kissan ja lapsen ongelmallinen suhde

Samaa mieltä olis penska oppinut sellaisen asian ettei eläimet ole leluja!

Nykyään lapseen kajoaminen, jopa tukkapölly (joka kyllä toimisi) on rangaistava teko joten sitä ei kannata suositella.

2-vuotias on oikein mukavassa uhmaiässä ja SINUN tehtäväsi on asettaa hänelle rajat ja pitää siitä huoli että niitä noudatetaan vaikka sitten nappula kuinka kiukkuaisi, huutaisi, itkisi ja raivoaisi. Rajat on kuitenkin rakkautta ja tuo lapselle perusturvallisuutta!!!

Ja rajoihin kuuluu se ettei kissaan tai muuhunkaan lemmikkieläimeen kajota! 2-vuotias on vielä pieni, mutta jo riittävän suuri ymmärtämään että EI on EI ja ehdoton EI on kissan retuuttaminen tai muu ei-toivottu fyysinen kosketus.

Kyllä penska oppii kunnioittamaan eläintä ja tottelemaan sinua, mutta tokihan tuon ikäisen kanssa se voi olla haastavaa.

Kersasi ja kissan suhde ei ole ongelmallinen. Ipana nyt vaan on uhmaiässä ja kokeilee rajojaan kaikkiin ja kaikkeen! Sinä aikuisena, vanhempana ja kasvattajana määrittelet ne rajat joita ei ylitetä.

Jo jo lapsenkin kannalta pitää olla tosi tiukka siinä miten hän eläintä kohtelee, sillä suuttuessaan, pelästyessään tai puolustaessaan itseään kissa voi saada pahaa jälkeä ajoiksi. Ja jos niin käy, niin syy ei ole kissan eikä lapsen vaan sinun kasvattajana!

9+74 kirjoitti:

Nykyään lapseen kajoaminen, jopa tukkapölly (joka kyllä toimisi) on rangaistava teko joten sitä ei kannata suositella.

2-vuotias on oikein mukavassa uhmaiässä ja SINUN tehtäväsi on asettaa hänelle rajat ja pitää siitä huoli että niitä noudatetaan vaikka sitten nappula kuinka kiukkuaisi, huutaisi, itkisi ja raivoaisi. Rajat on kuitenkin rakkautta ja tuo lapselle perusturvallisuutta!!!

Ja rajoihin kuuluu se ettei kissaan tai muuhunkaan lemmikkieläimeen kajota! 2-vuotias on vielä pieni, mutta jo riittävän suuri ymmärtämään että EI on EI ja ehdoton EI on kissan retuuttaminen tai muu ei-toivottu fyysinen kosketus.

Kyllä penska oppii kunnioittamaan eläintä ja tottelemaan sinua, mutta tokihan tuon ikäisen kanssa se voi olla haastavaa.

Kersasi ja kissan suhde ei ole ongelmallinen. Ipana nyt vaan on uhmaiässä ja kokeilee rajojaan kaikkiin ja kaikkeen! Sinä aikuisena, vanhempana ja kasvattajana määrittelet ne rajat joita ei ylitetä.

Jo jo lapsenkin kannalta pitää olla tosi tiukka siinä miten hän eläintä kohtelee, sillä suuttuessaan, pelästyessään tai puolustaessaan itseään kissa voi saada pahaa jälkeä ajoiksi. Ja jos niin käy, niin syy ei ole kissan eikä lapsen vaan sinun kasvattajana!

Lue lisää

Se on sentään jo mennyt ymmärrykseen, että kissaa ei saa häiritä vessassa ollessaan tai kun hän syö, mutta vielä on tekeminen, että kissa saa olla rauhassa omalla raapimapuullaan ja kolossaan. Ymmärrän, että siinä ollessaan kissa on niin suloinen ja pehmuisen näköinen, että lapsen tekee mieli ottaa kissa syliin vaikka väkisin :(. Kissan olen saanut kasvatettua siten, että ei yleensä raavi eikä pure käsiä/jalkoja vaan ainoastaan tarjottuja leluja. Lapseni kanssa saakin olla tosi tiukka ja hänen uhmansa on aika haastavaa ja välillä ihan rankkaakin. Hän syntyi heikoin Apgar-pistein velttona (mekoniumia nielussa) hapenpuutteen vuoksi, enkä usko, että on vielä poissuljettua, etteikö myöhemmin todettaisi esim ADHD:ta. Mutta totta kai parhaani teen ja pidän häntä silmällä alituiseen ja hieno lapsi hän on, hyvin reipas ja empaattinen muita ihmisiä kohtaan.

--al-- kirjoitti:

Se on sentään jo mennyt ymmärrykseen, että kissaa ei saa häiritä vessassa ollessaan tai kun hän syö, mutta vielä on tekeminen, että kissa saa olla rauhassa omalla raapimapuullaan ja kolossaan. Ymmärrän, että siinä ollessaan kissa on niin suloinen ja pehmuisen näköinen, että lapsen tekee mieli ottaa kissa syliin vaikka väkisin :(. Kissan olen saanut kasvatettua siten, että ei yleensä raavi eikä pure käsiä/jalkoja vaan ainoastaan tarjottuja leluja. Lapseni kanssa saakin olla tosi tiukka ja hänen uhmansa on aika haastavaa ja välillä ihan rankkaakin. Hän syntyi heikoin Apgar-pistein velttona (mekoniumia nielussa) hapenpuutteen vuoksi, enkä usko, että on vielä poissuljettua, etteikö myöhemmin todettaisi esim ADHD:ta. Mutta totta kai parhaani teen ja pidän häntä silmällä alituiseen ja hieno lapsi hän on, hyvin reipas ja empaattinen muita ihmisiä kohtaan.

Lue lisää

Meukonium ja heikot agpar-pisteet eivät aiheuta lapselle ylivilkkautta ja keskittymishäiriötä joka adhd on. Adhd on lievä oireyhtymä jonka olemassaolosta kiistellään.

Jos epäilet että lapsessasi on jotain vialla, niin vie hänet tutkimuksiin. Mitä itse olen muksustasi lukenut, on hän ihan normaali uhmaikäinen mukula. Mutta äitinä tiedät paremmin, joten hop hop nyt yhteys lastenneuvolaan!

Tiedoksi vielä että adhd-lapsi ei ole idiootti vaan ymmärtää kyllä että kuinka eläintä tulee käsitellä. Adhd on ainoastaan LIEVÄ oireyhtymä (jos sitä edes on olemassa).