Toinen puolisoista on käytännössä maksanut asuntolainan ja toinen vain asunut talossa. Kuitit on.
Miten on erotilanteessa kun avioehtoa ei ole, meneekö talo puoliksi kummallekin? Vai huomioidaanko se, että toinen on maksanut suurimman osan asuntolainaa kymmenien vuosien ajan?
Olen kiitollinen jos saisin tähän vastauksen tai mistä voisin kysyä asiaa.
Kiitos
Miten on erotilanteessa kun avioehtoa ei ole, meneekö talo puoliksi kummallekin? Vai huomioidaanko se, että toinen on maksanut suurimman osan asuntolainaa kymmenien vuosien ajan?
Olen kiitollinen jos saisin tähän vastauksen tai mistä voisin kysyä asiaa.
Kiitos
Vastaukset 16
Vanhimmat
Puoliksi menee kaikki. Eli jos toinen on maksanut talon JA kaikkki muutkin perheen kulut niin silloinhan sillä toisella on rahat tilillä tallessa. Nekin menee puoliksi
Siis vaikka toinen puolisoista on lyhentänyt lainaa kymmeniä vuosia ja niistä on kuitit niin puoliksi menee, niinkö?
Ei sillä toisella puolisolla ole rahaa tilillä, kun ei sillä ole ollut rahaa maksaa asuntolainaakaan. Lisäksi samainen puoliso joka on maksanut talon on käytännössä elättänyt puolisonsa.
Onko todella niin että jos aviopuoliso yksin maksaa lainaa joka on yksin hänen nimissään niin hän käytännössä antaa rahaa kumppanilleen?
Nyt vaimo on se elättäjä ja mies elänyt siivellä. Ja mies toteaa että puolet kuuluu hänelle kun ei ole avioehtoa.
Onko näin?
Avioliitto on yhteisyritys johon molellat antavat kykynsä mukaan. Jos toisen kyky on nolla niin toinen elättää. Myötä- ja vastamäessä nääs
Kyllä se näin pääsääntöisesti on. Tässä taas huomaa miten tärkeä avioehto voi olla. Harmi vaan että niin moni pitää sitä jonkinlaisena epäluottamuksen osoituksena ja ajattelee että me ollaan yhdessä yhdessä AINA eikä ikinä ikinä tule mitää kitkaa.
Sitten kun sitä kitkaa tulee niin on myöhäistä.
Joissakin erityistapauksissa voidaan omaisuuden ositusta sovitella, jos esim. avioliitto on kestänyt lyhyen aikaa ja puolisoiden varallisuusaste oli kovin erilainen. Jos siis köyhä mies menee naimisiin miljonäärinaisen kanssa, ja eroaa vuosi myöhemmin, hän ei välttämättä saa puolta naisen omaisuudesta, vaikka avioehtoa ei olisikaan.
Kertomassasi tapauksessa kuitenkin liitto on kestänyt kymmeniä vuosia, joten tuohon ei voi vedota.
Näin on. Varat miinus velat ja tulos kahtia.
Kaikki on puoliksi! Yleensä kun ei ole avioehtoa, niin erotessa pyritään sopimaan keskenään että kuka saa mitäkin, jos sopuun ei päästä niin sitten hommataan asianajajat ja mennään tarpeen vaatiessa vaikka käräjille!
Jos tässä tapauksessa mies olisi esim. ryypännyt ja tuhlannut varallisuutensa tällaiseen huolettomaan elämään, voisi se olla peruste sovitella ositusta. Silloin mies ei saisikaan laskennallista noin puolta koko potista. Tällöinhän taloton vaimo olisi ollut se, joka on panostanut perheen yhteiseen talouteen ja tämä mies ei.
Älä nyt viitsi herätellä aloittajalle turhia toiveita. Kauniit teoriat ja käytäntö kun eivät kohtaa. Jos toisen rooli on ryypätä ja rällätä niin selvempi puoliso on sen hyväksynyt kun ei ole eroa hakenut ajat sitten
Joskus tosiaan on parempi, ettei valonpilkahduksen mahdollisuudesta ole edes tietoinen. Tosiasia kuitenkin on, että mahdollisuus asiaa on oikaista, vaikkakin kynnys osituksen sovitteluun on hyvin korkealla. Lähtökohta siis on, että kaikki puolitetaan osituksessa ja se olkoot talottomalle realismia. Mutta karkeissa tapauksissa ammattitaitoisen lakimiehen avustuksella ositukseen voi saada toisenkin vaihtoehdon. Korostan sanaa voi, sillä vasta tapauksen yksityiskohtiin perehtymällä voi sanoa todennäköisyyttä lopputuloksesta.
Mies laittoi rahansa oman busineksen pyörittämiseen ja vaimo maksoi yhteisen kodin.
Mutta erossa mies saa pitää oman busineksen ja saa puolet talosta jonka kuluihin ei ole osallistunut.
Vaimo on myös rahoittanut miehensä firmaa, joka on miehen nimissä.
Aika vaikea on ennekoida eroa jos avioliitto on kestänyt 35 vuotta.
Mies on ns voittaja hän saa puolet talosta avioliiton kautta ja vaimon firmaan laittamat rahat jäävät samoin miehelle.
Ei tunnu reilulta.Tuntuu kohtuuttomalta.
Tuossa tilanteessa avainkysymys on miehen firman rahallinen arvo. Jos saatte sille jonkin merkittävän arvon, saatte tavallaan puolet firmastakin. Yritysomaisuuden arvostaminen osituksessa onkin oma juttunsa.
Mites tää nyt oikein menee! Mies ei ole ostanut ruokia tai maksanut laskuja? Tehnyt töitä firmassaan ja silti vaimokin lappanut firmaan rahaa kuin Katainen Kreikkaan? Firman arvo muka nolla!
Jos olet vuosia omasta tahdostasi rahoittanut firman nimellä kulkevaa harrastusta niin nyt on myöhäistä katua.
Ei aina mene.Esimerkiksi jos aviiopuoliso saanut perintöä ja testamentissa erikseen on ollut maininta ei aviopuolisolle oikeutta niin sitä ei lasketa tuohon ositukseen.Itsellä suuri suku kartano ja muija ei saanut siitä mitään.Ero viime vuonna.
Olen ymmärtänyt, ettei mihen firma kuulu yhteiseen omaisuuteen, kun se on hänen nimissään ja sinne laitettuja rahoja on turha peräänkuuluttaa, eikö se näin ole? Ainakin näin on annettu ymmärtää.
No juuri ennen eroa mies myi fiman hyvällä voitolla ja jonnekin ne rahat sitten katosi yhteisestä potista.
Joku osaa ennakoida joku ei. Oli hyvä liitto mutta epäreiluus erotilanteessa mitätöikin kaiken .
>>Olen ymmärtänyt, ettei mihen firma kuulu yhteiseen omaisuuteen, kun se on hänen nimissään ja sinne laitettuja rahoja on turha peräänkuuluttaa, eikö se näin ole?>No juuri ennen eroa mies myi fiman hyvällä voitolla ja jonnekin ne rahat sitten katosi yhteisestä potista.
Kiitos oikein paljon, tästä on apua!
Juristia en uskalla palkata koska heidän palkkionsa vievät puolikkaasta talosta
loputkin.
Kiitos vielä kerran!