kuiva puu huonompi kuin märkä??!??!

KUKA USKOO TOTA?

33. Kuivaa kaikki takkaan ja leivinuuniin menevä polttopuu kunnolla. Näin saat samasta puusta enemmän lämpöä. Märkää puuta ei kannata polttaa, koska kuivan puun palaminen on tehokkaampaa, päästöt ovat pienemmät ja lämmitysteho suurempi kuin kostean puun. Kuivan puun tunnistaa siitä, että klapit helähtävät, kun niitä lyödään yhteen.

Lukijan kommentti: Tämä ohje on täyttä puppua. Kuivassa puussa säästää toki kuivausenergiaa JOS puu on kuivattu ulkona. Mutta sen lämpöarvo on pienempi poistuneiden tärpättien ym puun omien liuottimien johdosta. Lisäksi puusta irrotessaan kosteus parantaa palokaasun lämmönjohtavuutta uuniin ja puu palaa rauhallisemmin jolloin palokaasut ei mene harakoille vaan palaa pesässä. Kaikenkaikkiaan märkä puu on reilusti tehokkaampi kuin kuiva. Tästä johtuen esim kuivaamokuivattu teollisuuden jätepuu on halpaa mutta huonoa lämmityspuuta. Puolikoskea koivuhalko antaa reilusti enemmän energiaa verrattuna esim kuivattuun mäntyklapiin.

http://www.saasto.fi/Koti.php

37

5540

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • --------------

      Onhan se mahdollista, mutta miten hemmetissä ne märät puut saadaan syttymään, vuoden vanhat klapit syttyy hyvin mutta ei tuoreet märät.
      Jos kuivat jätepuut imeyttää jäteöljyssä niin lämpöarvo on varmasti huippuluokkaa, kuka uskoo tämän.

    • 17+16
    • Jokainen tavallaan

      Puuhan pitää olla kuivaa kun sitä polttaa, mutta sisällä talossa puiden kuivattamisessa ei ole mitään hyötyä.

      Naapurini esim. tuo sisälle taloonsa aina syksyisin n. 4 kuutiota märkiä puita kuivamaan, jota sitten alkaa talvella poltella. Ei järjen hiventäkään.

      • ml213.

        Niimpä. Puun kosteuden vaikutuksen palamisreaktioon voi havaita kun tarkastelee hormia. Juuri palamattomat kaasut likaavat hormin ja palamattomuus monasti liittyy juuri kosteuteen.

        Kostean puun polttamiseen liittyy läheisesti harvakaasuisuus eli vedon tulee olla voimasta, joka taas harventaa kaasutiheyden ja näin täydellinen palaminen on mahdotonta.

        Mitä aloitukseen tulee, niin hän kirjoittanee leikkimielellä.


      • Kuivaa puutaa

        Minä ainakin vien aina ajoittain pannuhuoneen seinälle puita loppukuivumaan. Sitten ne palavat paremmin puukattilassa, kun ovat täysin kuivia ja lämpöisiä.


      • puupää.

        Rohkenen olla erimieltä. Se on totta että se veden haihduttaminen puista vie saman määrän energiaa teki sen sitten takassa tai talon sisätiloissa. Mutta jos sen tekee takassa niin palamislämpötila laskee jolloin osa palavista aineista ei pala vaan menee palamattomina piipusta.

        Jos puut kuivaa olohuoneen lattialla niin energiaa menee vain veden haihduttamiseen, mutta palamislämpö on korkeampi -> puusta saadaan "kaikki" poltettua.


      • Kuivaa puutaa kirjoitti:

        Minä ainakin vien aina ajoittain pannuhuoneen seinälle puita loppukuivumaan. Sitten ne palavat paremmin puukattilassa, kun ovat täysin kuivia ja lämpöisiä.

        Kuivan ja lämpimän puun kaasuuntumiseen ei tarvita erikoisen paljon ilmavirtausta,- vaan lämpö riittää kaasuunnuttamaan puun ja näin ilmamääriä voidaan säätää vain hapettamiseen eli parhaan mahdollisen palamisreaktion saavuttamiseen.

        Taas kylmien ja erikoisesti kosteiden puiden polttamisessa ilmavirtauksella pyritään kaasuunnuttamaan puu ja näin koko palamisreaktio on mahdoton säätää. Palamiskaasut muodostuvat harvaksi suuren ilmamäärän johdosta ja oman haittansa tuo vielä vesihöyry kaasuuntumiseen.


      • Klapi t
        Kuivaa puutaa kirjoitti:

        Minä ainakin vien aina ajoittain pannuhuoneen seinälle puita loppukuivumaan. Sitten ne palavat paremmin puukattilassa, kun ovat täysin kuivia ja lämpöisiä.

        Sitä minäkin ihmettelen näitä järjen jättiläisiä . . Pino kattilan viereen ja mutama klapi sytykkeeeksi pannun pälle ?


      • loppukuivumaan
        Kuivaa puutaa kirjoitti:

        Minä ainakin vien aina ajoittain pannuhuoneen seinälle puita loppukuivumaan. Sitten ne palavat paremmin puukattilassa, kun ovat täysin kuivia ja lämpöisiä.

        > vien aina ajoittain pannuhuoneen seinälle puita loppukuivumaan

        puukattilan tuottamaa lämpöä käytät puun kuivaamiseen


      • loppukuivumaan kirjoitti:

        > vien aina ajoittain pannuhuoneen seinälle puita loppukuivumaan

        puukattilan tuottamaa lämpöä käytät puun kuivaamiseen

        Haittaako tuo sitten? Eli kuinka paljon tuosta lämmöstä tulee normaalisti hyötykäytettyä.

        Periaatteessa puunkuivatus sisällä olisi paras ratkaisu näin talvella. Ilmankosteus nousisi. Sääli vaan, että ne elukat, sotku ja vähäiset tilat...


    • Näin oli

      Sota-aikana, kun ukot oli poissa, niin akat märillä puilla halkaisivat muurin pakkasilla.

      • karjalanpoika

        Eikö ne saaneet syttymään niitä märkiä puita, kun piti mätkiä suutuspäissään muurit rikki?


    • Kova jätkä

      Kaikenmailman kahjot väittää että märkä puu on tehokkaampaa polttaa kun kuiva.Kuivassa puussa(n20%) on tehoa4 kw/kiloakohti tuorreessa puolet siitä.Tunsin kerran kaverin joka kasteli puut ennen polttamista että palaa kauan,lataamoon joutui aikanaan,että sellainen tapaus

      • Hävetkää

        Olihan taas provo ? ja tähän taas lankesitte aina joku pölvästi keksii ja vielä tekin tähän?


      • ml213.
        Hävetkää kirjoitti:

        Olihan taas provo ? ja tähän taas lankesitte aina joku pölvästi keksii ja vielä tekin tähän?

        Lie aloitus provo tai ei, mutta tuon saman käsityksen puun polttamisesta olen kuullut monelta muultakin ihmiseltä.

        PS.
        Jos märät puut palavat pidempään, niin tämä ei tarkoita parempaa hyötysyhdetta.


      • Vanha tieto
        Hävetkää kirjoitti:

        Olihan taas provo ? ja tähän taas lankesitte aina joku pölvästi keksii ja vielä tekin tähän?

        Tällaiset vain osoittavat aina näiden keskustelupalstojen tason. Sääli huomata ihmisten tietämyksen tason. Väitetään jotain huuhaata aivan täysillä varmana tietona.


        Mutta kuivaa koivua se olla pitää. Kuka sitä sekapuuta polttaa!


      • Vanha tieto kirjoitti:

        Tällaiset vain osoittavat aina näiden keskustelupalstojen tason. Sääli huomata ihmisten tietämyksen tason. Väitetään jotain huuhaata aivan täysillä varmana tietona.


        Mutta kuivaa koivua se olla pitää. Kuka sitä sekapuuta polttaa!

        Itse olen lämmitellyt saunaa sekapuulla. Lähinnä vaahteraa, tammea ja koivua... Ihan hyvin on sauna lämmennyt. Ajattelin nyt talven tullessa, pistää samaa sekapuuta takkaankin. Eiköhän se siellä lämpene.


      • ml213.
        Vanha tieto kirjoitti:

        Tällaiset vain osoittavat aina näiden keskustelupalstojen tason. Sääli huomata ihmisten tietämyksen tason. Väitetään jotain huuhaata aivan täysillä varmana tietona.


        Mutta kuivaa koivua se olla pitää. Kuka sitä sekapuuta polttaa!

        Loppujen lopuksi sillä ei ole väliä mitä puuta polttaa, koska jokaisen puun energia määrä kiloa kohti on lähes sama. Mutta, jos otat haapaa tai koivua saman tilavuus määrän, niin huomaat heti eron painossa ja siten energia määrässäkin.


      • Vanha tieto
        ml213. kirjoitti:

        Loppujen lopuksi sillä ei ole väliä mitä puuta polttaa, koska jokaisen puun energia määrä kiloa kohti on lähes sama. Mutta, jos otat haapaa tai koivua saman tilavuus määrän, niin huomaat heti eron painossa ja siten energia määrässäkin.

        Ja näille kahdelle aivan tiedoksi, että tuo viimeinen lause oli tarkoitettu sarkastiseksi kommentiksi...

        Mutta onnea vain sinne!


    • puulämmittäjä 54

      Ei antane aihetta edes kommentoida:/

    • iuoiui

      Kaikki puu kannattaa polttaa pois kuleksimasta.

    • Nokikokki

      Pitää lähteä kastelemaan puita....

    • halkovainennainen

      Palaahan se kosteampikin puu..kun on ensin kuivilla puilla stytttänyt tulen ja sitten kuumaan laittaa niitä kosteampiakin palamaan.
      Itse olen huomannut, että puita ei kannata kauhean pieniksi klapeiksi pilkkoa..joka halkaisulla kuluu energiaa. Hieman järeämpiä halkoja kun polttelee niin sama määrä puuta palaa kauemmin ja saa aikaiseksi kuumemman muurin.

    • Loiri.

      Niin hyvää puuta, niin hyvää puuta se on..... :)

    • patukkaa uuniin

      Onko sillä väliä mitä puuta polttaa maalla, jos puut on omasta metsästä? Kyllähän nuo märätkin palaa ongelmitta, kun pesä on täynnä ja laittaa uuninluukulle sytykkeeksi kuivan puun.

      Saa toki vähemmän energiaa, mutta onko sillä väliä? Pesäkin on täysin valkoinen polton jälkeen, joten luulisi palavan kuumana?

    • joojooo

      Täyttä paskaa. Lämmitettiin yksi talvi kostealla puulla päivittäin. Jonkun ajan kuluttua alkoi maali kupruilla yläkerrasta hormin kohdalla laajalla alueella. Huokoiset tiilet imi koko kosteuden yläkerran kohdalla, ja edessä 3 tonnin remontti...
      Että siittä vaan märkää puuta pesään!!!

    • Anonyymi

      Vanha parta
      Liekin palamisen voima on sen sisäinen säteilylämpö. Liekin muodon on myös oltava mahdollisimman yhtenäinen, sillä hajoava liekki hukkaa lämpöä aiemmin, kuin itse palamisen sisällön eteneminen sitä vaatii. Myös hiilloksen palamisen on tapahduttava mahdollisimman yhtenäisesti kaasuuntuvan liekin kanssa, eli jälkeen jäävän hiilloksen lämpö myöhästyy, eikä tue liekin palamisen aloitusta.

      • Anonyymi

        Ajatellen käänteispalokattilan toimintaa, niin siinä toteutuu kaikki mainitsemasi tekijät. Pesän pohjalla on hyvä tasainen hiillos ja tämän hiilloksen läpi - alaspäin kulkee palava kaasu ja kulkiessaan alas päin se hapetetaan korkean lämpötilan saavuttaneella ilmalla / hapella. Hapetus ei jäähdytä palotapahtumaa.

        Niin, käänteispalo kattilan kaasuuntunut palava liekki on yhtenäinen ja omaa korkean lämpötilan. Käänteispalokattilan hyötysuhde on helposti yli 85%. Ei savutusta . ei hajua ulkoilmaan. Tänään lämmitin varaajan ja ulkopuolella huoneiston ei lämmitystä tiedosta. Samoin ei nuohoustarvetta. Vain vaaleaa pölytuhkaa ja siätkin pieni määrä.
        m,l


    • Anonyymi

      Vähän kuivaa puuta vähän kosteaa vähän savuttaa ympäristöön mahtuu savua

    • Anonyymi

      Siihen puun veden höyrystämiseen menevän energian ero on yllättävän pieni esim kuivassa 20% tai 50% puussa. Toki palotapahtuma, savutus karstat jne mutta onko käytännön merkitystä jos puuta menee 10% enemmän ja joutuu nuohoaan useammin?

      • Anonyymi

        Höyrystämiseen kuluva energi on erittäin suuri. Eli 100 asteinen vesi -->100 asteinen höyry.

        <Esimerkiksi veden ominaishöyrystymislämpö normaalipaineessa on noin 2 260 kJ/kg, joka <vastaa 40,8 kJ/mol.
        <ämä on melko paljon eli noin viisi kertaa energiamäärä, joka tarvitaan veden lämmittämiseksi <0 °C lämpötilasta 100 °C lämpötilaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höyrystämiseen kuluva energi on erittäin suuri. Eli 100 asteinen vesi -->100 asteinen höyry.

        <Esimerkiksi veden ominaishöyrystymislämpö normaalipaineessa on noin 2 260 kJ/kg, joka <vastaa 40,8 kJ/mol.
        <ämä on melko paljon eli noin viisi kertaa energiamäärä, joka tarvitaan veden lämmittämiseksi <0 °C lämpötilasta 100 °C lämpötilaan.

        Sama höyrystymisenergia koskee myös kuivan puun veden osuutta silloin kokonais energian nousu suhteessa veden höyrustämiseen ei olekkaan kuin vähän yli kaksinkertainen. Suhteessa puun energiamäärään pieni,


    • Anonyymi

      Mielestäni hassua puhua märkien puiden polttamisesta. Eihän sellaisia voi säilöä edes liiteriin, koska ne homehtuvat, Sisätiloista puhumattakaan.
      Mutta jos ulkona kuivatuista ja liiterissä säilytetyistä polttopuista puhutaan, niin kyllä nuo ulkokuivat(kin) puut syttyvät helposti ja palavat puhtaasi.

      • Anonyymi

        Pienpoltossa puiden pitää olla kuivia ja ne on syytä myös varastoida kuivina. Jos puussa pääsee tapahtumaa hajoamista/lahoamista (mikrobitoimintaa), niin siinä sivussa myös menetetään puun sisältämää energiaa. Ja puuta poltettaessa menee osa lämpöenergiasta vesihöyryn mukana taivaalle.

        Valitettavasti käyttöön on vakiintunut ns. alempi lämpöarvo, jossa ei oteta huomioon vesihöyryn sisältämää energiaa. Pitäisi laskea hyötysuhteet sen mukaan, kuinka paljon puussa on kemiallista energiaa (ylempi lämpöarvo). Josta aimo siivu hukkuu savukaasujen mukana.

        Kas kun on olemassa sellainenkin vekotin kuin kondenssikattila. Se ottaa suuren osan vesihöyryynkin sitoutuneesta energiasta talteen ja hyötysuhde voi olla yli 100 %, kun lasketaan perinteisen (alemman) lämpöarvon mukaan.

        Voimalaitosten kattilat ovat kondenssikattiloita ja siksi voimalaitoksissa voi ihan hyvin polttaa märkää puuta tai hakkuujätteitä. Itseasiassa märkä elikkä ihan tuore puu on näissä PARAS polttoaine, koska puuta kuivattaessa siinä ehtii kuitenkin jo vähän tapahtua lämpöarvoa (ylempi lämpöarvo = puun sisältämä kemiallinen energia) alentavia muutoksia.


    • Anonyymi
    • Anonyymi

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.

      Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
      Terveys
      318
      7464
    2. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      66
      2156
    3. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      175
      1827
    4. epäonnen perjantain rikos yritys

      onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä
      Kajaani
      16
      1372
    5. Onko kaivattusi täysin vietävissä ja

      vedätettävissä?
      Ikävä
      112
      1277
    6. Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"

      Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie
      Suomalaiset julkkikset
      9
      1241
    7. Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa

      - Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 18
      Maailman menoa
      169
      1220
    8. RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.

      Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j
      Puolanka
      55
      1151
    9. Kirjoitin sinulle koska

      tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j
      Ikävä
      41
      1081
    10. Martina pääsee upeisiin häihin

      Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      290
      1019
    Aihe