Tonttimme yksi nurkka on vähän vetinen, kun pihalle tullut sadevesi valuu sinne. Sen poisjohtaminen vaatisi vähän järeämpiä toimia. Helpolla pääsisi, jos laittais pienen reikäkannellisen kaivon sinne nurkaan ja vetää siitä putkella lähimpään salaojakaivoon. Sitä kauttahan ne vedet menisivät salaojaputkia pitkin kunnan viemäriin. Voiko niin tehdä, onko vaaraa talolle? Onko kunnan isillä jotain sitä vastaan? Sadevesiputkiin niitä ei oikastaan pysty johtamaan koska kaatoa ei tule tarpeeksi.
Pintavettä salaojaan?
fasdfsdfdafasdf
156505
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ei missään nimessä pintavesiä talon salaojiin.
Ne nimittäin toimivat toisinkin päin, elikkä kuivassa hiekkatäytössä painavat vettä ulospäin perustusten viereen jos sitä jostain muualta tulee putkea pitkin.
Hukkuuhan se vesi pihasta joo, mutta ei ole oikein tarkoituksen mukaista lisä kastella maata perustusten ympärillä. Ainakaan salaojilla joiden pitäisi kuivattaa maata samassa paikassa.
Kunnanisistä mie en tiiä, mutta RakMk C2 kohdassa 2.2.1 todetaan: Rakennuksen salaojajärjestelmään ei saa johtaa pintavesia tai katoilta valuvia vesiä.
Tästäpä voi mennä toiseen asiaan, miksi vaaditaan, että sokkelin reunoissa pitää olla salaojasoraa? että mahdollinen pintavesi pääsee valumaan salaojiin ja anturan alle, vai.
Tosin ei meillä valu, kun on kaatoa riittävästi ja tiivistä maa-ainesta sokkelilevyä vasten, maa on kuivaa jo parin sentin syvyydestä rankkasateen jälkeenkin.
Ai että pitäisi tuulettua, niin mikä?
Joo ihmettelen samaa että kun pitää laittaa karkeaa soraa sokkelin vierustat täyteen joka laskee välittömästi pintaveden läpi valumaan juuri sinne salaojaan, mutta putkea pitkin se vesi ei saa sinne valua..! Ja totuushan on että salaoja on niin alhaalla että se on aina märkä joka tapauksessa, se vaan johtaa liian veden pois ennen kuin siitä tulee rakennukselle ongelmia.
Tottakai varmuushan on kuitenkin aina vara parempi.)
Ei mitää ongelmaa ole, jos putkitus on hyvä minimi halkaisija 10 cm ja kaato ohjeiden mukainen muistaakseni oli 5 mm / 1 metrille. Hyvin on toiminut jo 15 vuotta sokkelissä on myös patolevy se ( nappulevy). Sadevesi menee ränneistä salaojien tarkistuskaivoihin joka nurkalla. Samalla se huuhtelee putkiston hyvin aina kun sataa.
Ja salaojiisi menee kaikki katolta tulevat roskat ja puiden lehdety.
Mikä kumma siinä on, ettei voida rakentaa ohjeiden mukaan. Voihan se oilla, että jollekin ei tule ongelmia vääristä ratkaisuista, mutta ei niitä pidä toisille suositella.
No ei mene roskat eikä lehdet joka kaivossa on ritilä suppilot ja ne pienet roskat jotka menevät niistä läpi huuhtoutuvat laskuojaan asti joka kerta, kun sataa vettä.
Tietysti pitää olla laskua vähintään 5mm metrille ja 10 cm halkaisijalla olevat
salaoja putket toimii.
Koko salaoja on kirosana. Jossakin vaiheessa se lakkaa toimimasta. Viimeistään silloin rakennus pilaantuu.
Maan alle valetut betonirakenteet kostuvat aina. Patolevyt ja salaojat saattavat estää aikansa veden pääsyn betoniin. Mutta se höyrymäinen kosteus pysyy siellä alhaalla. Ja betonihan imee kosteutta.
HÖPÖ HÖPÖ ei kostu eikä lakkaa toimimasta, jos niitä huolletaan.
Miten tarkistat salaojien kunnon? Jos vesi menee letkulla läpi, voi silti olla ettei vesi tule ojaan maasta, on putken seinämät tukossa.
Parempi suosia vähähuoltoisempia rakenteita, ovat varmempiakin.
No ihantyöntämällä puulausletkun läpi joka kulmalla olevasta tarkistuskaivosta toiseen. Vesisuihku työntää mahdolliset roskat edellään pois. Tupla salaoja putki 110 on peitetty singelillä noin 50 cm paksuudelta. Sama huuhtelu tehdään kokooma kaivosta purkuojaan asti joka vuosi. Onko liian kova homma?
Pintavesiä ei tule johtaa talon salaojitusjärjestelmään, lisäämään kosteuskuormitusta. Ränneille oma järjestelmä tiivisteellisillä putkilla, kuten rakennustapaohje kertoo.
Pystysalaojitus on varmistus estämään mahdollinen vedenpaine vedeneristeen päällä ja on erittäin tärkeätä. Tiiviillä 200 mm kerroksella ulospäin luiskattuna pyritään sadevesiä ohjaamaan talosta poispäin ja sekin on tärkeä toimenpide kokonaisuuden kannalta.
Perustusten pysyminen kuivana ja myös automaattinen kuivuminen mahdollisesti kastuessaan on lopputuloksen kannalta ratkaisevaa.
Näistä toimenpiteistä tulee tietysti kustannuksia, joissa ei kuitenkaan ole järkevää säästää, muuten ongelmat voivat tulla myös terveydelle vaaralliseksi.
Salaojitusremonttien yhteydessä sitten saadaan kätevästi myös päivitettyä lämmöneristys ja sijoitetut rahat on saatavissa takaisin jo lämmityslaskussakin.
Suunnittelu on tärkeä vaihe aina rakentaessa ja korjatessa vieläkin tärkeämpää. Kokonaisuuksien ymmärtäminen tulee olla suunnittelijallakin hallussa, mikä on meillä Suomessa aivan liian harvinaista.
Kyllä noita huoltofirmojakin löytyy... kuuklaa vaan salaojakuvaus niin löytyy...
Entäs pieni pumppu sinne alimpaan kohtaan rakennettavaan kaivoon, josta sitten vedet oikeaan paikkaan. Ei liene kovin vaikae tai kallis ratkaisu tähän.
Ööö... Eiks sitä sokkelia eristetä sieltä ulkoa jonkin matkaa? Elikkä tulee routalevyä x metrimäärää x vahvuus . Tästä ei vesi läpi valu ja kun ulottuu sen salojasora / singelikaistaleen yli, niin eipä pääse pintavedet sokkelin viereen valumaan, vai?