitin edellä "ajatuskin alkoholista inhottaa." Sama ideologia on auttanut tupakasta irroittautumiseen, sekä eräistä muista pakkomielteisistä asioista.
Oletan pystyväni elämään ilman AA:ta. Edellisen raittiin jakson aikaan en käynyt 5-vuoteen AA-ryhmissä, kuin viemässä kerran vuodessa vuosipäiväkakun.
Kohdallani raittius vaatii ehdotonta rehellisyyttä itselleni. Samaa "vaadin" ajatuksissani myös ryhmissä. Ei ole esim, oikein väittää AA:ta ainoaksi paikaksi lopettaa alkoholin käyttö. On absoluuttinen totuus, että ihmisiä on raitistunut eri uskontojen, AA:n, rakastumisen, A-klinikoiden, myllyhoidon ja ns, kantillaan, eli ei yhdenkään ulkopuolisen avun avulla.
Ehdottomuudella, että vain AA voi raitistaa, suljemme tulokkaalta (mielestäni) mahdollisuuden tietää toisenlaisia raitistumis mahdollisuuksia. Jokainen tietää joka hakee apua alkoholin väärin käyttöön, tietää pään olevan täysin sekaisin ja elämä pääsääntöisesti täydellisessä kaa'oksessa. Kun tuodaan esille tieto, että vain AA raitistaa, ei mikään muu, on tällainen "paukku" tulokkaalle kuoleman/elämän kysymys. Kerron tämän omasta kokemuksestani. Itse en ole koskaan mieltänyt edes heikoimmalla hetkellä itseäni alkoholistiksi, vaan tiedostanut ettei juomiseni ole ollut "täysipäisen" hommaa. Tähän olen aikanaan lähtenyt hakemaan apua. Sen olen saanut AA:sta, vertaistukena kuten sitaatin kirjoittaja toteaa.
Kiitos teille kaikille kannanotoista. Toivon keskustelun jatkuvan hyvissä ja tervehdyttävissä merkeissä.
Vaihda välillä palaveripaikkaa. Minuakin kyllästytti kuulla samat jorinat samoilta tyypeiltä palaverista toiseen.
Mutta ole varovainen, jutuistasi päätellen "makustelet" jo sen verran, että pian olet taas niin "terve" että saat mokattua. Kokemusta on.
Ja tämä yksi sankari jolla on voimaa enemmän kuin pienessä kylässä. On älykäs ja vahvatahtoinen kuin kunnon holisti. Tekstistä päätellen elää ilman viinaa, mutta niin alkoholistisesti ettei tiedä itkisikö vai nauraisi. Elää vielä illuusiossa, että kaikki hyvin vaimon kanssa ja töissä, ja maailmaa johdetaan kun ollaan maailman fiksuimpia ja vahvatahtoisimpia. Voi Onnetonta pientä paikallispäällikön apulaista.
Voit elää loppuelämäsi ilman viinaa, mutta jos meinaat pitää ihmisiä lähelläsi ja elää edes hieman onnellisena, niin anna nyt periksi, ellei sitten nimesi tosiaan satu olemaan Jeesus
Otas vajaapäinen juopporetku taas viinaa, tai käy pilleripurkilla, niin rauhotut vähäksi aikaa.
Ja käy lääkärillä tutkituttamassa viinalla lahonnut pääsi, vaikka diagnoosi onkin selvä:
http://piv.pivpiv.dk/
Uskon, että olet hyvä esimerkki raitistumisesta ja hyvää vertaistukea aa-ryhmässä. Kun ohjelmassa on 12 12, et käsitykseni mukaan ainakaan sinä joudu käyttämään toistuvasti samanlaisia puheenvuoroja jokaisessa palaverissa.
Vierailut oman ryhmän ulkopuolella ovat minulle tärkeitä. Jokainen ryhmähän on itsenäinen ja toimintatavat saattavat poiketa reilustikin. Laitosryhmissä on paljon tulokkaita, jotka ansaitsevat kuulla kaltaisesi raitistuneen stoorin. Samoin tapaamiset palaverien ulkopuolella ovat virkistäviä.
Toveriseurasta on löytynyt myös muutamia perhetuttuja, vaikka puolisoni ja lapseni eivät käy al-anon palavereissa..
Hyvää raittiutta meille kaikille !
AA on kai vain eräs muoto lopettamiseen, kuten lomaretriitti tai luostari, jostakin toisesta pääsemiseksi tehden jotain rutiininomaisesti jotta tapa rikotaan. AAn tarinat ovat aina inhottaneet minua (ps en ole ollut AAssa vain pari ystävääni ovat sitäkin yrittäneet), eikö siellä ole melkein uskontunnustus siinä?
Sanon tässä jotain vain sen vuoksi että tunnen jonkin verran alkoholin erinomaisen voimakasta määräysvaltaa, tosin en tarpeeksi että olisin jättänyt lapsen yksin ulos tai olisin täyttämättä lupauksiani edes selittämättä jne. No joskus tuo jälkimmäinen.
Parempi olisi mennä ihan kristilliseen luostariin, tai buddhalaiseen retriittiin tai ekopiiperöiden (anteeksi) yhteisöön ihan oikeasti tekemään jotain. Sitä paitsi nämä kaikki painottavat työn merkitystä.. joutilaat kädet tosiaan tekevät paholaisen työtä.
Kyllähän vielä olisi tietysti psykoterapia mutta sekin olisi sitä vatvomista. Todella uskon että siitä on apua mutta 1) paskatko auttaa kun ryyppää välit ja 2) etipä sossu joka sen rahoittaa.
Jotain konkreettista tekemistä on ehdotus.
jopa tulee mieleen tällainen että 200 vuotta sitten jos juo kuin pesusieni ei haittaa mitään, niin kauan ku miekka pysyy kädessä .. tai kertoo sitten saagoja sankarien teoista, vaikka olisi ympäripäissään kaikki päivät kunhan kykenee kertomaan..
.. joku homma avuksi.
Nimettömät alkoholistit -nimisessä kirjassa on paperille pantuina AAn tarionoita. Minuun ne tekivät vahvan vaikutuksen.
Tää Torsti tuntuu olevan koko elämästä ulkona kuin lumiukko. Voi kun joskus toivoisin, että yksinkertaiseksi myös syntynyt mä oisin. Olisi niin paljon helpompi elää "Torstina" ja laukoa totuuksia. Ja vielä itse uskoa niihin ja luulla olevansa fiksu.
pahoillani mutta kieltäydyn kuuntelemasta tätä jokseenkin omituisen kirkon sanomaa.. sata kirkkoa jo ennen ovat tunteneet tämän, ehkä meidän välinpitämättömyytemme on sallinut tämän mahdolliseksi.. AA on hanurista, parempi turvautua vaikka katoliseen kirkkoon joka ystävällisesti poltti vääräoppiset; tai ottaa huppu päähän ja oikeasti lukea Koraania. Otetaan edes uskonto jolla on jotain enemmän sanottavaa kuin 'ei'
nämä kaikki ovat aina käsitelleet tätä, tämä ongelma ei tosiaan ole uusi
Näin seuraavana päivänä peräydyn hiukan tuosta jyrkkyydestä.. alkoholi on niin vakava ongelma joillekin että kyllä siinä melkein mikä keino tahansa on hyväksyttävä. Jos AA jotakuta auttaa niin siitä vain.
Olet oikeilla jäljillä. AA on auttanut hyvin monia alkoholisteja raitistumaan.