Mitäköhän koiran mielessä liikkuu seuraavassa tilanteessa, joka toistuu lähes joka risteyksessä?
Kuljen kahden koirani kanssa, ja tulemme risteykseen. Toinen koiristani tekee olettamuksen että käännymme johonkin suuntaan, ja aloittaa hirveän ryntämisen valitsemaansa suuntaan. Ei siis mitään agressiivista riehumista, pyrkii vaan kaikin voimin tiettyyn suuntaan. Suuntavalinnalla ei välttämättä ole mitään loogista selitystä, ei siis välttämättä pyri kotiin tai suuntaan johon olemme ennen kääntyneet. Tiedän, ennakoimalla voin välttää tilanteen mutta en aina jaksa muistaa ottaa hihnaa lyhyelle joka risteyksessä. Miksi koira tekee näin? Epävarmuuttako vai mitä?
Kuljen kahden koirani kanssa, ja tulemme risteykseen. Toinen koiristani tekee olettamuksen että käännymme johonkin suuntaan, ja aloittaa hirveän ryntämisen valitsemaansa suuntaan. Ei siis mitään agressiivista riehumista, pyrkii vaan kaikin voimin tiettyyn suuntaan. Suuntavalinnalla ei välttämättä ole mitään loogista selitystä, ei siis välttämättä pyri kotiin tai suuntaan johon olemme ennen kääntyneet. Tiedän, ennakoimalla voin välttää tilanteen mutta en aina jaksa muistaa ottaa hihnaa lyhyelle joka risteyksessä. Miksi koira tekee näin? Epävarmuuttako vai mitä?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Se haistaa jotain........
En usko, että koira erityisemmin tekee mitään olettamuksia siitä mihin suuntaan risteyksestä olisitte kääntymässä. Kuulostaa enemmänkin siltä, että koira haistaa/näkee/kuulee toisesta suunnasta jotain mielenkiintoista jota kohti se haluaisi lähteä. Toinen koira vain tottelee tässä tilanteessa paremmin, ja käyttäytyy niin kuin haluat. Kouluttamalla saa sen toisenkin koiran olemaan rynnimättä risteyksissä.
Miten sinä ilmaiset, minne suuntaan olet menossa? Nyt koira voi vaikuttaa valintaan ja pyrkii siihen. Ehkä joskus olette menneet sen valitsemaan suuntaan, kun se on sinne innokkaasti kiskonut? Eli on saanut palkaksi tahtomansa tekemällä niin, joten se yrittää sitä uudestaankin. Tee seuraavaksi niin, että menet toiseen suuntaan, kuin minne koira kiskoo. Kiskomalla koira ei pääse sinne, minne se tahtoo. Pätee ihan kaikkeen... Kiskomalla eteneminen lakkaa, suunta vaihtuu tms. koira ei pääse haluamaansa paikkaan tai suuntaan. Jos koira esim saa jonkun iiiihanan hajun, ei se hajua pääse nuuskimaan vetämällä. Voit opettaa sen ilmaisemaan halunsa esim istahtamalla ja olan yli vilkaisulla (pyyntö) ja sitten voit antaa koiralle luvan edetä nuuskimaan. Näin ainakin nuuskuttelulenkeillä.
Opeta koirille vasen ja oikea. Niillä voit ennakoida risteyksiä ja ilmaista koirillesi minne suuntaan olet menossa. Koirilla ei ole päätösvaltaa suunnanvalinnassa, ellet ole siihen lupaa antanut.
Tällaisia ajatuksia mulle tuli tällä kertaa :)
Ei ole kysymys haju- eikä näköhavainnoista. Ne kiskomiset on erikseen :D.
Joobax on varmaan oikeassa siinä, että joskus olemme menneet siihen suuntaan jonne koira on vetänyt (koska todellakin olimme sinne menossa), ja koira on näin saanut palkinnon. Yleensä kuitenkin pysähdyn kun kiskominen alkaa, vaikka suunta olisi oikea.
Tilanne on vaikea kirjoittamalla kuvailla, pitäisi nähdä tilanne. Koiran suunta"valinnalle" ei oli mitään loogista selitystä. Kuvitellaan pellolla oleva tie jonka päässä on y-risteys, eli tie jakaantuu kahdeksi. Molemmat tiet ovat identtisia eikä kumpaakaan kautta pääse nopeammin koiran haluamaan paikkaan. Koira kävelee ihan nätisti kunnes pääsemme risteykseen. Siinä se alkaa vetämään hulluna sattumanvaraiseen suuntaan, oikealle tai vasemmalle. Miksi ihmeessä? Kun sitten en päästäkään löysää tai pysähdyn, niin se katsoo minua vähän luimistellen ikäänkuin "joo joo isäntä, mä tein sen taas, sori". Sitten matka jatkuu taas ihan mukavasti seuraavaan risteykseen asti.
Koirat osaavat oikean ja vasemman, ainakin niin että ne havahtuvat ja katsovat minua kun avaan suuni ja voin kädellä näyttää suunnaan. Tämäkään ei välttämättä poista kiskomista. Kokeeko koira sitten jotain epävarmuutta risteyksissä? Ikään kuin että pakko päästä nopeasti pois, ihan sama minne kunhan pois risteyksestä. Hmm..mene ja tiedä.
"Kuvitellaan pellolla oleva tie jonka päässä on y-risteys, eli tie jakaantuu kahdeksi. Molemmat tiet ovat identtisia eikä kumpaakaan kautta pääse nopeammin koiran haluamaan paikkaan."
Ne tiet voi meidän ihmisten silmin näyttää olevan tismalleen identtiset, mutta ei koiran näkökulmasta. Toisella reitillä saattaa olla joku hyvin pienikin juttu miksi sinne halutaan, jotain mikä ei meille ehkä missään välissä selviä (vaikka sitä tietä mentäisiinkin).
Koira ei tosiaan tarvitse montaakaan toistoa oppiakseen joitakin asioita. Ehkä se on muutaman kerran päässyt vetämällä sinne minne haluaa ja nyt se olettaa, että jollei muuta ilmoiteta (eli sinä et ehdi ennakoimaan), niin on sen homma ainakin ehdottaa reitinvalintaa. En oikein jaksa uskoa, että koira kokisi risteystä epämiellyttävänä tai oloaan sellaisessa epävarmaksi. Vai näyttääkö se epävarmalta jos vain pysähdyt seisomaan risteykseen (seisot vain hetken, ja vasta sitten jatkat matkaa)? Jos koira näyttää tässä tilanteessa pelokkaalta ja epävarmalta, niin ehkä sitten muuten se todennäköisesti vain haluaisi mieluummin toiselle tielle kuin toiselle (vaikka ei varsinaisesti olisi hajun tms perään vetämistä, niin toinen tie voi silti vaikuttaa sen mielestä kivemmalta vaihtoehdolta).
Luulisin ongelman ratkeavan ihan vain sillä, että yksinkertaisesti opetat koirillesi, että sinä päätät risteyksissä suunnat. Ei koiralle toki tarvitse joka risteyksessä sanoa mihin suuntaan mennään, ainakin meillä koira hidastaa ja odottaa kunnes näkee selvästi joko olemuksestani tai teostani mihin mennään. Ainoastaan kun se on irti ja menee edelle niin silloin risteyksissä annan sanallisen ohjeen tai merkin kumpaan kääntyä (koira ei siis kulje kaduilla irti vaan metsässä poluilla ja metsäteillä), mikäli se voi mielestäni mennä edellä. Jollen sano tai näytä mitään se odottaa kunnes näkee kumpaan suuntaan olen menossa.
"Kuvitellaan pellolla oleva tie jonka päässä on y-risteys, eli tie jakaantuu kahdeksi. Molemmat tiet ovat identtisia eikä kumpaakaan kautta pääse nopeammin koiran haluamaan paikkaan."
Ne tiet voi meidän ihmisten silmin näyttää olevan tismalleen identtiset, mutta ei koiran näkökulmasta. Toisella reitillä saattaa olla joku hyvin pienikin juttu miksi sinne halutaan, jotain mikä ei meille ehkä missään välissä selviä (vaikka sitä tietä mentäisiinkin).
Koira ei tosiaan tarvitse montaakaan toistoa oppiakseen joitakin asioita. Ehkä se on muutaman kerran päässyt vetämällä sinne minne haluaa ja nyt se olettaa, että jollei muuta ilmoiteta (eli sinä et ehdi ennakoimaan), niin on sen homma ainakin ehdottaa reitinvalintaa. En oikein jaksa uskoa, että koira kokisi risteystä epämiellyttävänä tai oloaan sellaisessa epävarmaksi. Vai näyttääkö se epävarmalta jos vain pysähdyt seisomaan risteykseen (seisot vain hetken, ja vasta sitten jatkat matkaa)? Jos koira näyttää tässä tilanteessa pelokkaalta ja epävarmalta, niin ehkä sitten muuten se todennäköisesti vain haluaisi mieluummin toiselle tielle kuin toiselle (vaikka ei varsinaisesti olisi hajun tms perään vetämistä, niin toinen tie voi silti vaikuttaa sen mielestä kivemmalta vaihtoehdolta).
Luulisin ongelman ratkeavan ihan vain sillä, että yksinkertaisesti opetat koirillesi, että sinä päätät risteyksissä suunnat. Ei koiralle toki tarvitse joka risteyksessä sanoa mihin suuntaan mennään, ainakin meillä koira hidastaa ja odottaa kunnes näkee selvästi joko olemuksestani tai teostani mihin mennään. Ainoastaan kun se on irti ja menee edelle niin silloin risteyksissä annan sanallisen ohjeen tai merkin kumpaan kääntyä (koira ei siis kulje kaduilla irti vaan metsässä poluilla ja metsäteillä), mikäli se voi mielestäni mennä edellä. Jollen sano tai näytä mitään se odottaa kunnes näkee kumpaan suuntaan olen menossa.
jep, nimittäisin tuota tilaa "laitakammoksi".. eli kulkee normaalisti varmaan kahdesta koirasta ulompana? ja yleensä siis tien reunassa, pitäen tien reunaa oikeana paikana kävellä, ja kun se reuna katoaa, koiran suunnat ovat hukassa..
Mulla koira teki tuota, kun tottuivat aina samassa järjestyksessä kulkemaan, auttoi kun opetettiin "följa" eli kulkeminen oikealla puolella, följatessa ei risteys panikointia, mutta vasemmalla puolella kulkiessa jatkui ´vaivaiset 13v. :) tosin sitä paniikkia ei tietenkään ollut jos koiran otti sivulle ja seurautti risteyksen yli.. ja kyllä se panikointi hieman lieveni harjoituksella, eli ei enää yrittänyt joka suuntaan kiskoa, ehdotteli vain kevyesti että "tuonneko"
eikä sitten todellakaan johdu siitä että ohjaaja olisi epävarma, koira haistaisi jotain jne.. vaan ihan siitä että on oppinut tietyn paikan kulkea, kuten ei teilläkään ole koko käytöstä olemassa jos otat koirat seuraamaan
jatkanpa vielä kysymällä että "ongelma" lienee nimenomaa kun ollaan ylittämässä risteystä? ja koirat kulkee ns.pitkällä remmillä?
Aika hyviä pointteja nämä kaksi viimeisintäkin. Juuri niin kuin laitakammo arvelikin, niin pitkällä remmillä mennään, lähinnä sen takia että yleensä kävelemme hiekkateitä enkä pidä sitä niin tärkeänä että ovat koko ajan käskyn alla. Ihan nätisti menee näinkin, paitsi risteyksissä. Ja kyllä, kun olemme ylittämässä risteytystä. Kai se on vaan ennakoitava ja toistettava esim. seuraamista jonkin aikaa tästä eteenpäin. Tämä on vähän tällainen hassu, ehkä hölmökin koira, joka saattaa kehittää outoja käyttäytymiskaavoja ihme jutuista. Toisaalta se on kyllä nopea oppimaankin joten tyhmä se ei ole, vaikka hömelö.
Sepä se, kun on nopea oppimaan, oppi senkin että tuossa reunassa on se oikea paikka kulkea..ja totta koiran mieli pysyy rauhallisena, kun vain jaksat antaa ohjeet miten risteyksessä toimitaan.. meillä joko seurattiin, tai jos pitkällä remmillä, niin kehoitus "eteen" helpotti kummasti..
Toinen koirani olettaa lähes koko ajan että kulkemallamme alueella liikkuu muitakin koiria ja nostaa päätänsä tiettyjen polkujen kohdalla. Miksi se olettaa? Yksinkertaisesti siksi että on tavattu muita koiria näillä teillä ja poluilla. Koiran olettamus ei liity välttämättä positiivisiin kokemuksiin vaan usein negatiivisiin.
Toinen koiramme olettaa löytävänsä jäniksen paskoja nurtsilta ja suuntaa nurtsille mutustamaan. Kaikenlainen mutustamiseen liittyvä on positiivista tälle yksilölle. Tämä yksilö ei paljon sivuilleen vilkuile jatkaa kävelyjä jollei estetä, aina sinne suuntaan mistä syötävää on löytynyt.
Olettamus tämäkin, isäntä ottaa naulakosta kilahduksen saattelemana avaimen sitten koirat onkin pystyssä jo ja uloslähdössä. Ne ei tienneet vaan olettivat pääsevänsä ulos = positiivista olettamusta.
"Olettamus tämäkin, isäntä ottaa naulakosta kilahduksen saattelemana avaimen sitten koirat onkin pystyssä jo ja uloslähdössä. Ne ei tienneet vaan olettivat pääsevänsä ulos = positiivista olettamusta."...juu ja joskus itse vahvistaa/ohjaa olettamusta käytöksellään. Esim. jos luule pääsevänsä ulos se toljottaa ovella valmiiksi lähtöä jne.
Siltinkin lähtökohta on ärsyke, johon tulee opittu tai totuttu vaste. Eli koira toimii ärsykkeiden johdattamana, joista muodostuu jotain totuttua
(ärykkeet ääni, haju, näkö jne.)
Esim omat koirat seuraa mitä teen. Otan kengät kun olen lähdössä ulos. Koira luulee tämän visuaalisen ärsykkeen johdattaman, että pääsee ulos, jos ei tällä kertaa pääsekään, se seuraavalla kerralla hieman epäröi ja tarvitsee/odottaa vahvistusta ulospääsyyn.
Näin koiraa on helppo "ohjelmoida" jos tarvitsee muuttaa käytöstä toiseen. (epävarmuus)
Ap.n tapauksessa voi koiralla olla syy mikä vain, koska ainakin meillä on aina jos koirilla on epäselvää reitistä, vaikka risteävässä alueessa, niin kysyvästi katsoa ohjaajaa ja sen päätöstä.
Koiraa ohjaa kokemus tai, jokin mitä ei ole valmis tai halua kohtaamaan. Eli luottamus tai koulutus kysymys mahdollisesti. Miksi? Koska koira, joka luottaa tai on koulutettu jokin tapa seurata, eli säntää tai pyri mihinkään ominpäin, vaan johdateltavasti
Koiralle on hyvä säilyttää myös omaaloitteisuutta ja "omia mielipiteitä" eihän kukaan robottia halua. :)
Itse yleensä sanon koiralleni reitin mutta joskus teen toisinkin päin annan koirani valita sen..tosin kerran päädyimme uimarannalle eikä kiireen häivää koira ei suunnittele reittiä järkevästi eli menisi ympyrän tunnin aikana ja saattaa tulla kotiin samaa reittiä mikä on tylsää. Siksi en usein antanut omaa reittiä valita mutta hauska katsoa minne mennään ;)
Minua hämmästyttää koiran kyky oivaltaa pysäkit ja niiden merkitys että siinä voi seistä mutta jos jossain muualla seistään varoittaa heti ellei ihmiset ole pysähtyneet juttelemaan koiran kera tai muuten. Koirat seuraa hienosti ympäristöä..ja välillä se yllättää mitä ne huomioi.
Yhden kerran varoitti että ihminen meni autoon mutta auto ei lähtenytkään liikkeelle joten koirani alkoi varoittamaan autosta ja ei ollut haukkuherkkä eikä muuten haukkunut autoja. Koirat kiinnittää huomiota poikkeavuuksiin.
samoin ne seuraa puhetta ja huomaa omat maneerinsa kun terrieri alkaa reagoimaan johonkin sanaan samalla tavalla. eli venuttelee kun sanot vieraalle että eiköhän se ole tässä nähdään taas..ja olette menossa pois :)
Tämä tekee koirista mielenkiintoisen..tarinoita riittää pilvin pimein.
Siellä on joku kulkenut ja koiran mielestä mielenkiintoisempi reitti. Hajuaisti. :)
Oma koirani halusi aina mennä eläinkauppaan..eli veti toiselle puolelle tietä pelkät portaatkin haisteltaviksi riitti.
Koirillakin on omia näkemyksiä hyvästä reitistä. Ja toista koiraasi kiinnosti jonkun haju toista ei..yksilöllistä mikä vetää ihan niinkuin ihmisilläkin.
rtyuiopåyhuio, käytös ei todellakaan johdu hajusta. Tämä oli (huom. oli) jokin outo tapa jonka se oli jostain syystä omaksunut. Edelleen se tekee joskus niin, mutta yleensä nykyään hidastaa vauhtia ennen risteystä ja katsoo minuun kysyäksenn minne mennään. Jee :)