Miten on mahdollista että narsisteja olisi ammattilaisten mukaan vain prosentti pari väestöstä kun kaikki tuttuni sanovat exänsä olleen narsisti?
Yleinen narsismi
huono matematiikassa
55234
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 13 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 55
Vanhimmat
Siten että se on vain jäävuoren huippu joka tulee esiin, todellisuudessa on varmasti enemmän.
Narsismiryhmän persoonallisuushäiriöisten kaikkien eri tyyppien esiintyvyydeksi väestössä on arvioitu 7-9 %. Miesten keskuudessa 11-18 %.
Narsismiryhmän persoonallisuushäiriöihin luetaan neljä luonnehäiriötyyppiä: narsistinen persoonallisuushäiriö, epäsosiaalinen ph, huomiohakuinen ph ja epävakaa ph.
Tuohon ensimmäiseen tyyppiin narsistiseen ph:n kuuluu 1-2 % väestöstä, Näistä valtaosa on miehiä, yli puolet tai joidenkin mukaan neljä viidestä.
Tosta miesten osuudesta... voiko se liittyä jotenkin kasvatuskulttuuriin vai ilmentääkö miehet "häröään" eri tavoin ja se siksi tulkitaan toisin ?
Vai onks se vaan peruja Freudin "hysteria-ajoilta" ?
Sitten mun mielestä voisi lisätä tai sisällyttää tohon koko hommaan, häiriöluokkaan ne, jotka käyttäytyvät kuten persoonallisuushäiriöiset mm addiktiensa vuoksi jolloin on kovin vaikea mennä sanomaan mikä tai kuka tuli ensin, kulkeeko ne käsi kädessä vai ihan eri suuntiin.
Heidän osuus meinaan yhteiskunnan ja lähisuhteiden ongelmissa on huomattavampi kuin mikään muu härö. Suoranainen kunkkuvaiva joka tuhoaa eteensä tulevia esteitä mitään kumartamatta.
> Tosta miesten osuudesta...
Eivätkö esimerkiksi suuri osa päihdeaddikteista lueta juuri epäsosiaalisiin? Siis suurella osalla heistä on sellaisia käytöshäiriöitä, joiden nojalla heidät tulkitaan persoonallisuushäiriöisiksi. (En ole varmistanut asiaa kysymällä. Olen luullut ja uskonut näin.)
Näinhän se taitaa mennä mutta siinä yhdessä tutkielmassakin (josta kerran laitoin sulle linkin jokin aikan sitten...) oli juuri tuosta ongelmasta - kumpi oli ensin ; muna vai kana ja sen tuottamasta ongelmasta.
Nykyään mennään siihen suuntaan, ettei diagnosoida "tuosta vain" vaan ohjataan päihdepuolelle ensin tai yhdistetään kaksi hoitoa samaan aikaan jotta nähdään todellisuus selkeämmin. Erilaiset rikolliset ja päihdeongelmaiset saavat onneksi muutakin apua.
Valitettavasti vain suurin osa ihmisistä piilottaa tai vähättelee päihteiden käyttöään joten totuus vääristyy siksikin.
Oishan toi kyllä wierdou ajatus ihan tuollaisenaan...kun joku (ettei muuten vain ollut j.o.k.u =) ) sanoi jo alkuaikoinani kun täällä kirjoittelin, että tiesitkö asosiaalisten monesti hakeutuvan toistensa seuraan.
Toisaalta molemmat täyttäisi lapsuudesta/nuoruudesta asti "kriteerit" mutta vuosien myötä hieman koko ajan rauhoittuen (hällä 10 v etumatkaa).
Mitäs mieltä ootte muuten noista luvuista joiden mukaan voisi sitten todellakin ajatella melkein joka 5:n ihmisen olevan härönen ?
Ääripäitä lukuunottamatta eikö siinä mennä personallisuuden eri vivahteiden kanssa hieman tiukalle linjalle ?
> Mitäs mieltä ootte muuten noista luvuista joiden mukaan voisi sitten todellakin ajatella melkein joka 5:n ihmisen olevan härönen ?
Ääripäitä lukuunottamatta eikö siinä mennä personallisuuden eri vivahteiden kanssa hieman tiukalle linjalle ?
Ihan realistinen näkemys. Vastaa perussuomalaisten ääniosuutta vaaleissa.
" Mitäs mieltä ootte muuten noista luvuista joiden mukaan voisi sitten todellakin ajatella melkein joka 5:n ihmisen olevan härönen ? "
Luku lienee vielä suurempi, kuin se joka viides. On arvioitu, että jokaisella on jonkinlaisia vähintäin persoonallisuuden osa-alueellaan jokin häiriöpiirre, ainakin jossakin elämänsä vaiheessa. Ja joka viidennellä taas on pysyvämpi härö tai selkeästi sairaudeksi osoitettava dg; tosin muistan kuulleeni että tiukasti luokitellen se on joka neljännellä; ei välttämättä pysyvä mutta jossakin elämänsä vaiheessa. Pelkästään dissosioituneet traumaperäiset ovat häiriöpiirteitä, joita jokaisella on mahdollisuus ainakin kohdata ja useampi myös kohtaa - joskus vain tunnistamatta tätä ilman ammatillista apua.
Henkinen hyvinvointi ja mielenterveys tai poikkeamat nimenomaan...niin...nämä ovat sellaisia juttuja kun kaikki eivät millään halua edelleenkään tunnistaa tai tunnustaa näiden olemassaoloa. Oirehtivaa tai sairastunutta karsastetaan ja mahdollisuuden olemassaolosta - minullako ? - vältetään viimeiseen asti. Tosiasia on vain, että kaikki on mahdollista, jokaikiselle meistä.
Hyvä itsetuntemus olisi paikallaan jokaiselle. Jos kieltää tarvitsevansa mitään "itsetutkimusmatkaa" se voi olla myös pelon merkki siitä, että kohtaa itsessään jotain sellaista, mitä ei hyväksy tai ymmärrä.
Arvokas kirjoitus. Voimauttava.
Kummallisia tuttuja sulla, minun tutuista taas juuri kukaan ei sano exänsä olleen narsisti ja ne jotka sanovat, niin heidän kokemuksensa ovat sellaisia, että viittaavat vahvasti siihen, että ovat oikeassa.
1-2% tuntuu pieneltä määrältä, tai oikeastaa jokainen heistä on liikaa, mutta luulisi heitä olevan enemmän.
Itse tiedän useamman henkilön kenellä on paljon narsistisia käyttäytymismalleja, tai peräti ovat NPH.
Eräs heistä on parhaimpia kavereita. Hänen kanssaan tuli vähän avauduttua puolin jos toisin. Olen kuullut miten hän on kohdellut exiään ja kysyin ihan suoraan, onko sinua sanottu joskus narsistiksi.
Hän ihmetteli kysymystä ja halusi tietää kuka näin on sanonut.
Kerroin hänen exän nimen ja uuden poikaystävän nimen. Tähän kommentti oli: "Se akka on henkisesti sairas ja uusi mies luuseri pelle". Samoin tuntuu olevan kaikki hänen exänsä.
Minua kohtaan kaverini on ollut reilu ja mitään sen kummempaa ei ole tapahtunut. Se vaan on ihmetyttänyt, kun hänen naisilleen on kotona tapahtunut onnettomuuksia yllättävän paljon.
Hänen käytökseen on vain kiinnittänyt enemmän huomiota, kun on narsismiin perehtynyt. esim: Hän paheksuu henkilöitä, jotka tekee asiota määrätyllä tavalla ja hetken päästä hän toimii itse samoin.
Tietämäni "narskut" ovat kavereita kohtaa ihan mukavia, mutta mitä olen juttuja kuullut kotoa, niin siellä on naiset saanut kylmää kyytiä....
Tossa aapeen esittämässä probleemassa ollaan sen ytimessä että lieveilmiönä tulee ihmisjahtia turhaankin. Se on vähän sellainen vaikea alue keskustella koska se otetaan monesti "henkilökohtaisesti" ja koetaan loukkaavana omia huonoja kokemuksia kohtaan.
Siitäkin voisi kyllä keskustella...
Temppu ennenkuin kirjoitat niin voit lukea aiemmat kommentit, tuossa ystäväni henna jo ennakoivasti tyrmäsi sinun matemaattisen laskelman :)
" Eli se 2% porukka käy läpi loput 98% liukuhihnalla - jolloin väistämättä me kaikki olemme uhreja, myös ne 2%, jotka käyvät toisensa läpi, tuottaen toisistaan uhreja. Eli oikea uhriluku on 100%."
" minun tutuista taas juuri kukaan ei sano exänsä olleen narsisti ja ne jotka sanovat, niin heidän kokemuksensa ovat sellaisia, että viittaavat vahvasti siihen, että ovat oikeassa."
Ne jotka todella ovat eläneet narsistin kanssa parisuhteessa, tietävät mitä "helvettiä" elämä voi olla seinien sisäpuolella, kun kukaan ei ole näkemässä. Narsisti muuttuu ovesta ulos astuessaan aivan toiseksi ja ei ikinä voisi hänestä uskoa, miten hän on kotona toista haukkunut ja kohdellut. Hän on muiden silmissä aivan ihana ja huomaavainen, kohtelias ja ystävällinen, ja jopa avulias. Tätä näytelmää yllä pidetään muiden silmissä. Kun lähdin suhteesta ja jätin hänet, tehtiin minusta se sairas, häiriintynyt, mustasukkainen ja hoitoa tarvitseva henkilö.
Valitettavan usein sitä tekee itsestään syyllisen asioihin, koska narsisti aina onnistuu jotenkin kääntämään syyn toista kohtaan. Uskoo toisen muuttuvan kun käyttäytyy paremmin. Mutta siitä vain narsisti saa energiaa lisää itselleen ja alistaa ja kiusaa toista entistä enemmän.
Olen tällä hetkellä tyytyväinen siitä, että vihdoin sain itseni repäistyä siitä suhteesta irti. Uskon vielä oikeaan rakkauteen.
Heräsi lämmin ajatus kirjoituksestasi. Hienoa että olet irti. Ja hienoa, että sinulla on uskoa. Turvallista ja parempaa huomista matkallasi eteenpäin.
Temppu....
*huokaus*
Perustelisitko kantasi.
Ajatukset, jotka eivät ole uskon asioita, perustellaan rationaalisesti. Toistaiseksi me yleisö olemme vain joutuneet uskomaan väitteesi todenperäisyyden rakkauden olemattomuudesta. Siksi sinun tulisi perustella se.
Hän on täällä tänään ... :D
Tuota ... en ollut tullut ajatelleeksikaan oikean x:n ja x:n välistä eroa. Arvelin että väittelyssä x sinänsä on x.
Tulkitsen niin, että keskustelussa ovat nyt käsiteltävinä oikea x ja jokin muu kuin pelkkä x. ... Joten: Mikä on tämä ei-pelkkä x. Onko se väärä x. Onko se riittämätön x. Onko se huono x. Onko se pseudo-x. Onko se mytologisoitu x. Onko se harha-x. Onko se fiktiivinen x. Jne. ...Mikä on sinulle x, joka ei ole oikea x?
Oikea rakkaus EI ole romanttista rakkautta, johon en minäkään usko.
http://www.healingeagle.net/Fin/Burney/Heartbreak.html
Ihmisiä on kusetettu ja kusetetaan edelleen uskomaan romanttiseen rakkauteen, joka aiheuttaa paljon kärsimystä, avioeroja jne. Miksi ihmeessä järkiliitoista luovuttiin?
Kolme näkökulmaa:
Huomaan omaa sanamuotoani tarkastellessani suhtautuvani Temppuilijan ilmaisuun rationaalisena väitteenä, johon uskotaan tai ei uskota toimivana hypoteesina.
Nyt kun katson Elisaketun puheenvuoroa, ei siinä ole kyse tästä, vaan jostakin muusta lähestymistavasta. Varmaankin muutkin näkevät tämän.
Nyt muista lisäksi, että Temppuilija toisessa ketjussa tänä iltana mainitsi depression.
Tunteiden järjestys on kiinnostava pöytäpuheenaihe. Kovin subjektiivinen usein.
Masennuksen hyödyllisyydestä olen kuullut puhuttavan. On hyvä tuoda se esiin.
Anteeksianto mahdollistaa rakkauden? Tai se on sitä. Siemen kukinnolleen.
Anteeksianto on tärkeää. Ilman sitä emme pysty rakastamaan varauksetta ja vastavuoroisesti. Ilman anteeksiantoa emme pysty luottamukseen ja usko puuttuu. Kaikki tiedämme tämän: kun esim parisuhde on mennyt päin h*lvettiä ja on satutettu emotionaalisesti oikein kunnolla, emme oikein usko rakkauteen enää. Jäämällä huonojen kokemusten vangiksi jää vaillinainen tunnemaailma kostautumaan seuraaviin suhteisiin. Siksi entinen suhde täytyy käydä läpi ennen uutta, välttääksemme toistamasta tunnelukkojen aiheuttamia syöpiä.
Anteeksiannon jälkeen on mahdollisuus kokea usko. Usko siihen, että rakkautta on. Oikea rakkaus on oikeaa rakkautta siinä puhtaudessaan, miten kokija sen tuntee. Ja rakkautta voi olla hyvin monenlaista ja se voi kohdentua hyvin moniin ihmisiin; rakastamme tai sanoisinko tunnemme vain eri tavoin myönteisiä tunteita vastaanottajaa (ei ole edellytys, mutta kohde on) kohtaan.
Rationaalinen minäni ei usko mihin tahansa rakkauteen. Kylmä minäni osaa myös saapastella ruoska kädessä ja kurmuuttaa ihmisiä parempiin suorituksiin. Mutta tunnepuoleni tunnistaa ja kokee rakkautta monin tavoin ja kohteita on vaikkei kaikella ole vastaanottajaakaan. Rakastamisen täytyy vain olla vapaata. Se ei saa sitoa, ehdollistaa, eikä vangita. Rakkaus tuntuu silloin hengittämiselle. Hyvälle, puhtaalle ja elämää kunnioittavalle.
With respect to Paavali:
"Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään. Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi.
Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii.
Rakkaus ei koskaan katoa. Mutta profetoiminen vaikenee, kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi. Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista, mutta kun täydellinen tulee, vajavainen katoaa.
Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt, kun olen mies, olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen. Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee.
Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus."
1. kirje korinttolaisille 13:1-13
"Se on mielestäni psykologinen umpikuja."
Niin se on "uhri" on aina tavallaan vangittu tilanteeseen nph tapauksessa henkisesti. "Uhri" ei tiedosta omaa tilannettaan jos ei tiedä nph:a mitään.
Jonka takia jää turhankin pitkään "uhrin" asemaan.
Jos "uhri " oppii tuntemaan nph:n, sen että se on kävelevä katasfrofi ja ainoana elämän tehtävänä on aiheuttaa ongelmia ja kaaosta. Ja Nph:n ainoa tarkoitus parisuhteeseen menossa on psyykata toinen mieleterveys potilaaksi kuormittamaan muuutenkin ylikuormitettua psykiatrian sairaanhoitoa.
" "Uhri" ei tiedosta omaa tilannettaan jos ei tiedä nph:a mitään.
Jonka takia jää turhankin pitkään "uhrin" asemaan."
Sepä se ja siksi on todella tärkeää, että mahdollisimman monet ihmiset olisivat tietoisia siitä, minkälainen nph todellisuudessa on. Ei siihen tarvita "virallista diagnoosia" (jota narsisti ei yleensä edes katso tarpeelliseksi hankkia, koska on mielestään tunne-elämältään terveempi kuin muut), että sitten vasta olisi "lupa" irrottautua tuhoavasta suhteesta. Jokainen narsistin kanssa elänyt on hyvä asiantuntija siinä, mitä käytännössä narsistin kanssa tapahtuu ja miten hän kohtelee uhriaan, joten tiedon saaminen nph:sta saa aikaan sen, että palapelin palaset alkaa loksahtelemaan paikoilleen ja alkaa tiedostaa sen, mistä hyvin todennäköisesti on kysymys.
Jos uhri vaivautuisi olemaan ensisijainen itsensä kuuntelija ja uskoisi omia tuntemuksiaan, niin ei olisi tilannetta nph:n kanssa kovinkaan kauan.
Nph on paska. Uhri on se tikku siinä. Syvällä ja kiinni.
Vangittu-uhri on vangittu tilanteeseen.. Narsistin vangitsema uhri.. Kuulostaa loukkaavalta niitä kohtaan, jotka oikeasti ovat olleet vangittuina kellarissa kuuluisin seurauksin... Että vangittu.
Kyse on valinnasta, jota UHRI ei ole kykeneväinen tekemään ja josta vastuu on sen uhrin mielestä sillä narsistilla.
Vai menetättekö te jotakin jos te ette myönnä lausumaa todeksi?? Vaan sitkeästi jatkatte omaa uhriuskonnon lietsomista??
Pelkkä kysymys, ei tarvitse vastata. Naamioituna hyvään tarkoitukseen seurauksista voi vaan mielikuvitella, kun ja jos tuo ottaa tulta alleen. Uhriasenteen hyväksyminen vastuusta vapauttavana tekijänä, itsetuntemuksen syventämisen ja itseensä luottamisen neutralisoijana, ei hyvää päivää. Perusluonteeltaan laiskana ja hedonistisena lajina - uhriasenne ei ole vastaus.
Mutta jatkakaa :)
"Kyse on valinnasta, jota UHRI ei ole kykeneväinen tekemään ja josta vastuu on sen uhrin mielestä sillä narsistilla."
Onneksi todellisuudessa uhrit ovat kykeneväisiä tekemään sen valinnan useinkin ja haluavat eroon narsistista. Jos tekee jonkin valinnan (päättää esimerkiksi parisuhteen, joka on vakava päätös isossa asiassa) niin valintahan perustuu SYIHIN, miksi sen valinnan tekee. Ja mielestäni niistä syistä kirjoittaminen täällä nostaa tietyssä porukassa p*rkeleellisen älämölöön ja haukkumisen/mollaamisen, niistä ei vain joidenkin mielestä yksinkertaisesti saisi kirjoittaa. Vaikka sinnikkäästi sotket tuohon asiaan mm. UHRIASENTEEN, niin se on ihan toinen asia, sen tiedostaminen minkälainen narsisti on (suhteessa, suhteen jälkeen, AINA ihan omana itsenään), on päinvastoin todiste siitä, että ei ole enää "uhriasenteinen" vaan on tietoinen siitä, minkälaisia ihmisiä (narsisteja) on syytä varoa elämässään ettei ENÄÄ OLISI KOSKAAN HEIDÄN UHRINSA, mutta ehkäpä sinun intresseihisi kuuluu noiden asioiden sotkeminen viedäksesi omaa asiaasi eteenpäin ja jakaaksesi narsismin "ilosanomaa"?
Kiitos selvennyksestäsi. Oli avaava.
Ja narsismin ilosanomaan en ota kantaa, koska sinä puhut narsismista VAIN nph:n kautta.
Joten se siitä.
Itse varottaisin siitä vaarasta, joka piilee narsistiksi toteamisen pikaisuuteen.
Mutta siitähän taas ei saa puhua, koska sellaistahan ei tapahdu??
Eli jos vaikkapa ei halua kertoa itsestään niitä hauraimpia asioita toiselle, koska toinen on jo sitä kautta loukannut muutamaan kertaan, pahastikin, niin jo sillä perusteella, vailla syvempää käsitystä asioista ja riippuvuussuhteista ja historiallisesta jatkumosta, se avautumattomuuteen loukkauksena suhtautuva on oman kaveripiirinsä voimistamana täysin oikeutettu levittämään vihjailevaa tietoa siitä, kuinka se on selvä merkki narsismista.
Tämä on sama kuin jos toteaisi kaikkien punaisia sukkia käyttävien miesten olevan narsisteja vailla poikkeuksia.
Narsistiksi nimeämisen saralla tapahtuu ylilyöntejä ja toisinaan oman huonon olon syyn pohtimisen vaivan sijasta käytetään helppoa ja yleisesti hyväksyttyä:"Se on narsisti" toteamusta, jonka seurauksena toinen saavuttaa automaattisesti uhriaseman ja sitä kautta hankaloituu jo moni asia.
Ja tämäkin on eri asia kuin se, että toinen on todella nph. Mutta suvereenisti sivuutetaan huudellen uhrien syyllistämis- ja narsistien ihannoimishuuteluin vastakommenteissa.
Totaalinen valta-asema on vain näillä sieppaajilla (mihin voidaan lukea "kellarihirviöt", ihmiskauppaajat jne) ja vanhemmilla lapsiinsa.
Musta oli mielenkiintoista "syyllistämistä" kun katsoin ohjelmaa rattijuopoista ; sen lisäksi että tekijä sai totta kai kyytiä pitäessään jopa lapsiaan kyydissä höttöpäissään, niin myös tältä aikuiselta kumppanilta (joka sanoi ettei tiedä ajaako kännissä kuinka paljon) vaadittiin selitystä sille miksi ihmeessä antaa sille kumppanilleen edes mahdollisuuden kyyditä lapsiaan niin ? Ettei puutu siihen keinolla millä hyvänsä ja ota vastuuta itsekin tapahtumista jotka riskeeraavat heidän hengen.
Onko se syyllistämistä vai todenmukainen kysymys joka vaaditaan herättelyyn ?
Jos olisi istunut siinä vuoden päästä kun kolari olisi jo tapahtunut, olisi varmasti kysynyt sitä itse itseltäänkin ja totuuden kieltämisen kehä olisi vasta sitten puhjennut.
"narsistin kanssa elänyt on hyvä asiantuntija siinä..."
Seisotko sanojen takana ?
Esim minun kohdallani tämä ei mielestäsi pidä paikkaansa vaikka kotioloni lapsesta asti täyttivät kaikki kriteerit (joiden mukaan itsekin diagnosoit) ja paljon enemmänkin.
Voit olla parisuhteistani mitä mieltä tahansa vaikka et totuutta kokonaisuudessaan tiedä (eli onko kokemukseni samantyyppisiä vai ei) mutta en usko että lapsenkaan tilanne tällaisen ihmisen tai ihmisten vaikutuspiirissä on yhtään sen helpompi.
Suhtautumiseni asiaan vain taitaa olla "väärä".
Miten pääsin hänen/heidän vaikutuspiiristään ja sain paremman olon asian suhteen ? Juuri niillä "itsehoitokeinoilla" enkä odottamalla heidän muutostaan/poistumistaan maailmasta. He tekevät mitä tekevät, siihen en voi vaikuttaa eivätkä he voi myöskään oloani tapahtuneesta parantaa.
Suomi on täynnä isiä, jotka ajavat ylinopeutta ja kiihdyttävät vauhtia entistä vaarallisemmaksi, jos puoliso tästä huomauttaa. Poika tai tyttökään ei voi takapenkiltä lyödä kuskia jakoavaimella päähän, koska silloin kaikki suistuisivat kuolemaan.
"Jos uhri vaivautuisi olemaan ensisijainen itsensä kuuntelija ja uskoisi omia tuntemuksiaan, niin ei olisi tilannetta nph:n kanssa kovinkaan kauan."
On tapauksia tuttavapiirissä jossa on antaneet kenkää jopa seurusteluaikana.
Ei se yleenä noin helposti mene, narsisti on nin hyvä näyttelijä. että ei uhri yleensä ymmärrä tilannetta. Kyllä minäkin toki tajusin että muija on poikkuksellisen hankala, mutta en tiennyt hänen olevan nph, ja kun kulin sen ensikerran niin en tajunnut mitä se todellisuudessa merkitsi.
"Nph on *****. Uhri on se tikku siinä. Syvällä ja kiinni."
Noin se tavallaan on, hyvä vertaus. Tuolla ylhäällä muuten lukee että
"Tältä sivulta on siivottu kirosanoja." :))
Joo, niinhän siellä lukee?? Asteriskit ovat sensurointia, en tarkoittanut todellakaan, että nph on jalka tai laiva... A:n lanseeraama lanta on kyllä kaunis A-voittoinen suomalainen sana, joka ajaa asiansa. :) Myös tässä yhteydessä.
Mulle tuli kevennyksenä mieleeni eksäni ("se normaali") jolla oli saakelin ärsyttävä tapa raivota ratissa. Mies oli muuten todella rauhallinen, mitä nyt sillain kivan passiivis-aggressiivinen aina välillä mutta viimeistään kun rattiin pääsi...oh hoh.
Tossa lähikadulla missä 40 rajoitus, veti ohituksia sata lasissa kun *piip piip piip" ei *piip piip* jengi osaa ajaa jne jne.
Sitten sillä oli aina ihan kurko olo kun oli niin saakelin fiksu ja hyvä kuski ja kun muut ei tajuu - sai jotain pönkitystä itteleen siittä. Joskus oli tilanteita että huusin kurkku suorana että *piip piip" pysäytä se auto nyt *piip piip" ja päästä mut *piip piip* täältä, tulen taksilla perässä koska en halua kuolla just nyt.
=)
Kiire oli aina joka paikkaan mutta jännä kyllä... se kiire loppui kun auto oli parkissa.
Mutta ton aiemman jutun pointti oli se, että myös puolisoa "syyllistettiin" siitä että vaikka tiesi alkoholiongelmasta (toinen oli jäänyt ratista kiinni lukuisia kertoja ja siihen päälle ne jolloin ei jäänyt kiinni), antoi silti mahdollisuuden mm kuskata omia lapsiaan.
Eli häntä pyydettiin asiasta tietoisena ottamaan vastuu omista lapsistaan, ei sen toisen käytöksestä.
Johtuuko se siitä että sinut itsesi on leimattu joskus narsistiksi, kun tuot jatkuvasti esille tuon narsistiksi turhaan leimaamisen? En ole sellaista huomannut, että niin tapahtuisi.
Hyvä jos sinun tuttavapiirissäsi ei sellaista tapahdu :) Jos erimielisyydet otetaan erimielisyyksinä, mielipiteet mielipiteinä ja niin edespäin ja asiat ihmisten välillä hoituvat.
Kuten aiemmin jo kirjoitin, jotka ovat oikean narsistin kanssa parisuhteessa eläneet, tietävät mistä on kysymys.
Minä tajusin kaiken luettuani kirjan Sata tapaa tappaa sielu. Siihen asti ihmettelin ja mietin sanoinko eilen todella niin ja yritin aina puolustella itseäni hänen valheellisilta väitöksiltään.
Te jotka aliarvioitte ja kyseenalaistatte kirjoitukseni, toivon että luette kirjan, niin tajuatte mikä näyttelijä narsisti on. Kuinka kaikki aina kääntyy päälaelleen ja joskus tunnet olevasi jo sekoamisen partaalla syytöksistä ja aiheettomista haukkumisista. Ja siihen kun lisätään vielä narsistin sairas mustasukkaisuus, on yhtälö täydellinen.
Toivon kaikille, jotka ovat sellaisessa suhteessa eläneet ja siitä vihdoin eroon päässeet, jaksamista ja uskoa siihen, että kaikki vastapuolen edustajat eivät ole samanlaisia. Narsistin rakkaus on aina suunnitelmallista ja tähtää vain toisen alistamiseen ja omien intressien ajamiseen.
"...jotka ovat oikean narsistin kanssa parisuhteessa eläneet, tietävät mistä on kysymys. "
Niin tietävätkin. Ja tavalla tai toisella tämän palstan kirjoittajat tietävät sen. Olettaisin myös, että useampi on tuon ja monta muutakin kirjaa lukenut ja saaneet vahvistusta tuntemuksilleen ja kokemuksilleen. Kirjoittajat eivät tule tänne tyhjästä. En usko, että narsismi jaksaa kiinnostaa sellaisia, jotka eivät siihen jollain lailla ole törmänneet. Tämä ei ole mikään viihdepalsta, kaikkea muuta. Ja jokaisella kirjoittajalla on paljon kokemuksia takanaan, mutta tulee aika, jolloin ei enää haluaa toistaa sitä yhtä ja samaa: on siirryttävä eteenpäin matkallaan. Kipeistä asioista pitää myös aikanaan osata luopua ja saada jotain muuta tilalle. Toivottavasti jotain hyvääkin.
Homma vain menee niin, että siinä vaiheessa kun ei koe enää suurimmaksi ristikseen kantaa sitä NPH;n aiheuttamaa taakkaa selässään - vaan haluaa oman eheytymisensä tarpeesta ja välttääkseen itseään tai toista vahingoittavia ihmissuhteita jatkossa - tarkastella narsismia kokonaisuutena ja omaa tunne-elämäänsä. Siinä vaiheessa NPH;sen piirtäminen ei tunnu enää niin tarpeellista. Tarvitsee jotain muuta. Siksi kirjoituksista paistaaa niin usein toisia kritisoivia kommentteja; koska unohdetaan se, että kaikki ei kulje saman polun vierekkäisiä latuja, vaan matkantekijät ovat reittinsä omassa vaiheessaan.
NPH:ssa kokemukseni mukaan on yksi merkittävä piirre: hän ei siedä tietynlaista erilaisuutta tai poikkeamia. Hän haluaa tiukasti pitää oman mielipiteensä eikä ole valmis laajentamaan käsityksiään tai poikkeamaan omistaan. Tilaa toiselle ei anneta. Me irtaantuneet voisimme ainakin antaa esimerkillämme sen, että meillä tunteita ja kykyä hyväksyä erilaisuutta ja toisenlaisiakin näkökantoja. Emmehän ole täällä kukaan vahingoittamassa toisiamme. Emmehän?
Kiitos kirjoituksistasi. Osaat varmasti tuoda kokemustesi kautta esille paljon tietoa toisille ja kuljet omaa matkaasi eteenpäin toivottavasti saaden oivalluksia myös toisilta. Yhteisössä on vuorovaikutuksellisuutta, se auttaa jaksamisessakin. Ja jokainen tekee, minkä jaksaa, pakko ei ole mitään.
:)
"Te jotka aliarvioitte ja kyseenalaistatte kirjoitukseni, toivon että luette kirjan, niin tajuatte mikä näyttelijä narsisti on. "
Kiitos vihjeestä olen ajatellut lukea tuon kirjan, minulla on jo kolme kirjaa ja ajattelin vielä lukea tarvittaessa vaikka kaikki saatavilla olevat.
Narsisteilla on aina puolustajia (hännystelijöitä) niitä jotka eivät ole olleet oikean nph narsistin kanssa yhdessä, vaikka niin luulevat, Eivät tajua kuinka tunne kylmä narsisti voi olla ja on sitä jatkuvasti myös hyvinä päivinä.
Jotku peesaa muuten vain, niitä on työpaikallakin 5kpl per narsisti, jotka hyväksyvät kusaamisenja puolustavat narsistia. Suurin loukkaus on sanoa narsistia narsistiksi. Ja siten on niitä joilla on ko. vaiva tai jokin muu joka estää näkemästä ongelmaa, he suorastaan suuttuvat suorista kirjoituksista, heillä on itse tutkiskelu pahasti vaiheessa. Nämä on minun arvioita tilanteista, voin toki olla väärässä (pieni mahdollisuus :)
Kaikki mitä sanot narsistista on juuri noin, olen täysin samaa mieltä. Hyvä että olet pääsemässä selville vesille tsemppiä :)
> että kaikki ei kulje saman polun vierekkäisiä latuja, vaan matkantekijät ovat reittinsä omassa vaiheessaan.
Aihepiiri on rankka ja foorumi on 50 kilometrin maastohiihto väliaikalähdöllä. Ladun pituus on vain seitsemän kilometriä, mutta se kierretään seitsemästi.
Täynnä adrenaliinia lähtenyt ekakierroslainen sivuuttaa aiemmin lähteneitä, joiden liikkeissä näkyvät jo matkan rasitukset ja meno on pehmennyt.
Reitti on niin raskas, että jokaiselle tärkeintä on maaliinpääsy. Tämä vaatii eri vaiheissa matkantekoa erilaista asennetta. Kipukynnyksiäkin tulee ylittää.
Huolto pelaa ja kilpakumppaneihin suhtaudutaan kannustaen. Suurimman palkinnon saa kokea jokainen, joka jaksaa perille saakka. Sääolot vaihtelevat.
Kiitos kirjoituksestasi A. Tätä sanoisin henkiseksi huolloksi. Eiköhän sitä jaksa taas, hitaastikin, vaikka sukset on vanhat puusukset ja tervat kuluneet pohjista.
*kiikuttaa A:lle mustikkasoppaa ja tuoretta ruisleipää. Suikkaa hyvänyön suukon poskelle*
Toivotan tervettä narsistista tasapainoa muiden tyttöjen kanssa maalissa:
http://www.youtube.com/watch?v=_isAXApQAc0&feature=related
;)!!!!!
Loistava kuvaus.
Halit A:lle !
> Halit A:lle !
Kiitos kaikille neljälle. Olen vain aina niin kovasti halunnut keskipisteeksi ja saada loistaa jonkun tosi hyvän tyttöbändin solistina. *iloinen puhdas katse*
Itse en ole varsinaisesti seurustellut narsistin kanssa, koska mielestäni paria leffassa ja syömässä käyntiä ei lasketa seurusteluksi... mutta narsisti ei taida hyväksyä torjuntaa, koska omasta mielestäänhän hän on niin ihana ja kaikki hänestä pitää. Tyyppi, jota tapailin pari kertaa muuttui vainoajaksi, joka soittelee sekä lähettelee viestejä jatkuvasti, on ilmestynyt kotiovelleni useita kertoja kutsumatta, uhkailee milloin milläkin... Yrittää täydellisesti lannistaa ja masentaa minut.
Meillä on yhteisiä tuttuja ja menin avautumaan yhdelle näistä tutuista, joka sitten yritti jutella vainoajan kanssa. Vainoaja titeysti suuttui hirveästi tästä. Muille kuin minulle vainoaja esittää oikein mukavaa tyyppiä ja on solminut useita parisuhteitakin vainoamisen aikana... Olen ollut yhteyssä eri viranomaistahoihin asiaan liittyen...
Onko kellään muulla kokemusta tälläisestä? Kuuluuko tällainen vainoaminen narsistin piirteisiin..?
susa: "...Onko kellään muulla kokemusta tälläisestä? Kuuluuko tällainen vainoaminen narsistin piirteisiin..? "
Ei kuulosta hyvälle. Pidä mahdollisimman paljon etäisyyttä. Älä herätä huomiota, millään lailla. Tee itsesi merkittömäksi hänelle (tarkoittaa: sinussa ei ole mitään, mitä hän sinusta haluaisi tai tarvitsisi). Jos hakeutuu seuraasi, ole välinpitämätön ja tarvittaessa turvaa selustasi/itsesi. Älä provosoi millään lailla. Tee tarvittaessa selväksi, ettei teillä ole mitään tekemistä enää toistenne kanssa.
Sinulla on hyvä olla luotettu läheispiiri, joka tietää asiasta. Mutta provosoimalla häntä suoraan; se joskus pahentaa asioita. Huomaamattomuus Susa. Voimia.
Nimenomaan kuuluu.
"Onko kellään muulla kokemusta tälläisestä? Kuuluuko tällainen vainoaminen narsistin piirteisiin..?"
Kyllä se kuuluu, jos annat periksija lat seurustelmaan, niin olet todella vaikeuksissa. Elisaketulla on jo hyvät ohjeet..
"Onko kellään muulla kokemusta tälläisestä? Kuuluuko tällainen vainoaminen narsistin piirteisiin..? "
Kun narsisteista kuitenkin puhutaan, pitäisi muistaa se koko asian ydin - lähde ja sen merkitys.
Klassisesti ajatellen klassinen narsisti lähteen sammuessa ei lotkauta korvaansakaan menneisyydelle ja saa eksätkin painua sinne minne haluaa ja homma hoidetaan sitten jossain muualla.
Niin kauan kuin tarjoaa "nektariinia" - hän voi vainota koska saa mitä tarvitsee.
Kaikki "yhteys"minkä hän saa kenen tahansa tai minkä tahansa kautta avaa tien konfliktiin tai reaktion saamiseen - tavoitteeseen.
Se pitää vain yksinkertaisesti estää niin rauha alkaa laskeutua.
Narsismin yksi ydin on lähde eikä hän jää kuivalle maalle haukkomaan.
VAI NIIN
Sanoppa muuta =)
Kiitos neuvoista!