Joen kuljettama karkein ja painavin materiaali kerrostuu ensin ja lähimmäksi
jokisuuta. Vastaavasti hienoin materiaali kulkeutuu ja kerrostuu kauimmaksi. Ajan
kuluessa suistomuodostuma kasvaa vähitellen merelle päin. Jokisuuhun ker
ääntyvän materiaalin lisääntyessä joen pääuoma etsii uusia purkautumisreittejä ja se jakautuu useammaksi sivu-uomaksi. Ajan kuluessa uomat voivat hävitä ja uusia voi syntyä. Jokisuisto on siten jatkuvassa hitaassa muutostilassa.
Perämeren rannikolla jokisuiston kehitykseen vaikuttaa myös maakohoaminen.
Ajan kuluessa virtaamat hidastuvat ja merenlahdet mataloituvat. Jokisuistoihin muodostuu usein laajoja hiekka- ja mutasärkkiä.
Rannikoiden jokisuistojen muodot vaihtelevat riippuen esimerkiksi rannikon rakenteesta, veden virtaamista ja aallokosta. Yksi kuuluisimmista suistoista lienee Niilin suistoalue. Suiston vierasperäisempi sana delta -sana viittaa kreikkalaiseen kirjaimeen delta, mikä muistuttaa muodoltaan juuri tämän kuuluisan suistomuodostuman ulkonäköä.
jokisuuta. Vastaavasti hienoin materiaali kulkeutuu ja kerrostuu kauimmaksi. Ajan
kuluessa suistomuodostuma kasvaa vähitellen merelle päin. Jokisuuhun ker
ääntyvän materiaalin lisääntyessä joen pääuoma etsii uusia purkautumisreittejä ja se jakautuu useammaksi sivu-uomaksi. Ajan kuluessa uomat voivat hävitä ja uusia voi syntyä. Jokisuisto on siten jatkuvassa hitaassa muutostilassa.
Perämeren rannikolla jokisuiston kehitykseen vaikuttaa myös maakohoaminen.
Ajan kuluessa virtaamat hidastuvat ja merenlahdet mataloituvat. Jokisuistoihin muodostuu usein laajoja hiekka- ja mutasärkkiä.
Rannikoiden jokisuistojen muodot vaihtelevat riippuen esimerkiksi rannikon rakenteesta, veden virtaamista ja aallokosta. Yksi kuuluisimmista suistoista lienee Niilin suistoalue. Suiston vierasperäisempi sana delta -sana viittaa kreikkalaiseen kirjaimeen delta, mikä muistuttaa muodoltaan juuri tämän kuuluisan suistomuodostuman ulkonäköä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ja tässä sulle vastaus, Suntista jos puhutaan. Kyseessä ei ole luonnonmukaisessa tilassa oleva joenuoma vaan ihmisen muokkaama "kanava". Joten maannousu käsitystä ei voi suoraan rinnastaa Suntiin. Edelleen jään odottaman vastausta jossa selvität missä ajassa tämä "häviäminen" tapahtuu. Jos Suntin suu täytyy ruopata kerran viidessä vuodessa onko se ongelma? Ja koko Sunti kerran kahdessa kymmennessä vuodessa, onko se ongelma?
PS. nyt ei olla Perämeren rannikkolla ja puhutaan hallitusta rakennelmasta joka on muutostilassa vain jos ihminen niin haluaa.
Kiitos ja anteeksi
Ongelma tästä Ylisen kartoituksesta on tullut tälle saunaseuralle, joka kuvittelee toisarvoisten asioiden liittyvän jotenkin suntiin.
Olette kaikki kolme oikeassa. Pitää tapahtua melkoinen luonnonmullistus, että maailman joet lopettaisivat virtaamisen. Suistoalueet muuttavat aina muotoaan enemmän tai vähemmän riippuen joen koosta ja virtauksen voimakkuudesta.
Joku kehtasi väittää, ettei Suntti ole koskaan ollut osa Perhonjokea. Onhan nykyinen Itämeri (Pohjanlahti) yltänyt aikanaan Perhoon (Suomenselälle) saakka. Joten tietysti Suntti on ollut osa Perhonjoen suistoa.
Nykyisin suiston pienet joet ja purot ovat kuivuneet.
Jäljellä on enää "Veto-ojia" kuten Suntti.
Totta on, että Suntin "kanavaa" on ihminen muokannut useamman kerran, muttei koskaan kunnolla. Sillä aiemmin ei ole ilmeisesti otettu huomioon tekojärven mahdollisuutta ja sen tärkeyttä.
Jos tekojärvi tehtäisiin esittämälläni tavalla, valiten esittämistäni kolmesta vaihtoehdosta parhaan mahdollisen, olisi Kokkojärven ja Kokkojoen tulevaisuus taattu sadoiksi vuosiksi. Maankohoaminen hidastuu koko ajan ja loppuu yllättävän pian.
Korostan vielä sitä, että toki lisävettä voidaan ohjata Perhonjoesta tai Lahdenperästä, mutta onko se tarpeellista. Pitää kartoittaa ja tehdä koekaivaukset.
Mielestäni näen ongelmaksi kaupungin sillat. Tulevatko ne kestämään ruoppauksen aiheuttamat rasitukset. Toinen seikka on keskikaupungin kohdan pengerrykset. Ainakin siltojen kohdalla pitää pengerrykset vahvistaa (tuplata). Uskon, että useimmille riittäsi se, että sillat voitaisiin alittaa soutuveneellä. En näe tarpeelliseksi päästä kaupungin keskustaan moottorikäyttöisillä merikelpoisilla veneillä, mutten sitä vastustaisikaan.
Ja mitä tulee jatkoruoppauksiin, niin on pieni juttu puhdistaa tekojärven pohjaa esimerkiksi 20:n vuoden välein ja ruopata Kokkojoen suistoon kertyvä humusmassa aika ajoin vaikkapa "Alavetelin" pelloille.
Älä viitti taas höperehtiä tuosta Suntista ja Perhonjoesta. Suntti ei oo koskaan ollu osa Perhonjoen suistoa. Koita pitää ees vähän realismia jutuissas.
Ainut konsti saaha Suntti ja Perhonjoki samaan uomaan on mennä vaikka pari miljardia vuotta taaksepäin, sillon Suomiki sijainnu päiväntäsaajalla.
Mitä sitten vaikka vuonna viis perhonjoki on osaltaan laskenut eri uomista mereen? Päähaara on joki ja siitä jakautuvat ovat uomia tai haaroja. Perhonjoki laskee mereen orreksen kohdalta ja piste
-60 luvun lopulla veneellä pääsi pahimmoikseen teollisuuskadulle, nykyinen tehtaankatu. Siis 50 vuotta/cm(max) sitten. Siitä eteenpäin ei ollut enää veneilyä, lähinnä mutailua. Parasta aikaa on kovan etelätuulen seurauksena vedenkorkeus Kokkolalssa n 50,
http://www.itameriportaali.fi/fi/itamerinyt/fi_FI/vedenkorkeus/#locations
jota voi käydä ihmettelemässä ohikulkutien kevyenliikeensillalta. Padon maanpuolen ja meren puolen vedenkorkeusero on muutama 10 cm plussaa maanpuolen eduksi. Näin nopeasti voisi tehdä johtopäätöksen, että tilanne olisi sama kuin -60 lopulla? Maankohoaminen tekeekin johtopäätöksestä kelvottoman ja jos suntinpadot purettaisiin, suntissa torin kohdalla ei olisi varmaankaan vettä?
Tästä pääsenkin siihen ehdotukseen Yliselle, että nyt suntti pitää kaivaa todella syvälle ja torille asti rakentaa vankat betonielementti reunukset, koska se olisi vihon viimeinen(just joo) kerta kun tämä tehdään(perustus betonielementeille, pohjaa voi keskeltä siistiä polkupyöristä yms rojuista vaikka joka vuosi). Reunusta pitäisi porrastaa ilmeisesti koko matkalta, muutoin reunalta vedenpintaan olisi toista metriä,jopa yli 2m? Tällä hetkellä ei vielä sulut olisi välttämättömät,mutta ne tulisi kylläkin muutaman 10 vuoden päästä. Maankohoaminen alueellamme maailman rajuimmasta päästä.
Älä naurata Suntissa uinut!!! Ja miksi toistat tekemiäni ehdotuksia?
Mene uimaan mereen.
Maankohoaminen Suomessa vähenee, mutta jatkuu.
Tämän päivän ennusteiden mukaan merenkurkku umpeutuu ja pohjanlahden perukasta tulee järvi.
Olet oikeassa "Maata näkyvissä". Näin tapahtunee.
Kokkolan edustalla lienee makeavetinen järvi - joskus tulevaisuudessa (about 1000 vuotta), ja vain jos pohjoinen napajäätikkö lopettaa sulamisensa...
Siihen menee kuitenkin "sen verran aikaa", ettei liene tarpeen ryhtyä kuvittelemaan, tai odottelemaan yhden pienen nykyisen Suntin tilaa niin pitkälle, vai mitä? Aika muuttuu...!!!
Eläkäämme tässä ja nyt huomioiden lähisukupolvet, niin olemme tehneet heille lankeavat velvollisuutemme.
"Kokkojoki nyt ja heti - ei tuhansien vuosien taakse..."
Tosi vai vale.
Ykspihlajan Lahdenperästä ei tulla koskaan saamaan suntiin vettä.
Perhonjoen nimi on Kokkojoki, niin ainakin jotkut sanovat.
Kokkojärveä ei ole eikä tuu.
On helpompi järjestää tankkariin miljoonapilkkikilpailut, kuin tekoallasta "koppisen" peloille.
Näin on. Tuli "lyöntivirhe". Laajalahti eikä Lahdenperä.
Suntin nykyiset rumat, lahonneet, haisevat, monenkirjavat, tarpeettomat, epäesteettiset, maahan vajonneet ja vain noin 90:tä Kokkolan asukasta palvelevat kotitarvevarastot pitää räjäyttää heti.
Ovat muuten aivan kauhistattavan rumia ja Kokkolan tulevaan keskustaan täysin sopimattomia.
Nyt on taas iltalääkkeet jääny ottamatta. Käyppä iltalenkillä ja revi samalla alas muutama pirate park mainos, senkin s-p-n.
Kierrä TRK Kaanaanmaantien kautta, niin ne ei sitte sua häiritse.
Yleensä sitä reittiä ajelenkin. Etenkin pari viimeistä kuukautta, kun Vanhaveistämöntietä on korjattu ja työ näyttää jatkuvan.
Muuten kävi kuten viime syksynä ennustin. Ja olen ennustanut vuosikymmenet.
Kun ajetaan rivissä kuin köyhän talon porsaat, ja nastarenkailla, niin kadut ja tiet ovat hetkessä "ruvella" ja uriutuneet.
Siksi maltaita maksavia tietöitä joudutaan tekemään parin vuoden välein.
Ja tämä totuus koskee koko valtakuntaa, ei vain Kokkolaa.
Kysyppä kaupungilta mitä ne tekee siellä, tuskin pelkkää kulumista korjaavat. Tiehän oli kohtuu kunnossa verrattuna muihin Kokkolan teihin
Tuo on tullut kylläkin jo selväksi kaikille,kokko-sitä,kokko-tätä...
Pohjaa pois suntista ja puhdistamo kärrynpyörän eteen, ilman kaidetta....