Miten mahtaa mennä. A ja B on ollut naimisissa koko ikänsä. Heillä ei ole lapsia
Heillä on kesämökki, talo ja käteistä omaisuutta
B kuolee vuonna 1995 ja hän on testamentannut omaisuutensa C:lle .
Perintö on sovittu jaettavaksi A kuoltua.
A menee uudelleen naimisiin D kanssa jolla on lapsia 2kpl . He myyvät A:n talon ja ostavat toisen ja niin edelleen kunnostavat mökkiä sun muuta.
D: llä ei ole omaisuutta.
Pointti: Nyt jos A kuolisi 2011, miten B:n omaisuus lasketaan nykyisestä omaisuudesta. Ja miten omaisuus jaettaisiin.
Tilanne on periaatteessa tosi ja olisi kiinnostavaa tietää, miten lähteä purkamaan omaisuutta.
Heillä on kesämökki, talo ja käteistä omaisuutta
B kuolee vuonna 1995 ja hän on testamentannut omaisuutensa C:lle .
Perintö on sovittu jaettavaksi A kuoltua.
A menee uudelleen naimisiin D kanssa jolla on lapsia 2kpl . He myyvät A:n talon ja ostavat toisen ja niin edelleen kunnostavat mökkiä sun muuta.
D: llä ei ole omaisuutta.
Pointti: Nyt jos A kuolisi 2011, miten B:n omaisuus lasketaan nykyisestä omaisuudesta. Ja miten omaisuus jaettaisiin.
Tilanne on periaatteessa tosi ja olisi kiinnostavaa tietää, miten lähteä purkamaan omaisuutta.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Mitä tarkoittaa tuo sovittu jaettavaksi? A:lla hallintaoikeus omaisuuteen? Silloin hän saa hallita omaisuutta ja käyttää sen tuottoa, ei hävittää omaisuutta. Eikä minun mielestäni tuo talon myyminen onnistu jos kerran puolet siitä on testamentattu tuolle C:lle.
No vaikea kommentoida sitä , kun en ole nähnyt varsinaista testamenttia. Tuli vaan nytten tietoon, että sellainen on.
Varsinaisesti kyseessä on sellainen, että D esti A:N ja C henkilön yhteydenpidon heidän mennessään naimisiin. Ehkä oli rahan perässä, ehkä ei. Mutta siinä välissä kyllä D:n lapsille ostettiin uudet autot sun muuta. Niin epäilen rahan perässä olemista, ikä eroakin kun oli 20 vuotta melkein.
C:llä ei ole ollut A:ta vastaan mitään riitoja. Joten ei hän ole kehdannut mitään kysellä omaisuudesta.
Nytten vaan kun tuli selville sellainen testamentti, niin rupesin itsekin ihmettelemään. Miten jako tapahtuu.
Lisäten:
A siis on mies ja B nainen.
Voihan olla , että jokus 70 luvulla kaikki on merkattu normaalisti miehen nimiin niin ei käytännössä ole tullut vastaan missään asunnon myynnissä perikuntaa. Siitä voi johtua se, että on voinut asuntoja vaihdella kun C:n nimi ei ole tullut esiin. Mutta kai se perunkirjoista selviää, ne on kuitenkin ollut pakko tehdä.
Nykyäänhän varmaan tietoteknisesti kaikki tulisi esiin heti, kun ne on koneelle syötetty.
Mutta eihän mikään ole voinut poistaa C: perimää, koska B on kuollut ja se on joskus ositettu C:lle jaettavaksi, kun aika tulee.
Jos talo on ollut A:n kokonaan omistama, niin saa hän sen silloin myydä, ei se kuulu B:n kuolinpesälle millään tavalla. Ja saa hän muutenkin omiaan lahjoitella. B:n perukirjasta näkyy mitä B on omistanut, ja tätä omaisuutta A ei saa/voi hävittää.
Kysyjä ei kerro, oliko A:lla ja B:llä avioehtoa. Jos ei ollut, niin melko varmasti on B:n kuoltua tehdyssä osituksessa osa talosta tullut B:n kuolinpesän omistukseen. Kesämökki ja käteiset varat luultavasti eivät ole olleet niin arvokkaita että talon puolikkaan arvo olisi voitu kuitata niillä.
Niinpä talon omistavat A ja B:n kuolinpesä yhdessä, jolloin myynnin onnistuminen on kyllä aikamoisen outoa.
Kysyjä varmaankin voi nyt kertoa mahdollisen avioehdon olemassaolosta; sehän muuttaa tilannetta paljonkin.
>>Jos talo on ollut A:n kokonaan omistama, niin saa hän sen silloin myydä, ei se kuulu B:n kuolinpesälle millään tavalla.
Korjaus:
Kun puolisot olivat lapsettomia ja A peri B:n, omaisuuden ositusta A:n eläessä ei voida toimittaa. Tällöin A kyllä voi myydä itse omistamansa talon lupia kyselemättä; hän voisi näin menetellä, vaikka talon olisi omistanut B.
Jos B:llä olisi ollut lapsi (b), A olisi - ennen ositusta - tarvinnut omistamansa talon myymiseen b:n luvan.
Jos A omistanut yksin talon, niin miksi osa siitä olisi tullut B:n kuolinpesän omistukseen? Leski voi kieltäytyä tasingon maksusta jos on varakkaampi.
No wittu, niinpä voikin. Unohdin kokonaan tasinkoprivilegin. Eli itse asiassa B:n kuolinpesään ei ole välttämättä tullut yhtään mitään. Kysyjän kannattaisi siis nyt ihan ekana hommata käsiinsä B:n perukirja.
Eli huutele vain jatkossakin ja minä olen hiljaa. :-)
Joo, koitan päästä lukemaan perunkirjaa.
Mutta sen tiedän , että A ja B olivat yhdessä hankkineet talon ja kesämökin . Ne olivat jo B kuoltua velattomia ja rahaa kyllä oli tilillä. C ei kanssa tarvinnut rahaa joten , ei hän sitä ole pyytänytkään.
Ilmeisesti siinä testamentissa on ollut myös joku omistusoikeus pykälä A:lle , siihen asti kunnes hän kuolee.
Mutta se ei tietysti kumoa B:n puolikasta siltikään.
>> Leski voi kieltäytyä tasingon maksusta jos on varakkaampi.
Lisäys:
Jos perittävä kuolee lapsettomana, leski perii hänet. Tässä tilanteessa leski ei voi toimituttaa omaisuuden ositusta, missä hän kieltäytyisi tasingon antamisesta puolisonsa toissijaisille perillisille.
Jos siis varakkaampi leski haluaa, että hänen pesänsä aikanaan ei mene puoliksi, vaan että hänen omat perillisensä (vaikkapa lapsensa) saavat hänen perintönsä kokonaan, hänen tulee kieltäytyä perinnöstä puolisonsa jälkeen.
Jos omaisuuden ositusta A:n ja B:n välillä ei ollut A:n eläessä tehty, se tehdään (ensin) A:n kuoltua. Tässä osituksessa lähtökohtaisesti A:n varallisuus jaetaan puoliksi A:n sekä B:n oikeudenomistajan eli C:n kesken. (Ositus tehdään, koska A ei B:n testamentin johdosta perinyt puolisoaan.)
Se osa A:n varallisuudesta, joka tässä osituksessa A:lle jää, lankeaa perintönä D:lle. D:n aikanaan kuoltua (ellei A:n testamentista muuta johdu) lähtökohtaisesti puolet D:n pesästä lankeaa perintönä A:n toissijaisille perillisille ja toinen puoli D:n perillisille. Jakosuhteeseen vaikuttaa mahdollinen A:n ja D:n välinen avioehto.
>>Nyt jos A kuolisi 2011, miten B:n omaisuus lasketaan nykyisestä omaisuudesta.
No Niin. Näin testamenttia. B testamenttasi omaisuutensa C:lle . Mutta ensin A saa täyden omistus ja käyttö oikeuden koko omaisuuteen. A kuoltua C perii kaiken myös A henkilön. Mökit ja asunto ja rahavarat on eritelty myös. Mutta kysymys on nytten sitten se, että A meni uudelleen naimisiin. Niin miten B:en omaisuus eritellään jos A kuolee?
Siis kaikki oli eritelty yhteiseksi. Mutta tietty omistusoikeus testamentilla hän saa niitä myydä. Mutta saako hän esim: siirtää omaisuudet uudelle puolisolle D:lle?
Käytännössä hukata B omaisuuden kokonaan.
Hankalaksi menee, kun tietoja tulee tipoittain.
B siis oli testamentissaan määrännyt C:n toissijaiseksi testamentinsaajaksi; ensisaaja oli leski A, joka sai saman oikeuden B:n jäämistöön kuin lapsettoman pariskunnan leski saa lain mukaan.
Tästä seuraa, että B:n kuoltua ei voida toimittaa omaisuuden ositusta, missä A voisi kieltäytyä tasingon antamisesta B:n oikeudenomistajalle C:lle. A:n kuoltua toimitetaan pesänjako, missä A:n varat lähtökohtaisesti puolitetaan (ks. yllä). Toinen puoli lankeaa C:lle, loppuosa lankeaa A:n oikeudenomistajille perintökaaren tai A:n testamentin nojalla.
Jos A on lahjoittanut omaisuutensa D:lle tai tämän lapsille, asiaan voidaan tietyin edellytyksin puuttua. Ks. alla.
Jos A:lla on täysi omistus ja käyttöoikeus niin C ei saa mitään jos A pistää elämän risaiseksi.
Olet oikeassa, kysyin maanmittauslaitoksesta kiinteistötunnuksella mökin nykyistä omistajaa. Se oli uusi vaimo eli D . Omaisuudet on sitten varmaan kaikki siirretty uuden vaimon nimiin. Ei sitten ole A henkilön kuoltua omaisuutta mitä jakaa C:lle , alkuperäisen testamentin mukaan.
>>Ei sitten ole A henkilön kuoltua omaisuutta mitä jakaa C:lle , alkuperäisen testamentin mukaan.
jatketaan kysymystä. Voiko siis A siirtää kaiken omaisuuden D:lle ja sen jälkeen tehdä avioehdon , ettei heillä ole avioikeutta toistensa omaisuuteen? Jolloin voidaan hävittää koko C:en testamentin hyöty.
A:n ja D:n välinen avioehto ei vaikuta A:n pesänjakoon, missä toteutetaan B:n oikeudenomistajan C:n oikeus.
Tämä ei nyt täsmää. Ensin sanot että C on perinyt testamentilla. Sitten sanot että A onkin saanut omistusoikeuden eli C ei ole perinyt mitään.
Jos C on perinyt testamentilla niin A.lla on hallintaoikeus, saa käyttää ja pitää tuoton. A.n kuoltua C.n pitää saada rahassa niinpaljon kuin peri B.n kuollessa. Jos A on onnistunut myymään hallitsemaansa omaisuutta niin sitten C saa niitä myyntirahoja tai tilalle tullutta omaisuutta. Asian selvittelystä on luvassa melkoinen urakka. Jos A on tosiaan siirrellyt uudelle vaimolleen ilman vastiketta omaisuutta jota ei omista asiaan kannattaa puuttua heti. Joko vaatimalla perinnnönjakoa nyt tai jos tuo "Perintö on sovittu jaettavaksi A kuoltua." on testamenttimääräys niin sitten asia puheeksi A.n kanssa. Tämähän ei välttämättä edes ymmärrä toimivansa väärin
>>Tämä ei nyt täsmää. Ensin sanot että C on perinyt testamentilla. Sitten sanot että A onkin saanut omistusoikeuden eli C ei ole perinyt mitään.
Keskinäinen testamentti: Me aviopuilisot jukka ja johanna määräämme täten, että toisen meistä kuoltua toinen puoliso tulee saamaan täyden omistusoikeuden kaikkeen omaisuuteen oli se sitten mitä tahansa. Eikä perillisille ole mitään tilintekovelvollisuutta. Kun jäljelle jäänyt osapuoli kuolee saa johannan sisarentyttäremme noora täydellä omistusoikeudella kaiken pesässä sillä hetkellä olevan.
Eli Johanna kuoli Jukka sai kaiken, mutta Jukka meni uudelleen naimisiin.
Jukan omaisuutta on siirrelty uuden vaimon nimiin, joten myös Johannan omaisuuskin on siirtynyt jukan uuden vaimon nimiin.
Eli nooralta viedään johannan tarkoittama perintökin..
Johanna kuoli 1990. jukka meni uudelleen naimisiin 1991. Kesämökki on siirtynyt uudelle vaimolle puolet ensin 1992 ja loput 1995. Saantotietoa ei ole.
Kiitos vastauksista Nasse-setä. Tuossa yläpuolella se testamentti on, niin soveltuuko siihen juuri tuo PK 3:3.2:n säännös. Siis selvästi on haluttu , että C (noora) ei enää peri mitään.
No nyt täsmää.
Ei sovellu. Siihen soveltuu PK 3:1, nimenomaan 2 momentin viimeinen virke. 2 momentissa lueteltujen sukulaisten sijaan tulee C.
"Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. -> Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.
kiitos vastauksesta Nasse, yksi pointti vielä. Mutta kun kyseessä on tuo viimeinen lause testamentissa: kaiken pesässämme silloin olevan. tyhjentääkö se jotain lahjoitus säännöksistä? Ja kun tuo mökkikin on jo siirretty lopullisesti 1995 , niin taitaa olla myöhäistä vaikuttaa siihen ? Vaikka eihän toissijaissaaja ole tiennyt koko aikana, mitä ensisaaja on tehnyt. Koska ensisaajan ei ole tarvinnut pitää mitään tilinteko velvollisuutta. Porsaanreikä tuo 10 vuotta vai?
>>Ja kun tuo mökkikin on jo siirretty lopullisesti 1995 , niin taitaa olla myöhäistä vaikuttaa siihen ? Vaikka eihän toissijaissaaja ole tiennyt koko aikana, mitä ensisaaja on tehnyt.>Porsaanreikä tuo 10 vuotta vai?
Miten sitten voidaan esim: todeta. Eloonjäänyt puoliso sai suuren varallisuuden , mutta siirsi niitä uuden vaimon nimiin ( millä ei ollut varallisuutta ).
Kun eloonjäänyt kuolee ja hän on se tyhjätasku, niin joutuuko uusi vaimo kenellä on nyt se koko omaisuus niin antamaan tasinkoa ensimmäiseen pesään.
Siis voiko vaatia osinkoa uudelta leskeltä( uudelta vaimolta ). Jos pystytään näyttämään toteen , että alkuperäisen varoilla on tietty omaisuus siirretty uudelle leskelle ja myös hänen varojaan on käytetty kokonaan esim: kesämökin kunnostamiseen.
Käytä oikeita termejä! Kysymys ei ole osingosta, vaan tasingosta.
Vastasin jo aikaisemmin: jos lahjasta on kulunut > 10 v lahjansaajan kuollessa, millään toteen näyttämisillä ei ole merkitystä. Myöhäistä mikä myöhäistä.
>>Kun eloonjäänyt [A] kuolee ja hän on se tyhjätasku, niin joutuuko uusi vaimo [D] kenellä on nyt se koko omaisuus niin antamaan tasinkoa ensimmäiseen pesään [C:lle].
Meni kyllä liikaa spekuloinniksi, kun jatkoin. Kiitos Nasse et luettelit kaikki vaihtoehdot. Noista kun johto päätöksen tekee niin A on tuleva olemaan tyhjätasku.
"Toisaalta D:kään ei peri A:ta, kun mitään perittävää ei ole. Tässä tilanteessa D voi eläessään toimituttaa omaisuuden osituksen A:n toissijaisten perillisten ja itsensä välillä ja tässä toimituksessa vedota lesken tasinkoprivilegiin eli kieltäytyä tasingon antamisesta A:n toissijaisille perillisille."
Väärin. D ei voi toimittaa ositusta toissijaisten perillisten kanssa, vaan A:n jäämistö puolitetaan D:n kuoltua A:n toissijaisten perillisten ja D:n perillisten kesken. Tasinkoprivilegi ei voi tulla sovellettavaksi.
C toissijaisoikeus A ja D:een yhteiseen perikuntaan jollakin tavalla?
Höpsistä! Oikaisumies on seonnut - jos on selvillä ollutkaan. (Tämä kylläkin on ymmärrettävää tapauksen monipolvisuuden huomioon ottaen.)
>>A:n jäämistö puolitetaan D:n kuoltua A:n toissijaisten perillisten ja D:n perillisten kesken.
Kun he ovat nyt 2004 myynyt viimeisen asuntonsa ja ostaneet 2005 asunto-osakkeen D nimiin niillä varoilla. Elikä osto tapahtunut A:an ja kuolleen B:een yhteisillä varoilla. Kuulusiko toissijaissaajan nyt valvoa oikeuttaan ja nostaa kanne, kun kerran tämä tuli tietoon ja 10 vuotta ei ole vielä mennyt?
Oikeuteen pystyisi osoittamaan mökin lahjoituksen 1990 luvulla ja nyt viimeiset varat tähän asuntoon. noin 260000€.. Elikä C oikeudet loukattu
Toistan sen, mitä olen 15.11. esittänyt:
---------------------
>>Ei sitten ole A henkilön kuoltua omaisuutta mitä jakaa C:lle , alkuperäisen testamentin mukaan.
Kävin tässä tapaamassa tämän testamentin ensisaajaa. 20 vuotta mennyt aikaa kun nähnyt viimeksi. Ensisaaja innoissaan kysyi mitä kuuluu ja vastasin, että hyvää. Ennen kuin itse kerkisin kysymään kuulumisia, uusi vaimo eli D tuli väliin ja sanoi: että olen kännissä voinko poistua heti. Koitin sanoa, että en ole . Mutta ei auttanut. Sanoin sitten asian olevan selvä ja poistun.
En ole juonut 3kk mitään ja muutenkin harvoin edes viikonloppuisin.
Ensisaaja on vanha ( 82V )ja hän olisi mielellään puhunut minun kanssani. mutta hän vaan hämmentyi vaimonsa toohotusta, eikä varmaan tuon ikäisenä osannut puuttua asiaan.
Nyt ymmärrän mihin omaisuudet katoaa!!
Täytyy ottaa yhteyttä vaan lakimieheen. kiitos vastauksista.
Tällä hetkellä olen vaan niin hämmentynyt tuosta ulos heitosta. Kuinka joku voi olla noin moraaliton, se jopa auheutti nyt sen käräjille meno mielen. Harmittaa vaan , kun ensisaaja joutuu kärsimään uudesta vaimostaan.