Eilen illalla viesti puhelimeen siskolta: vanhempi veli oli juuri kuollut.
Ei anoreksiaan eikä syömishäiriöön, mutta samalla tavalla hän vuosikausia tuhosi itseään, jätti diabeteksen hoitamatta, joi, syödä mässäsi itsensä ylipainoon jne. Yllättäen sai sydänkohtauksen kaupassa. Sieltä suoraa hätä-ohitusleikkaukseen, vähäksi aikaa kotiin, taas sydänongelmien takia sairaalaan. Läppävika sydämessä, leikattiin. Eilen kuoli komplikaatioihin, nuori mies vielä!
En osaa surra. Me ei oltu vuosiin missään tekemisissä. Se mikä tässä toimi toivottavasti nyt silmien avaajana on se, että kuolema voi tosiaan tulla noin!!!
Mitään et aavista, luulet että voit tehdä mitä vaan kropallesi, kiduttaa miten paljon vaan, kyllä se kestää! En ole sairas!!!
En sano että helppoa tulee olemaan, mutta EN HALUA KUOLLA!!! EN ENENENENEN!!!!!! Mun on yritettävä nyt kaikkeni! Pelkään kuolemaa!!!
Pelkään ruokaa, pelkään syödä, mutta yritän muistaa miten veljelle kävi, ei voi vetää loputtomiin, pää tulee lopulta vetävän käteen!
Kumpa nyt muistaisin tämän, kumpa nyt saisin voimat koottua, PAKKO!!!!
Miks pitää jotain sattua lähipiirissä ennenkuin tajuaa että elämässä ei ole takuita, ruumistaan ei voi loputtomiin rääkätä!?
Ei anoreksiaan eikä syömishäiriöön, mutta samalla tavalla hän vuosikausia tuhosi itseään, jätti diabeteksen hoitamatta, joi, syödä mässäsi itsensä ylipainoon jne. Yllättäen sai sydänkohtauksen kaupassa. Sieltä suoraa hätä-ohitusleikkaukseen, vähäksi aikaa kotiin, taas sydänongelmien takia sairaalaan. Läppävika sydämessä, leikattiin. Eilen kuoli komplikaatioihin, nuori mies vielä!
En osaa surra. Me ei oltu vuosiin missään tekemisissä. Se mikä tässä toimi toivottavasti nyt silmien avaajana on se, että kuolema voi tosiaan tulla noin!!!
Mitään et aavista, luulet että voit tehdä mitä vaan kropallesi, kiduttaa miten paljon vaan, kyllä se kestää! En ole sairas!!!
En sano että helppoa tulee olemaan, mutta EN HALUA KUOLLA!!! EN ENENENENEN!!!!!! Mun on yritettävä nyt kaikkeni! Pelkään kuolemaa!!!
Pelkään ruokaa, pelkään syödä, mutta yritän muistaa miten veljelle kävi, ei voi vetää loputtomiin, pää tulee lopulta vetävän käteen!
Kumpa nyt muistaisin tämän, kumpa nyt saisin voimat koottua, PAKKO!!!!
Miks pitää jotain sattua lähipiirissä ennenkuin tajuaa että elämässä ei ole takuita, ruumistaan ei voi loputtomiin rääkätä!?
Vastaukset 3
Vanhimmat
otan osaa veljesi puolesta.
Ja niin, sehän se anoreksiassa onkin, että kaikki on hienosti kunnes yhtäkkiä ei olekaan. Yhtäkkiä elämä vilahtaakin silmien edestä. Että kannattaa hakea apua vaan heti kun tilaisuuden saa! Oikeassa olet, ei se ruumis kaikkea kestä.
eipäs yleistetä,vuosien kokemus anoreksiasta,jonka kanssa elän ja vieläpä onnellisesti,olen näet tyytyväinen itseeni. Mitään en ole menettänyt!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Niin, kumpa vaan tämä järki nyt säilyis päässäni enkä antais anoreksian taas voittaa! Välillä se vaan on niin vaikeaa...
Mua ottaa niin päähän kaikki nämä kirjoitukset kuinka mun on laihduttava 5 kiloa - kymmenen kiloa - paljon! Ei se laihuus tuo onnea, kyllä se muualta on löydettävä sen olen itsekin katkerasti kokenut!
Voi luoja kun nyt vaan sais voimaa jaksaa voittaa tää ja saada ELÄÄ!!!!!!!!!!!!!
Ja kiitos osanotosta